Palveluliiketoiminnan harjakaiset pystyyn!
Mirva Juntti
Palvelupäällikkö, liiketoiminta
Korkeakoulusuunnittelupalvelut
Lapin ammattikorkeakoulu
Olen kuunnellut kumppaneita tämän syksyn. Kohdannut parisataa ihmistä, jotka ovat riemumielin vastanneet kysyessäni; mitä mieltä sinä olet Lapin AMK:sta palveluntoimittajana.
Näistä rakennusaineista on nyt vuodenvaihteessa syntymässä Lapin AMK:n palvelutoiminnan yksikkö. Sen seinistä löytää varmasti oman kädenjälkensä jokainen, joka on suunsa avannut. Olen jokaisesta palasesta suunnattoman kiitollinen niin kumppaneillemme kuin oman talonkin väelle!
Kun katson vastavalmistunutta yksikköä, näen ensinnäkin yhteistyön voiman. Ilman tiivistä LUC-yhteistyötä Yliopiston ja AMK:in kanssa, emme olisi ikinä päässeet näin pitkälle. Kenttäkierros osoitti, että vain yhdistämällä voimamme, olemme kyllin kiinnostava keskustelukumppani organisaatioiden ja yritysten silmissä. Te, hyvät kumppanimme, nimittäin viis veisaatte, mistä koneistosta palvelunne saatte – kunhan haasteeseen ratkaisu löytyy. LUC-yhteistyö olkoon toiminnan kulmakivi jatkossakin.
Katsoessani sitä, miltä yksikkömme näyttää, näen vielä valitettavan monenkirjavat seinät. Liian monesti eri osaamisalat erottuvat omilla väreillään, omilla ratkaisuillaan tai itseellisellä tarjonnallaan. Siinä unohtuu se, että kovin harvoin arkielämän ongelmat ovat ratkaistavissa yhden toimijan voimin. Päinvastoin – mitä kiperimmistä ongelmista on kyse, sitä ilmeisempää on myös se, että se haaste on luonut lonkeroitaan jo yrityksen eri toimintoihin ja saanut mitä moninaisemmat kasvot. Yksikkökohtaisuuden joutaisi vähenevän jatkossa.
Kun katson maaperään, mihin rakennuksen juuret kietoutuvat, kuulen historian havinan. Miehet ja naiset, jotka nyt jo kasvavat horsmaa, tekivät aikoinaan aimo työn lappilaisen korkeakoulun tunnettuuden nostamiseksi. Heidän mukana meni maan multiin liian monta kontaktia ja kun aika muuttui, ei palveluitakaan sellaisenaan enää voi päivänvaloon nostaa. Ihan liikaa on aina laskettu yksittäisten henkilöiden varaan. Ja kun siinä yhteisöllisyydessä se meidän voimavaramme olisi!
Työllistymistä edistämässä – case korkeakoulutettu
Piia Kilpimaa, Projektipäällikkö, Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut, Urasuunnittelun kautta avoimille työmarkkinoille- esiselvityshanke
Korkeakoulutettujen työttömyys on nousussa. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreiden tilastojen mukaan lokakuun lopussa työttömänä oli 47 000 korkeakoulutettua. Hälyttävää on, että pitkäaikaistyöttömien osuus korkeakoulutetuista työttömistä nousee kaiken aikaa, myös Lapissa.
Lapin korkeakoulukonsernissa tähän korkeakoulutettujen työttömyyteen on pyritty löytämään ratkaisuja ja hankerahoituksella teemaan on päästy perehtymään syvemmin. Tavoitteena on ollut löytää uusia ideoita ja ratkaisuja korkeakoulutettujen työllistymisen helpottamiseksi. Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhdessä toteuttamassa Urasuunnittelulla avoimille työmarkkinoille- esiselvityshankkeessa suunniteltiin toimenpiteitä ja välineitä korkeakoulutettujen pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien työllistymisen helpottamiseksi. Hankkeen toimenpiteinä toteutettiin kaksi palvelumallityöpajaa sekä suunniteltiin kohderyhmälle valittuihin osaamispolkuihin (Johtaminen ja esimiestyö, Liiketoiminta ja yrittäjyys sekä Työelämä, IT- ja viestintätaidot) pohjautuva opintotarjotin. Palvelumuotoilun keinoin toteutetuissa palvelumallityöpajoissa ideoitiin urasuunnittelupalveluja kohderyhmälle. Työpajoissa vaihdettiin näkökulmaa niin, että kokemusasiakkaina olivat ensin korkeakoulutetut työttömät ja sitten työnantajat.
