Vastuullinen toiminta niin yritys- kuin yksilötasollakin on korostunut ja herättänyt vaatimuksia luonnonvarojen käyttöön liittyvien hankkeiden ympäristövaikutuksista. Ymmärrämme, että hyödyntämisen vaikutuksia täytyy tarkastella erilaiset luonnon käytön intressit huomioiden. Ammattikorkeakouluna pyrimme edistämään alueen luonnonvarojen vastuullista käyttöä.
Lumen-lehden 10-vuotisjuhlanumeron teemana on Luonto kaikessa. Tervetuloa lukijaksi!
Editorial in English
Lapin pinta-ala kattaa lähes kolmanneksen koko Suomesta, ja siitä noin 98 prosenttia on metsätalousmaata. Metsät ovat Lapin sydän – ne tarjoavat raaka-aineita, työpaikkoja ja elämyksiä. Samalla ne ovat myös monimuotoisuuden kehtoja, joiden arvoa ei voi mitata pelkästään rahassa tai kuutiometreissä.
Luonto ei ole siis vain resurssi – se on kokemus, tunne ja tarina. Meille lappilaisille se on myös koti. Lapin ammattikorkeakoulun rooli luonnonvarojen vastuullisessa hyödyntämisessä on keskeinen maakunnassamme.
Column in English
Puurakentaminen ja sen kehittäminen ovat enemmän kuin trendi. Lapin ammattikorkeakoululla kartoitamme Pohjois-Suomen puuta prosessoivan arvoketjun tilannetta tunnistaaksemme alueen osaamis- ja kehittämistarpeita.
Yritysten viesti on selvä: vaikka markkinatilanne on ollut vaikea, usko puurakentamisen kasvuun on vahva.
Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa kotimaisen kalan kulutusta. Valtaosa sivusaaliista ja perkuujätteestä jää Lapissa hyödyntämättä. Lapin kaupallisen kalastuksen tuottama ihmisravinnoksi hyödynnettävissä oleva kalamäärä voitaisiin ainakin kaksinkertaistaa nykyisestä käytöstä. Lapin kalavarojen kestävä käyttö tärkeä osa Lapin ruokaturvaa ja alueen ruokaturvan resilienssiä.
Porotalous on voimakkaasti säädelty elinkeino, jossa poromäärät määritetään asetuksilla, ja lihantuotantoa ohjaa vahvasti lainsäädäntö. On todettu, että vastuullisuus alkaa siitä, mihin lainsäädäntö loppuu. Yksittäisillä poroteurastamoilla onkin tehty kestävyyttä edistäviä kokeiluita.
Porossa on monenlaisia hyödyntämismahdollisuuksia, esimerkiksi elintarvike-, käsityö- tai eläinrehutuotteissa.
Porontalja on merkittävä teurastuksen sivutuote. Vaikka käyttötapoja on monia, on porontaljojen myynti ollut viime vuosina haasteellista. Pahimmillaan taljoja on päätynyt jopa teurasjätteeksi. Porontaljat on saatava nykyistä paremmin hyötykäyttöön.
Kiertotalouden tuominen osaksi yritystoimintaa nähdään helposti ikuisuusprojektina, tulevaisuudessa kurkistavana pakollisena pahana, jossa rahat loppuvat ennen kuin tuloksia on näköpiirissä. Lapin AMKin TEQU on erikoistunut kehittämään nopeita teknologiaprototyyppejä.
ReLog sai alkunsa Vaaran Sahan ideasta hyödyntää sahateollisuudessa syntyvää sivuvirtaa osana pidemmälle jalostetun uudenlaisen rakennustuotteen luomista.
Kestävän kulttuurin luominen on vaikeaa, kun henkinen sietokyky on jatkuvasti koetuksella. Maailmassa tapahtuu kuitenkin edelleen hyviäkin asioita. Tehty työ kestävämmän tulevaisuuden puolesta ansaitsee myös huomiota.
Poroteurastamolla syntyy lihantuotannon ohessa kilomääräisesti lähes yhtä paljon sivutuotteita eli kaikkea muuta kuin syötävänä hyödynnettävää. Sallassa aiemmin jätekustannuksia aiheuttanut materiaali onkin nyt rahanarvoista raaka-ainetta.
