Moodle or XXX* = Mersus versus Lada

Imagine, dear reader, that you need to choose a car and in the village where you live there are two car dealerships. The dealer nearest to your home offers you a brand new Mercedes for free and then there is another dealer who offers you a Lada for a lot of money. The choice already seems obvious, but some people in your family seem to think that it does not really matter which one you choose. After all, they say, both the Mercedes and the Lada have four wheels and they both can take you from A to B. That is true, of course, so let us then look a little closer at the cars on offer.

The Lada may not go the distance...

The Lada may not go the distance…

The Mercedes is the most widely used car in the world and many people own several of them, because they are given away for free. The Lada is unfortunately only available from this one dealer in your village and it costs a lot of money; there are consequently few of those cars on the road. Even in your village there are more Mercedes owners than Lada drivers. International comparative polls show that Mercedes owners are very satisfied with their car. Lada has not participated in such polls.

There are Mercedes dealerships in all countries, but you do not have to use them. If you should have a problem with the car, you can get it fixed anywhere you choose, or you can even fix it yourself. The Lada dealer on the other hand does not allow you to fix the car yourself, you are not even allowed to look at the engine! If it breaks down, you must take the car to this one dealer to have it fixed.

The Lada dealer is also the only one who sells a few accessories for the Lada, while you can get hundreds of free accessories for the Mercedes at many shops. The Mercedes also comes in many different colours and models. The Lada on the other hand is available only in one drab colour and the interior design is still the same as it was when the Soviet Union still existed.

The Mercedes offers a very flexible form of transportation. It can carry a handful of primary school children or thousands of university students without any additional cost. In contrast, although the Lada can carry multiple passengers too, you have to pay the dealer for every extra seat. All things considered, although you are allowed to drive the Lada, it is never really your own. The Mercedes, however, is yours to do with as you please, a home away from home.

Finally, the Mercedes is also clearly the more modern car. It includes options for interfacing with the latest technologies, which the Lada lacks. The Mercedes in other words will take you much further than the Lada will. The Lada dealer knows this very well, for he also sells Benz cars (which are just Mercedes cars with another name). The Lada will soon be a thing of the past.

Which car would you choose, dear reader? Read more »

Interaktiivisuutta ja pelejä opetuksessa

Jokahuhtikuinen Interaktiivinen tietotekniikka koulutuksessa –konferenssi Aulangolla keräsi jälleen yhteen innostunutta koulutuksesta ja opetuksen kehittämisestä kiinnostunutta väkeä. Itse olin AKTIIVI Plus -hankkeen Toripaikalla lähes kaksi päivää enkä juuri ehtinyt osallistua esityksiin mutta sitäkin tarkemmalla korvalla kuuntelin esityksissä käyneitä ihmisiä, vähän silläkin mielin, että mikäs se on se tämän vuoden ”hypetys”. Edellisellä kerralla osallistuessani ITK-päiville kuumin aihe oli ilman muuta täppärit, tabletit.

Tällä kertaa osallistujien puheissa kiersi pelit oppimisen apuna, ja konferenssin teemanakin tänä vuonna oli Tulevaisuus pelissä. Pelien käyttö oppimisessa tuntui tehneen harppauksen eteenpäin, ja pääsin kuulopuheista käsitykseen, että nyt pelejä käytettäisiin luontevasti ihan tavallisena opiskelutapana, viihdetyylisen ”kerran viikossa siihen ainoaan ATK-luokkaan pelaamaan pääsemisen” sijaan. eEemeli-palkinnon vei tänä vuonna Eedu Elements– matematiikkapeli, jossa hiiret alkavatkin pärjätä kissoille älyssä. Käy tutustumassa!

Itse taas vakuutuin siitä, että lisätty todellisuus tulee pelien rinnalla hiljalleen muuttamaan opiskelua ja oppimistapoja, ja vie oppimista edelleen myös luokkien ulkopuolelle. Oikeastaan koko termi oli minulle vieras, ja kävinkin katsomassa yhden esityksen, jossa lisättyä todellisuutta on käytetty autoalan opiskelussa, Sastamalassa. Opettaja Veijo Huju, joka kokemuksistaan kertoi, oli vakuuttava: luki- tai oppimishäiriöisiä on nykyään 7-8 % opiskelijoista, joten vaikkapa auton vaihteensiirron opiskelu voi olla pelkkänä ”kuivana” tekstinä huomattavasti hankalampaa kuin kuvallisena 3D-animaationa, jossa itse pääsee vaikuttamaan näkymään erikoislasien ja hiiren avulla. Opettaja sanoikin opiskelijoiden kokemuksena olleen, että todella hankalat asiat eivät enää olekaan niin hankalia. Opiskelijoita voi myös motivoida ihan erilailla: kun nopeammin oppiva opiskelija etsii ohjelman kanssa käytettävien erikoislasien läpi vian ja korjaa sen, ja kun huomataan ja varmistetaan, että tämä henkilö jo osaa, hänet voi jo päästää vaikka ekaluokalla tekemään yleensä vasta kakkosvuosikurssilla eteen tulevia korjauksia oikeaan autoon.