Tämän lisäksi aiemmin toteutetussa Uraohjauksen ja mentoroinnin kehittäminen – hankkeessa selvitettiin, miten Lapin alueen korkeakouluissa opiskelevien nuorten uraohjausta voitaisiin tehostaa jo opiskeluvaiheessa niin, että nuoret sijoittuvat valmistuttuaan nopeasti työelämään. Selvityksessä kartoitettiin uraohjauksen kohteiden sekä uraohjausta tekevien toimijoiden kokemuksia uraohjauksesta sekä näkemyksiä uraohjauksen ja mentoroinnin kehittämiseksi.
Näiden selvitysten pohjalta on saatu hyvä kokonaiskuva siitä, millaisilla toimenpiteillä voidaan korkeakoulutettujen työttömyyttä ehkäistä ja työllistymistä helpottaa. Yhtenä merkittävänä toimenpiteenä työllistymisen edistäjänä nousi molemmissa esiselvityshankkeissa uraohjaus, joka alkaisi jo opiskelujen aikana jatkuen aina työelämään saakka. Ohjausta ja tukea uraohjaukseen tarvitaan koko opiskelupolun ajan, kuten ohjausta opintojen suunnitteluun, osaamisen ja omien vahvuuksien ja mielenkiinnonkohteiden tunnistamiseen ja tulevaisuuden suunnan hahmottamiseen. Korkeakouluissa opiskelevat hyötyisivät selvitysten perusteella myös opiskelun ja työelämän tiiviimmästä kytkemisestä toisiinsa, mikä tarkoittaa mm. työelämälähtöisiä opintoja ja projekteja opintojen aikana ja mentoritoiminnan kehittämistä. Hyvin tärkeää työllistymisen kannalta on oman alan työkokemuksen hankkiminen opiskeluaikana. Tämä helpottaa selvitysten mukaan merkittävästi työpaikan löytymistä valmistumisen jälkeen.
Kuinka olemme onnistuneet?
Anna Ala-Poikela, suunnittelija, Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut
Mitä varten Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu ovat olemassa? Mihin tarvitsemme korkeakouluja? Puolueellisena täytyy todeta, että itselleni korkeakoulujen olemassaolon syy on varsin selvä. Syyt voi löytää myös lakeihin kirjattuina.
Ammattikorkeakoululaissa säädettyinä ammattikorkeakoulujen tehtävinä on muun muassa antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin soveltuvaa opetusta sekä tehdä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Yliopistojen perustehtävänä on yliopistolain mukaan harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta. Yliopistojen tulee hoitaa tehtävänsä siten, että se edistää elinikäistä oppimista, toimii vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa ja edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu muodostavat Lapin korkeakoulukonsernin, jonka tarkoituksena ja tehtävänä on tuottaa yhteistyön avulla opiskelijoille, henkilökunnalle ja ympäröivälle yhteiskunnalle laadukasta ja vahvaa osaamista. Lapin korkeakoulukonserni tuottaa Lappiin alueen tarvitsemaa opetusta, tutkimus- ja kehittämistoimintaa, innovaatiotoimintaa, palvelutoimintaa sekä muuta aluevaikuttavuustoimintaa. Korkeakoulut toimivat osaltaan alueen kehittäjinä.
LUC-Aikuiskoulutuspalveluiden uutiskirje 1/2015
Lapin korkeakoulukonsernin aikuiskoulutuspalvelut on julkaissut ensimmäisen uutiskirjeen, jonka tarkoituksena on nostaa esiin ajankohtaisia teemoja, tapahtumia, hankkeita ja koulutuksia. Voit avata uutiskirjeen uuteen ikkunaan tästä tai vaihtoehtoisesti voit tutustua kirjeen sisältöihin tästä artikkelista.