Suurin este poron sivutuotteiden hyödyntämiselle on niiden talteenottomenetelmien ja laitteistojen puute. PoSiHIILI -hankkeessa on kehitetty talteenoton vaatimaa teknologiaa.
Kestävässä metsätaloudessa olennaista on metsävarojen riittävyys, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ilmastonmuutoksen hillintä sekä metsien elinvoimaisuuden, tuottavuuden ja kannattavuuden säilyminen pitkällä aikavälillä. ROSEWOOD-verkosto hakee erityisesti digitaalisia ratkaisuja puun liikkeelle saamiseksi huomioiden kestävyys koko metsätalouden arvoketjussa.
Energiatehokas arktinen lumi -hankkeessa tuotettavan toiminnanohjausjärjestelmän avulla voidaan varmistaa, että lumen tuottajat ja sen tilaajat kohtaavat toisensa sekä lunta tuotetaan mahdollisimman kestävästi: lunta tuotetaan ja säilötään oikea määrä, oikeaan aikaan ja mahdollisimman pienellä hukkaprosentilla.
Automaation ja robotiikan avulla on voitu vähentää työn kuormitusta ja parantaa tuottavuutta. Lisäksi koneet voivat kerätä ja mitata dataa, josta voi jalostaa tuotantoa palvelevaaa tietoa. Virtuaaliteurastamo vie osaltaan eteenpäin porotalouden digitalisaatiota.
Tällä hetkellä kalanviljelyn osuus Itä-mereen Suomesta tulevasta ravinnekuormituksesta on prosentin luokkaa. On selvää, että kalanviljelyn merkittävä lisääminen Lapin sisävesillä vaatii uusien tekniikoiden käyttöönottoa (mm. kiertovesilaitokset) ja edelleen kehittämistä.
Rakennushankkeiden suunnittelussa painavat yleensä tilankäytön tehokkuus ja taloudellisuus. Jos huomio kiinnitetään ainoastaan rakentamisvaiheen kustannuksiin, vie edullisin toteutusvaihtoehto voiton. Kalliimpi vaihtoehto voi silti muodostua kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi investoinniksi, joka maksaa itsensä takaisin muun muassa hyvinvointihyötyjen kautta.
Tulevaisuudessa ovat arvossa arvaamattomassa taidot tuottaa, tuotteistaa ja markkinoida luonnon ekosysteemi- ja hyvinvointipalveluita. Luonnonvara-alan ammattilaiset ovat paljon vartijoina.
Maaseudun yritykset kaipaavat tukea muutokseen. Niiden on pystyttävä kehittämään toimintaansa ja löytämään uusia ansaintamuotoja toimeentulonsa varmistamiseksi. Lapin maaseudulle tarvitaan vahva biotalouden ja alkutuotannon verkosto sekä elintarvike- ja energiatuotantoon korkea omavaraisuusaste. Muutosta varten täytyy kehittää uusia toimintamalleja sekä toimintakulttuuria, joka rohkaisee kokeiluihin.
Luonnonvara-alan monipuolinen TKI-toiminta on opiskelijoille oivallinen oppimisympäristö. Ristipölytyksissä suomalainen ja ulkomainen opiskelija muodostavat työparin, joka saa tehtäväkseen oppimista tukevan ja TKI-tiimin tarpeisiin vastaavan toimeksiannon.
Valtaosa luonnonvara-alan TKI-henkilöstöstä on kautta aikojen ollut oman talon koulutusalojen kasvatteja. Pitkä yhteinen henkilöhistoria on luonut erinomaiset edellytykset TKI-toiminnan ja opetuksen integraatiolle.
Elinkeinon kehittäminen koulutuksen avulla on tarpeellista, mutta vaativaa. Porukkaoppi-hankkeessa räätälöitiin työporukoille osallistava täydennyskoulutusmalli, jotta saadaan osaavampia poroteurastajia.
Metsästä saa muutakin kuin puuta. Raaka-ainetuotannon tehostaminen edellyttää metsänhoitotoimenpiteiden ajoittamista siten, että sieltä voidaan talteen ottaa myös muut luonnontuotteet. Talteenotto vaatii metsänomistajien tai muiden talteenottajien yhteistyötä ja verkostoitumista.