Hyvää Joulua!

The staff of the eLearning Centre wishes a Merry Christmas and a Happy New Year to each and everyone!

Materiaalien ja tehtävien tuonti Moodlen kurssialustalta toiselle

Moodlen Tuo toiminnalla on helppo tuoda materiaalia ja tehtäviä omilta kursseilta toisille kursseille.

  • Mene siihen Moodle ympäristöön, johon haluat tuoda materiaalia tai tehtäviä
  • Valitse Ylläpito-lohkossa Tuo
  • Valitse Pitämäni kurssit pudotusvalikosta se kurssi, jonka sisältöjä haluat tuoda ja klikkaa käytä tätä kurssia
  • Voit valita tuotko koko kurssin sisällön vai yksittäisiä materiaaleja tai aktiviteettejä. Jos haluat tuoda kaiken sisällön vanhalta kurssilta, valitse suoraan Jatka.  Voit myös valita rastittamalla yksittäisiä aktiviteettejä ja aineistoja
  • Klikkaa lopuksi  Jatka niin kauan, että olet takaisin ympäristössä johon olit materiaalia tuomassa

 Muista muokata tuotujen tehtävien ja ohjeiden päivämäärät ajantasalle!
Kuvallinen ohje löytyy tästä linkistä

Muutoksen kaipuuta, pilveä, OERia ja paljon muuta – Online Educa 2011 -konferenssissa

Online Educa Berlin 2011, Euroopan suurin alan konferenssi, koettu. Tälläkin kertaa mukana reilut 2000 osallistujaa yli 100 maasta, Suomesta kolmanneksi eniten. Kahden päivän aikana ehtii riipaista pienen siivun vajaasta neljästäsadasta tarjolla olleesta esityksestä.

Mitkä teemat olivat pinnalla ja puhututtivat? Useat esitykset, avauspuheenvuorotkin, käsittelivät opetuskulttuurin liian hidasta muutosta tai muuttumattomuutta, mikä on tuttu teema vuosien varrelta. Hyviä opetusteknologisia kokeiluja on, mutta miksi ne eivät ole levinneet laajasti käyttöön opetuksen ja opiskelun arjessa? Yhdessä esityksessä todettiinkin, että muutos ei tapahtu itsestään ja uusien asioiden opiskelu koskettaa jokaista! Mitä voisimme tehdä muutoksen edstämiseksi? Siis sen saavuttamiseksi, että tieto- ja viestintekniikkaa käytettäisiin pedagogisesti mielekkäällä tavalla hyväksi ja koulussa opittaisiin tulevaisuuden työelämän edellyttämiä taitoja. Oli ilahduttavaa huomata, että useissa puheenvuoroissa korostui se, että tvt:n opetuskäyttöosaamisen kehittymistä on tuettava oppilaitoksessa/korkeakoulussa. Oma esitykseni käsitteli myös tätä teemaa. Jäi mietityttämään se, että muutoksen aikaansaamista ja edistämistä pohtivat tvt:n opetuskäyttöosaamisen pioneerit (=asiasta innostuneet), mutta onko meillä riittävää ymmärrystä muutoksen ja muutosprosessien johtamisesta? Olisiko tässä tilausta poikkitieteelliselle lähestymistavalle ja yhteistyölle? Asiasta innostuneet ovat tärkeitä muutosagentteja, mutta yksinään heidän panoksensa ei ole riittävä laajamittaisen muutoksen ja vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Muutoksen aikaansaaminen edellyttää myös vahvaa tukea organisaation johdolta. Ruth Martinez summasi hyvin muutoksesta tekemisestä: ”Be the change you want to see”.