******
Ajankohtaisia koulutustarpeita Lapissa
Seutukuntien osaamisstrategiat 2020 -hanke on tämän vuoden kevään ja syksyn aikana kiertänyt Lapin kunnissa tavoitteenaan lisätä korkeakoulujen ja alueiden yhteistyötä ja kartoittaa kuntien ajankohtaisia koulutus- ja kehittämistarpeita. Lapin kunnat uskovat tulevaisuuteen, mutta ovat myös monien haasteiden edessä. Tarvitaan siis yhteistyötä, ei vain kuntien ja korkeakoulujen välillä, vaan myös kunnat haastetaan kehittämään uusia yhdessä tekemisen tapoja.
Lapin alueen kunnissa käytävät keskustelut ovat nostaneet esille useita koulutus- ja kehittämistarpeita, jotka ovat yhteisiä koko alueella. Tässä poimintana muutamia:
- kunnan strategiatyö
- johtaminen, lähiesimiestaidot
- hankintaosaaminen
- palveluiden sähköistyminen
- yrittäjien ikääntyminen ja yrittäjäpolvenvaihdokset
- vanhuspalveluiden uudet muodot, esim. etäyhteyksien hyödyntäminen kotihoidossa
- uudet energiaratkaisut ja energiatehokkuus
- kestävä kehitys (mitä on kestävä matkailu, kestävä kaivostoiminta jne.)
- kielet sekä kulttuurien tuntemus erityisesti matkailualalla
- kansainvälisyys, kansainvälistyminen
- palveluiden tuotteistaminen
- sosiaalisen median hyödyntäminen viestinnässä
- oppilaitoksissa erityisesti verkkopedagogiikka, tiimiopettajuus sekä osaamisperustainen opetus ja ohjaus
Hyvinvointialan naisyrittäjyys -jatkohanke on käynnistynyt
Koulutuspäällikkö / Hyvinvointialan naisyrittäjyys –jatkohankkeen projektipäällikkö Katri Kuusela
Naisyrittäjyys – hyvinvointiala – Lappi – kuntayhteistyö – palvelut – palveluiden tuottaminen – verkostoituminen – mentorointi – yrityksen kehittäminen.
Nämä ovat avainsanoja, joilla voidaan kuvata alkanutta Hyvinvointialan naisyrittäjyys –jatkohanketta. Kyseessä on ESR-rahoitteinen kolmivuotinen Lapin korkeakoulukonsernin sekä Pohjoisimman Lapin Leaderin yhteishanke, jossa edistetään ja vahvistetaan nimensä mukaisesti hyvinvointialan naisyrittäjyyttä Lapissa.
Hankkeen tavoitteena on luoda naisyrittäjyyttä tukeva alueellinen toimintamalli, jossa naisyrittäjyyttä tuetaan koulutuksen, ohjauksen ja kehittämistoiminnan kautta.
Tavoitteeseen tähdätään eri toimenpiteillä, kuten kunnille ja hyvinvointialan naisyrittäjille suunnatuilla selvitystöillä sekä naisyrittäjille suunnatulla valmennusohjelmalla. Lisäksi hankkeessa järjestetään yritysohjausta ja sparrausta hyvinvointialalle yrittäjäksi aikoville naisille tai jo yrittäjänä toimiville naisille.
Hankkeen valmennusohjelmalla vastataan Hyvinvointialan naisyrittäjyyttä Lappiin esiselvityshankkeen mukaisiin hyvinvointialan naisyrittäjien koulutus/ohjaustarpeisiin. Valmennusohjelma pitää sisällään asiantuntijaluentoja mm. tuotteistamisesta sekä myynnistä ja markkinoinnista, mutta myös henkilökohtaisen, naisyrittäjän kanssa yhdessä määritellyn, kehittämissuunnitelman. Koulutusosuuksiin on mahdollista osallistua etänä kotikoneelta tai katsoa luennot yrittäjälle itselleen sopivana ajankohtana tallenteena. Ohjauskeskusteluja yrittäjän kanssa pidetään tasaisin väliajoin valmennusohjelman aikana. Valmennusohjelma käynnistyy ensimmäisellä moduulilla joulukuussa 2015, mutta valmennukseen pääsee mukaan missä vaiheessa ohjelmaa vain.
