Pro Gradu: Käyttäjälähtöisyyden rakentuminen Living Lab -hankkeessa

Viime syksystä asti Ounasvaaran Living Labissa on ollut työn alla kehittämisalusta, jonka avulla Ounasvaaran yritykset saavat tietoa käyttäjistä ja heidän tarpeistaan. Ideana on, että käyttäjät voivat postata sivuille omia kehittämisideoitaan tai jo valmiita palvelu- ja tuoteinnovaatioita, joita kuka tahansa voi halutessaan lähteä toteuttamaan yhdessä käyttäjien kanssa. Minä olen ollut tiiviisti seuraamassa alustan rakentumista ja teen projektiin liittyen Pro Gradu -tutkielmani. Vaikuttaa siltä, että onnistuessaan kehittämisalusta on yksi hyvä työkalu, tai foorumi, käyttäjien tarvetiedon keräämiseen ja käyttäjälähtöiseen tuotekehittämiseen.

Pro Graduni alustavana tutkimuskysymyksenä on ”Miten ja minkälaiseksi käyttäjälähtöisyys rakentuu Living Lab tyyppisessä monitoimijaisessa tuotekehityshankkeessa?” Olen siis kiinnostunut siitä, minkälaisia merkityksiä eri toimijat antavat käyttäjälähtöisyydelle ja miten nämä merkitykset rakentuvat toimijoiden vuorovaikutuksessa. Koska käyttäjälähtöisyys on avoimen innovaation ohella Living Lab -menetelmän tärkeimpiä perusperiaatteita, tutkin myös sitä miten ja minkälaista käyttäjälähtöisyyttä se tuottaa. On mielenkiintoista nähdä minkälainen on käyttäjien rooli ja kontribuutio tuotekehityksessä. Tutkimusmenetelmäni on etnografia ja kerään aineistoa pääasiassa osallistuvalla havainnoinnilla, haastatteluilla ja hankkeen dokumenttiaineistoa tutkimalla.

Kevään aikana tutkimukseni on hakenut suuntaansa, kun aineistoa on karttunut ja olen tehnyt alustavaa analyysiä. Yksi esiin noussut mielenkiintoinen näkökulma on käyttäjien tarpeiden ja tuotteille asettamien vaatimusten selvittäminen (needs and requirements elicitation). Living Lab hankkeita tästä näkökulmasta on tutkinut mm. Luulajan Yliopiston Anna Ståhlbröst, joka on kirjoittanut aiheesta useita artikkeleita ja väitöskirjan (Forming Future IT – The Living Lab Way of User Involvement, 2008). Väitöskirjassaan hän käsittelee käyttäjien osallistamis- ja motivointiprosessia IT-järjestelmien kehittämishankkeissa. Tutkimustulokset jakaantuvat kolmeen teemaan, joista ensimmäinen on käyttäjien osallistaminen, mikä pitää sisällään käyttäjien erilaiset piirteet ja roolit sekä sen milloin ja miten käyttäjien tulisi osallistua. Toinen teema on käyttäjien tarpeiden selvittäminen eli käyttäjädatan kerääminen ja käyttäjien tarpeiden generoiminen ja ymmärtäminen. Kolmas teema liittyy Living Lab -menetelmän pääperiaatteisiin eli miten ne käytännössä ilmenevät tai toimivat käyttäjien osallistamisprosessissa. Tutkimuksen lopputuloksena esittelee FormIT -metodologian, joka on yksi tapa toteuttaa Living Lab -tuotekehitysmenetelmää.

Ståhlbröstin väitöskirja on osuva oman tutkimukseni kannalta, sillä se käsittelee samoja teemoja, joista itsekin olen kiinnostunut. Lisäksi se seuraa IT-palveluiden kehittämistä – aivan kuten minä omassa tutkimuksessani Ounasvaaran kehitysalustan rakentamista. Ounasvaaran casessa erityispiirteenä on se, että alustan kehittämisessä toimijaroolit eivät ole niin yksiselitteisiä kuin Living Lab -kirjallisuus antaa ymmärtää. Kehittäjinä tässäkin tapauksessa ovat hanketyöntekijät, mutta käyttäjinä eivät ole pelkästään loppuasiakkaat (yritysten asiakkaat) vaan myös Ounasvaaran yritykset. Koska oppilaitokset tulevat hyödyntämään alustaa opetuksessaan, myös ne ovat käyttäjän roolissa, sen lisäksi, että ne ovat alustan kehittäjiä. Samalla nämä kaikki ryhmät ovat myös alustan hyödyntäjiä.

Tämä sekavuus johtuu osaksi siitä, että alusta ei ole mikään varsinainen myytäväksi tarkoitettu tuote tai palvelu vaan ensisijaisesti työkalu ja yhteistyön mahdollistava foorumi. Mielestäni toimijoiden lokerointia tärkeämpää on kuitenkin Living Lab -menetelmän pääperiaatteiden eli käyttäjälähtöisyyden ja avoimen innovaation ilmapiirin ylläpitäminen. Ne ovat olleet vahvasti esillä kehittämisen jokaisessa vaiheessa ja tarvetietoa on kerätty laadullisin menetelmin yrittäjiltä ja muilta erilaisiin hankkeen tilaisuuksiin osallistujilta. Myöhemmin tänä vuonna näemme kuinka toimivan kehittämisalustan olemme saaneet aikaiseksi ja ennen kaikkea: miten käyttäjät ottavat sen omakseen.

Joni Pekkala, johtamisen opiskelija Lapin yliopistossa

This entry was posted in Elävä Lappi, Living Lab, Opetuksen integrointi, Ounasvaara, Sosiaalinen Media, Yhteiskehittäminen and tagged , , , , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *