Meillä on kulunut kotvanen aikaa siitä, kun television kaukosäätimet muuttuivat langallisesta langattomiksi. Kehitys kulki höyry- tai ennemminkin Pendolinon vauhtia eteenpäin. Lankapuhelimet muuttuivat kännyköiksi ja puhelinmodeemit mokkuloiksi. Televisiotkin ovat muuttuneet, ainakin erään mielestä, jo joksikin muuksi. Niissä on kuulemma nettikin! Autot parkkeeraavat itse itsensä ja sammuvat liikennevaloissa ihan tarkoituksenmukaisesti. Oppilaan ei aina tarvitse mennä luennolle kouluun vaan opettaja voi tuoda valloittavalla virtuaalipersoonalla suoraan kotiin. Kaiken huipuksi kaupassakin myydään paistovalmista lättytaikinaa.
Mutta silti voisin sanoa että meiltä on puuttunut tietynlainen vapaus, vapaus liikkua, kun kuuntelemme etäluentoa. Olemme olleet sidottuja kuulokkeen tarjoamaan johtoon, joka on ahdistanut meitä kuin piikkilanka aikoinaan karjaa niityllä tai Berliinin muuri, joka jakoi maan ja kansalaiset. Tämä kuulokkeen johto on aina liian lyhyt ja jos löydämme johdon joka on riittävän pitkä, niin siihen voimme kaatua ja satuttaa itsemme niin, ettei edes postinkantaja tunne meitä ja palauttaa takaisin lähettäjälleen Valittujen palojen “olette melkein voittanut”- kirjeen. Jos asuisimme Amerikassa, niin ylipitkien langallisten kuulokkeiden johdossa käytettäisiin lippusiimaa merkitsemään vaaraa.
Ehkä tämä olisi elämäsi onnellisin päivä, jos tuon kaiken vaaran voisi ohittaa vain laittamalla päähän kuulokkeet, joissa ei olisi häiritsevää liian lyhyttä tai pitkää johtoa. Ihanaa olisi vielä, että meillä olisi mikrofoni aina matkassa, ettei meidän tarvitse tarvittaessa juosta koneelle kuin luolamies aikoinaan kun kuvittelin pyydystävänsä sapelihammastiikerin hammastikulla.
Ehkä tuo tulevaisuus on jo tänään, ainakin minulla. Edes ohimennyt superjättikasapaljonrahaa -lottovoitto ei harmittanut, koska minullahan oli kuitenkin jo tulevaisuuden kuulokkeet työpöydällä odottamassa ensimmäistä todellista käyttöä.
Miehän voisin istua ja kehua näitä niin kauon, että lapsen lapsetkin olisivat jo niin vakuuttuneet niistä, että tilaisivat ne varmuuden vuoksi kotiin. Jos alkaisin laittamaan kuulokkeista positiivisia adjektiiveja peräkkäin, niin ehkä ennen kuin mielikuvitukseni loppuisi, olisin saanut osakseni huomiota Guinnesin ennätysten kirjasta maailman pisimmästä lauseesta joka sisältää vain adjektiivejä.
Tietystihän tässä vaiheessa kirjoitusta on viimeistään hyvä kertoa, että sain testiin Creativen HS 1200 langattomat kuulokkeet (Dell Latidude D630 Windows 7 32-bit). Ja sen verran häätyy vielä tunnustaa, että itse asiassa kyseessähän ei ole mikään uusi keksintö vaan oikeastaan jo aika vanha. Lisäksi painoarvoa tekstille voimme hakea myös aikaisemmasta Domen arvostelusta.
Kun tunnustamisen linjalle lähdettiin, niin ainahan kun tarpeeksi haetaan oikein tiheällä kammalla, niin kyllähän sitäkin sanomistakin löytyy. Ja kun sanomisen makuun päästiin, niin miinukseksi laitteelle voi laittaa latausyksikön lyhyen johdon, mutta jos osaat ladata kännykän, niin kuulokkeiden lataus ei ole kummempi juttu.
iLincissä saimme aikaiseksi pientä sähköistä häiriötä silloin kun langattoman kuulokkeen haltija avasi sanaisen arkkunsa, mutta kyseessä oli todennäköisemmin joko huono ajuriversio tai kasallinen äänitehosteita päällä, koska pienellä hienosäädöllä pääsimme eroon säröistä.
Kuulokkeet tuntuvat päässä turhan muhkeilta, mutta kyseessä on todennäköisesti enemmän käyttäjän oma tottumiskysymys, koska olen käyttänyt pitkään kevyitä pikkukuulokkeita, joiden alle menee sujuvasti tungettua kännykän bluethooth nappi. Meneehän se langattomienkin alle, mutta mutta…. Menee se, makukysymys, jään henkiin.
Parin tunnin testin jälkeen voisin sanoa, että kyllä näistä hankala on luopua ainakin tietyissä tilanteissa. Tilanteissa joissa olet pakotettu istumaan koneen ääressä, niin ehkä silloin (huom. sana ehkä) voisi olla mukavampi käyttää keveitä kuulokkeita ja taas toisaalta langaton antaa vapauden liikkua esimerkiksi naapurihuoneeseen, niin voit samalla viikata pyykkejä, vaihtaa ikkunat ja korjata viallisen satelliitin, jottei niitä tarvitsisi pelätä, että joku vielä tippuu joskus niskaan.
Mutta kuten aina, aina on yhtä hankala pysyä aiheessa vaikka aikaakin olisi ollut tehdä maailman ehkä kattavin testi langattomien kuulokkeiden sielunelämään, mutta pelkäsin tutkimustuloksen kirjallisen tuotoksen osuutta tekstin tuottamisessa, joten pitäydyin vain pintapuolisessa tutkimuskohteessa.
Langattomiin kuulemisiin, kiitos ja anteeksi.
Sakke