Lapin korkeakoulujen innovaatio-ohjelmalla alueen kilpailukykyä uudistamaan
Eero Pekkarinen, Tutkimus- ja kehittämisjohtaja, Lapin ammattikorkeakoulu
Korkeakoulujen välisen yhteistyön tiivistäminen on noussut hallitusohjelman sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteisiin. Uutisotsikoissa komeilee Tampere 3-hanke, jossa ollaan yhdistämässä Tampereen yliopistoa, Tampereen teknillistä yliopistoa sekä Tampereen ammattikorkeakoulua yhdeksi yliopistoksi. Monet ovat unohtaneet, että Lapissa korkeakoulujen tiivistä yhteistyötä on tehty jo vuodesta 2007 lähtien. Silloin pidettiin myös Lapin korkeakoulujen innovaatio-ohjelman ensimmäiset työpajat ja ohjelma lähti käyntiin vuonna 2008. Osapuolet sitoutuivat vahvasti ensimmäisen ohjelman toteuttamiseen ja kehittivät yhdessä hyvinvoinnin, luonnonvarojen, teollisuuden sekä elämysten, kulttuurin ja matkailun Lappia.
Kun Lapin ammattikorkeakoulu perustettiin ja yliopistokin uusi strategiaansa, myös innovaatio-ohjelmaan tarvittiin uutta näkemystä ja potkua. Yhdessä alueen avaintoimijoiden kanssa korkeakoulut asettivat uudet tavoitteet yhteiselle tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotyölle vuosille 2014 – 2020. Kehittämisen painopisteet määriteltiin alueen yritysten ja julkisten palvelujen kehittämisen ja kansainvälistymisen tarpeiden sekä Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun strategioiden mukaisiksi.
Ohjelman toteuttaminen kulkee käsi kädessä Lapin aluekehittämisen ohjelmien Lappi-sopimuksen ja Arktisen erikoistumisen ohjelman kanssa. Arktisen erikoistumisen ohjelmaa toteutetaan alueen korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, kehittämisorganisaatioiden sekä yritysten välisenä yhteistyönä. Ja juuri tällaista yhteistyötä myös hallitusohjelmassa mutta myös EU-tasolla halutaan edistää.
Innovaatio-ohjelman pyrkimyksenä on rakentaa pohjaa uudenlaiselle kehittämisajattelulle, jonka keskeisimpiä arvoja ovat avoimuus, monialaisuus, ideoiden jakaminen, verkostomainen yhteistyö ja yhdessä luominen.
Lapin kunnat tutuiksi!
Seutukuntien osaamisstrategiat 2020 -projektitiimi on viime viikkojen aikana kiertänyt ahkerasti pitkin Lapin kuntia pitämässä työpajoja, joissa on yhdessä mietitty kuntien koulutus- ja kehittämistarpeita. Tällä hetkellä työpajoja on pidetty Sodankylässä, Kemijärvellä, Ylitorniolla, Kittilässä, Kolarissa, Muoniossa, Savukoskella, Ranualla ja Posiolla. Kierros on tarkoittanut äärimmäisen antoisia päiviä pohtien, kuinka Lapin kunnat ja korkeakoulut voisivat yhteistyössä käydä tulevaisuuden haasteiden kimppuun.
Työpajat on aloitettu pohtimalla yksin tai pareittain oman kunnan pitkän ja lyhyen aikavälin tarpeita ja tavoitteita.
Seuraavaksi kirjatut asiat on koottu yhteen.
Innovaatioassistentti-valmennusta lappilaisille työnhakijoille
Marjo Jussila, Lapin innovaatioassistentti-hankkeen projektipäällikkö
Lapin innovaatioassistentti on 15 opintopisteen laajuinen täydennyskoulutus vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille lappilaisille työnhakijoille. Valmennus tarjoaa erilaisia näkökulmia pk-yritysten kehittämiseen, esimerkiksi kehittämiskohteiden tunnistamiseen, innovaatioiden johtamiseen, uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen sekä tulevaisuuden muutosten ennakointiin.