Opiskelijat olivat pitäneet lisätyn todellisuuden käyttämistä ylivoimaisena oppimismenetelmänä. Mitä mahdollisuuksia se tosiaan antaakaan, muillekin aloille, jossa kaikkea ei pääse purkamaan osiksi? Lueskelin junamatkan ratoksi pätevän oppaan Viisautta virtuaalimaailmoihin ja lisättyyn todellisuuteen, josta perusasiat minullekin selvisivät. Opas löytyy myös verkosta.

Kuvassa näytetään miten autoalan lisätyn todellisuuden ohjelma toimii.

Lisättyä todellisuutta autoalalla.

Lisättyä todellisuutta autoalalla.

 

 

Opiskelijat hereille!

Kyselin verkossa opettavalta Marjo Jussilalta aiheesta ”miten aktivoit opiskelijoitasi virtuaaliopetuksessa?”.

Marjo opettaa Liiketalouden aikuisopiskelijoille Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta –opintojaksoa, joka on peräti viiden opintopisteen laajuinen; pitemmän päälle pelkkä luennointi saattaisi puuduttaa sekä opiskelijoita että opettajaa. Tässä eVinkissä on Marjon konsteja opiskelijoiden aktivointiin.

Kysymys = K

Vastaus = V

 

K: Mistä iLinc-tuntisi koostuvat, Marjo?

V: Suunnittelen tuntini etukäteen tarkasti ja aktivoin opiskelijoita monipuolisesti. Tällä hetkellä ryhmä, jota opetan, on iso: 40 opiskelijaa.

K: Millainen on tyypillinen tuntisi vai onko sellaista?

V: Esimerkiksi alussa pidän 15 minuutin tai puolen tunnin alustuksen, sitten voi olla vaikka ryhmätehtävä, joka puretaan vaikkapa siten, että yksi joka ryhmästä esittelee yhteistyön tuloksesta kahdessa minuutissa ydinkohdat, sitten vaikkapa katsotaan Youtube-video, jonka pohjalta opiskelijat saavat pohdintatehtävän ja kaikki käyvät laittamassa oman vastauksensa esimerkiksi yhteiseen Mind Mapiin. Ja koko illan kulku on suunniteltu samalla tavalla lähes minuutilleen, välillä voi olla vaikkapa paritehtäviä.

iLincin pienryhmätiloihin olen tehnyt kullekin ryhmälle oman tehtävänsä PowerPoint-diaksi ja vien sen ryhmän Contentiin, jotta se on opiskelijoiden käytössä myös ryhmätyön ajan. Piipahdan myös itse katsomassa onko ryhmissä ongelmia, ja valvon mahdollisia ryhmästätippujia ja kysyjiä pääluokassa ryhmätyön tekemisen ajan. Täältä olen löytänyt sosiaalisen median työkaluja, joita voi käyttää kirjautumatta.

K: Mitä menetelmiä käytät opiskelijoiden aktivointiin?

V: käytän aika paljon verkosta löytyviä ilmaisia ja yhteisöllisiä työkaluja, esimerkiksi Moodle-kurssiympäristöön tarpeen mukaan laittamiani Etherpadia, Corkboardia  tai Text2MindMappia (linkki), joihin voi aina palata myös Moodlen linkistä. Ja esimerkiksi jos tarvitsen aikaa tiettyjen ryhmien jakamiseen, teetän opiskelijoilla virkistyspähkinän, joka voi aiheeltaan olla ihan muuta kuin mitä juuri opiskellaan. Heti alussa annoin 15 minuuttia aikaa ryhmäkohtaisten pelisääntöjen ja työkalujen  sopimiseen iLincissä. iLincin opiskelijoiden ryhmätyötiloja opiskelijat käyttävät aktiivisesti tuntien ulkopuolella.

K: Miten Moodlessa aktivoit opiskelijoita?

V: Moodlessa käytän usein tietokantoja tehtävien palautuksissa, että kaikki pääsevät oppimaan toisten palauttamista töistä, samoin käytämme ryhmäkohtaisia Moodlen Wikejä, ja keskustelualueet ovat myös aktiivisessa käytössä. Opiskelijat käyttävät myös esimerkiksi Google Drivea ja Facebookia omaehtoisesti.

Kiitos Marjolle!

Tässä alla vielä autenttinen kuva Marjon tunnilta, opiskelijoiden täyttämät muistilaput korkkitaululla.

marjonkorkkitaulu

Kuva: Marjo Jussila