Konferenssi- ja seminaarireissulla tulee mietittyä aiheita valitessa sitä, että millä olisi käyttöarvoa omalle organisaatiolle. Kävinkin seuraamassa sekä avoimeen oppimateriaaliin (open educational resources, OER) sekä pilvipalveluiden että organisaatioiden omien palveluiden yhdistämisratkaisuihin. Verkko-oppimateriaalien julkaiseminen avoimesti CC-lisenssillä on lisääntynyt Suomessakin, mutta siltikään ei voi sanoa, että se olisi yleinen käytäntö. Esityksissä oli esillä AHOTin (aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen) ja avoimen oppimateriaalien välinen suhde. Esimerkiksi yhdessä amerikkalaisessa yliopistossa oli avointa oppimateriaalia saatavilla ja sitä käytettiin nimenomaan aiemmin hankitun osaamisen näyttämisen tukena. Perusteluna oli mm. ajan ja rahan säästäminen sekä se, että sitä pidettiin hyvänä aikuisopiskelijan palvelukäytänteenä. Tätä näkökulmaa voisi pohtia suomalaisissa korkeakouluissakin. Avoimien oppimateriaalien ohella useassa esityksessä käsiteltiin erilaisia monimediaisia oppimateriaaleja ja heräsi kysymys, että elämmekö eräänlaista itseopiskelumateriaalien uudelleen tulemisen aikakautta? En oikein tiedä, mitä tästä pitäisi olla mieltä, sillä se vahvistaa tvt:n opetuskäyttöä materiaalin jakelukanavana ja itseopiskelumateriaalina, mitä se ei saisi missään nimessä pelkästään olla.

On selvää, että opetuksessa ja opiskelussa käytetään entistä enemmän tarvelähtöisesti hyödyksi myös pilvipalveluita. Tulevaisuudessa verkko-opiskelussa hyödynnettävät välineet ovat tapauskohtainen ja tarvelähtöinen yhdistelmä organisaation tarjoamia oppimispalveluja ja pilvipalveluja. Näiden integroimisesta oli esillä ainakin yksi esimerkki, jossa organisaation verkkotunnuksella pääsi kirjautumaan myös pilvipalveluihin. Lisäksi opiskelija kykeni luomaan oman henkilökohtaisen oppimisympäristön yhdistelemällä pilvipalveluita ja organisaation tarjoamia palveluita. Tämän tyyppiset henkilökohtaiset oppimisympäristöt ja mashupit ovat lähitulevaisuutta. Tämä kehityssuunta asettaa uusia haasteita IT-palveluille, opettajille ja verkko-opintojen tukipalveluille.

Mitäpä muuta. Sosiaalinen media ja mobiilioppiminen olivat esillä jonkin verran, tosin mielestäni yllättävän vähän. Useat mobiiliApps-esitykset kohdentuivat perusasteelle. Mobiilioppimisen osalta oli esillä mielenkiintoinen keissi Suomestakin, Mervi Jansson ja Esko Lius esittelivät Omniassa käynnissä olevaa ammatillisen koulutuksen mobiiliprojektia. Slidet löytyvät täältä.

Laajaan näyttelyosastoon en ehtinyt tutustua ollenkaan, maininnan arvoisia ovat kuitenkin Lähi-idän maiden näyttävät osastot, jotka erottuivat kyllä omaperäisyydellään massasta.

Konferenssin Plenary-puheenvuorot ovat saatavilla tallenteena konferenssin kotisivulta. Twitterissä liveraportointia löytyy hashtagillä #oeb11. Twiittien joukossa loistavat suomalaisen @saurau:n visuaaliset muistiinpanot, joista esimerkki tässä.

Ai hitsi kun on iso tiedosto

Kenelläpä meistä ei ole ollut vielä ongelmia jakaa laajaa kuvakirjastoamme mielenkiintoisista pikkujoulutapahtumista tai jättisuuren videopätkän levittämisestä kahdellekymmenelle parhaalle kaverille. Sähköposti on armottoman onneton väline suurien liitetiedostojen kanssa ja sitä paitsi, ei sitä ole edes siihen tarkoitettukkaan. Nopeimmat kaivavat pöytälaatikosta muistitikun ja sitten tikkua kierrätetään autolla pitkin maakuntia. Meneehän se niinkin ja  saa ainakin kahvia juodakseen. Osalla porukasesta on senverran heikko kahvimaha, joten he asentavat itselleen Skypen  tai vähän nuorempi polvi menee meseen välittämään tiedostoja verkkojen yli.