Valmennus koostuu kuukauden mittaisesta koulutuksesta sekä sitä seuraavasta työskentelyjaksosta yrityksessä. Koulutus tapahtuu pääasiassa monimuoto-opetuksena verkkovälineillä. Työskentelyjaksolla innovaatioassistentit työstävät yrityksen tarpeisiin pohjautuvia kehittämistehtäviä, joiden toteuttamiseen korkeakoulut tarjoavat tukea ja ohjausta assistenteille ja heidän työnantajilleen.
Innovaatioassistentti on yrityksen itsensä valitsema korkeakoulutettu asiantuntija, joka on innostunut pk-yritysten kehittämisestä. Innovaatioassistentilla on tutkintonsa ja työkokemuksensa puolesta työtehtävissä tarvittava erityisosaaminen, jota valmennuksen tarjoama innovaatio- ja kehittämisosaaminen täydentää. Innovaatioassistentti tuo uutta osaamista yrityksiin ja hänen palkkaamiseen on mahdollista hakea työllistämistukea.
Tänä vuonna palkkatukiin varatut määrärahat ovat valtakunnallisesti olleet tiukassa ja esimerkiksi jo alkuvuodesta niitä kohdennettiin Lapissa entistä tarkemmin. Innovaatioassistentti-valmennus on suunniteltu yhteistyössä TE-toimiston kanssa ja sen ansiosta koulutusjakso täyttää ehdot omaehtoiseen opiskeluun työttömyystuella ja työskentelyjaksolle yrityksen on mahdollista hakea palkkatukea TE-palveluilta. Innovaatioassistenttien palkkatukiin on myös varattu erikseen ESR-rahoitusta, mikä mahdollistaa palkkatuen myöntämisen innovaatioassistenteille voimassa olevien lakien ja asetusten mukaisesti ilman tiukennettuja ehtoja.
Valmennuksen järjestää Lapin innovaatioassistentti -hanke (http://www.lapinamk.fi/innovaatioassistentti). Hankkeen on rahoittanut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ja sitä toteuttavat Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto. Hanketta toteutetaan vuosina 2015–2017,jonka aikana järjestetään kolme innovaatioassistentti-valmennusta.
Ensimmäinen valmennus järjestettiin toukokuussa 2015 ja tällä hetkellä käynnissä on yritysten rekrytointi seuraavaan valmennukseen. Tuleva valmennus käynnistyy maaliskuussa ja haku siihen avautuu alkuvuodesta. Tarkempia hakuaikoja ja lisätietoja löytyy valmennuksen kotisivuilta.
Mahdollisimman korkealaatuista tietoa, neuvontaa ja ohjausta (TNO) – Palvelujen ja tuotteiden kehittämistä verkostossa
Helena Kangastie, opetuksen kehittämisen koordinaattori, aikuiskoulutuksen ja TNO-palvelujen kehittäjä ja kouluttaja
Lapin korkeakoulukonserni on perustamisestaan lähtien ollut aktiivinen aikuiskoulutuksen kehittäjä. Olemme toimineet osaajina alueen kehittäjäverkostoissa edistääksemme kansainvälisiä, kansallisia ja erityisesti alueellisia elinikäisen oppimisen ja ohjauksen tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamiseksi kehittämistyötä on tehty asiakkaiden palvelun parantamiseksi, henkilöstön osaamisen kehittämiseksi ja eri tahojen yhteistyöverkoston toiminnan tiivistämiseksi.
Verkostoyhteistyössä olemme saaneet paljon aikaan, mutta vielä meillä on tehtävää. Kehittämisen tarpeeseen vaikuttaa erityisesti yhteiskunnan muutokset, jotka vaativat eri tahojen taloudellisten resurssien vähetessä, tiivistämään yhteistyötä ja verkoston toimintaa Lapin alueen ja sen asukkaiden hyvinvoinnin ja osaamisen turvaamiseksi. Lapissa on lähes 50 000 ihmistä edelleen ilman perusasteen tutkintoa ja korkeakoulutettujen työttömyys on koko ajan kasvussa. Erilaiset siirtymät työelämän ja koulutuksen välillä ovat lisääntyneet. Esimerkiksi yksittäiselle ihmiselle työttömyydestä voi seurata tarvetta syventää osaamista työllistymisen edistämiseksi.