Living Lab –verkostoon kuuluu erilaisia toimijoita, joilla kaikilla on oma rooli ja omat tehtävät toiminnassa. Verkosto eli ekosysteemi on dynaaminen ja avoin, sillä toimijat voivat liittyä ja poistua vapaasti verkostosta sääntöjen puitteissa. Living Lab –verkostoon kuuluu käyttäjiä, kehittäjiä, hyödyntäjiä sekä mahdollistajia, kuten Marika tammikuun blogitekstissä kertoikin.
Mahdollistajat nimensä mukaisesti mahdollistavat Living Lab –toiminnan, mutta eivät osallistu konkreettiseen kehitystyöhön. Hyödyntäjä tarjoaa varsinaisen toimeksiannon tai kehittämiscasen, jonka toteuttamiseen kehittäjä tarjoaa tuotteen tai palvelun loppukäyttäjiä osallistavia menetelmiä ja työkaluja. Viides toimija on Living Labin operaattori, jonka tehtävä on hallita koko ekosysteemi. Operaattori koordinoi toimeksiantojen toteutumista keräten niihin sopivat kehittäjät ja käyttäjät mukaan.
Toimijat on helppo määritellä eri tehtävien mukaan, mutta on myös huomattava, että toimijoiden roolit voivat vaihdella casekohtaisesti. Jo pelkästään Rajalla Living Labin viime talvena toteutuneissa caseissa on nähtävissä tätä vaihtelua. Kaupungit ja muut julkiset toimijat ovat pääsääntöisesti toiminnan mahdollistajia luoden yleistä infrastruktuuria, mutta Rajatori-casessa Tornion kaupunki oli puhtaasti hyödyntäjä, joka tarjosi kesällä 2011 rakennettavan Rajatorin Rajalla Living Labin kehittämiskohteeksi ja raja-alueen asukkaiden ideoitavaksi.
Myös opiskelijat ovat olleet vaihtelevissa rooleissa eri caseissa. Liikegallerian kehittämistyöhön opiskelijat osallistuivat gallerian tulevina käyttäjinä, mutta kulttuurimaratonilla samat opiskelijat kehittivät työkaluja asiakkaiden osallistamiseen ja kauppakeskusta koskevan palautteen keruuseen. Perustutkimuksen toteuttaneet opiskelijat ideoivat ja toteuttivat käyttäjälähtöisen markkinatutkimuksen tarjoten osaamistaan verkoston käyttöön. Rajatorin kehittämiseen opiskelijoita osallistui sekä Rajatorin tulevina käyttäjinä että kehittäjinä opastaen ihmisiä ideoinnissa käytettäviin menetelmiin.
Opiskelijat ovat osallistuneet toimintaan käyttäjinä tutustuen samalla käyttäjälähtöiseen kehittämiseen, mutta ovat myös toimineet puhtaasti kehittäjinä ideoita keräten ja ideoinnissa avustaen. Samat henkilöt tai toimijat voivat siis osallistua kehitystyöhön omaksuen casekohtaisesti eri rooleja. Olennaista on ymmärtää kenen silmin katsot – mikä hattu päässäsi on!
Marjo Pohjanen
Kirjoittaja toimii Elävä Lappi-hankkeen palvelumuotoilun asiantuntijana ja Rajalla living labin kehittäjänä.