Ei edelläkään mainitut toki huonoja tai vääriä tapoja ole, mutta valitettavasti edellämainitut sitovat meitä paikkaan ja aikaan. Olisi hienoa, että voisimme tallentaa tiedostot vain omalle koneelleni ja sieltä ne olisivat sitten kauhean kätevästi asiaankuuluvien ihmisten saatavilla juuri siihen aikaan kun ne kaikille parhaiten passaa. Mukavuutta järjestelmään toisi vielä sekin, että voisin sammuttaa oman koneeni ja tiedostot olisi edelleenkin saatavilla. Yltiöoptimististä olisi toki se, että minun ei tarvitsi murehtia, että onkohan sillä mikä käyttöjärjestelmä vai aikooko joku noutaa tiedostoja puhelimella vai jollakin muulla ihme härpäkkeellä.

Jos sullaki kävi mielessä, että sitähän voisi asentaa semmosen Dropboxin, niin sitten sie olet samoilla linjoilla 45 miljoonan ihmisen kanssa. Monessa tapauksessa tämä ihmeellinen ja jopa uskomattomalta kuulostava ilmainen (ilmainen palvelu antaa mahdollisuuden tallentaa 2 gigan edestä tavaraa, joka käytännössä tarkoittaa noin varovasti sanottuna 2048 kpl digitaalista valokuvaa) palvelu korvaa monessa tapauksessa usb-muistitikut.

Hätäisimmät hakkaavat jo harjanvarrella, odottaen, että kerron suomeksi, että mikä ja mistä sen dropboxin saa jamiten sitä vielä käytetään, mutta mie annan vielä vähän enemmän ja annan linkin, josta klikkaamalla pääset katsomaan tietoiskun Dropboxin käytöstä. Linkki on tarjolla vasta kirjoitukseni lopussa, jotta maltatte lukea tekstini.

Niille jotka eivät hypänneet suoraaan videotilaan, niin Dropbox on tiedostonhallintaohjelma, joka siirtää omalta tietokoneeltasi tietystä kansiosta tiedostot myös pilvipalveluun, josta ne on haluttujen käyttäjien saatavilla eli toisin sanoen, voit esimerkiksi jakaa pikkujoulukuvia ystävillesi tai tehdä töitä kotikoneellasi ja tallentaa tiedostot synkronoitavaan kansioon ja avot, dokumentit (tai unelmiesi musiikkikappaleet) on saatavillasi myös työpaikallasi tai vaikka lomaparatiisissa, mikäli aloitat joululomaa jo hyvissä ajoin.

Palavelu otetaan käyttöön luomalla tilin Dropbox palveluun ja asennat ohjelman tietokoneellesi tai kännykällesi. Voit jakaa kansioita ystävillesi ja kansioiden sisältö on saatavilla valikoidulle joukolle ihmisiä (heidän pitää myös luoda tili dropboxiin). Käyttöönotto on nopeaa ja lähes jopa liiankin yksinkertaista. Aikaa tähän menee vain noin 5 minuuttia, ja se pitää sisällään myös lyhyen kahvipaussin.

Se joka juuri tuumaili, että eipä mulla ole tommoselle käyttöä, niin ajattele Dropboxia varmuuskopiovälineenä. Tee valokuvistasi tai tärkeistä tiedostoista kopiot dropboxiin ja vältät ehkä monta murhetta ja ison palan menetettyä digitaalista historiaa.

Ja lopuksi pääsette tästä katsomaan legendaarisen Sirpa ”Sipe” Kokkosen opastuksen Dropboxista tästä.

Hyvää lähestyvää itsenäisyyspäivää kaikille

Zag