Moodle 2 ja kivoja toimintoja

Näin loppukeväästä tutustuminen uuteen Moodle-versioon on käynnissä ja sieltä löytyy monia kivoja uusia ominaisuuksia. Yksi minua miellyttävä ominaisuus on Vedä ja pudota -lataus 🙂 Sen avulla voit helposti lisäillä aineistoa, tekstiä ja linkkejä kurssillesi.

Jotta tämä toiminto on mahdollista, tulee Vedä ja pudota -lataus lohko ottaa käyttöön kurssilla, sehän löytyy muokkaustilan ollessa päällä sivun oikeasta alakulmasta.

Kun lohko on otettu käyttöön, voi raahaaminen alkaa, mutta vain ja ainoastaan muokkaustilan ollessa päällä. Jos haluat siirtää jonkin tiedoston koneeltasi Moodlen kurssille, avaa kyseinen kansio, ota tiedostosta kiinni ja raahaa se sopivaan kohtaan kurssiympäristössä. Tiedosto latautuu hetkessä Moodleen ja on katsottavissa. Tekstin siirtäminen käy yhtä näppärästi. Haluttu teksti maalataan ja raahataan esimerkiksi yhteenvetoon tai tekstisivulle.

HUOM! Vedä ja pudota -lataus EI toimi valitettavasti vielä Internet Explorer -selaimella, mutta Mozilla Firexoxilla se toimii, kunhan sinun profiilissasi on AJAX ja Javascript -kohdassa valittuna: KYLLÄ, käytä laajennettuja web-ominaisuuksia.

 

#ITK2012 -pintaraapaisu antiin

Kevään 2012 ITK-konferenssi on nyt nähty ja koettu. Pari päivää ei tahdo riittää kaiken tarjonnan koluamiseen, puhumattakaan sisäistämisestä. Näin ollen, pintaraapaisu nähdystä ja opitusta tässä.

Tilaisuuden avasi Opetusministeri Jukka Gustafsson kertoen hallitusohjelman päätavoitteista opetuksen ja tutkimuksen osalta. Sähköisten palveluiden saralla tavoitteena on oppijan palvelukokonaisuus, josta tulisi löytyä sähköiset palvelut esikouluun ilmoittautumisesta aikuiskoulutukseen sekä aikuiskoulutuksen saavutettavuutta palveleva sähköinen sivistyskeskus. Nämä pitäisi olla käytössä jo 2 vuoden sisällä, mitä rohkenen kyllä epäillä. Lisäksi on tulossa opetushallinnon kokonaisarkkitehtuuri, mikä sinällään on hyvä asia, mutta tässä jo niin monipuolistuneessa päätelaite-, apps- ja ohjelmistoviidakossa on melko haasteellinen tehtävä. Johdon rooli on toimia paikallisen muutoksen sytytystulppana, korosti opetusministeri. Januksenkasvoinen tekniikka

Erik Duval puhui learning analytics-teemasta. Siis mistä? Lyhyesti sanottuna tarkoittaa sitä, että opiskelijoiden jättämiä verkkojälkiä kerätään ja käytetään opiskelu-ja oppimisprosessien edistämiseen ja suuntaamaan opetusta ja oppimista kohti tavoitetta. Määrällistä dataa (käytetty aika, tuotetut tuotokset, sosiaaliset interaktiot jne.) on helppo kerätä ja sitä voidaan uskoakseni käyttää oppimisen ohjauksen suuntaamiseen ja varmasti tukea oppijoiden itsearviontia, mutta isompi kysymys on se, että kuinka tällä voisi mitata oppimista? Toisaalta learning analytics voi olla mielestäni keino seurata some-ympäristöihin “hajoavaa” oppimisprosessia.

Tykkäsin kovasti Ylen suunnittelupäällikkö Tuija Aallon käyttämästä nelikentästä, joka auttaa organisaatiota aktiivisen avoimuuden strategian luomisessa. Kannattaa tutustua Tuijan esitykseen.

Osallistujien fasilitointi facetoface on tuttua puuhaa useimmille, mutta miten homma tapahtuu netissä? Nettifasilitointi on avoimien ja ennaltamäärittämättömien osallistujajoukkojen ja verkostojen koordinointia kohti yhteistä tavoitetta. Nettifasilitointia voi käyttää julkisella sektorilla esim. Kaavoituksesta palveluiden kehittämiseen sekä visiointiin ja innovointiin. Jos aihe kiinnostaa enemmän, niin tutustumisen voi aloittaa vaikka tutustumalla aiheesta tehtyyn avoimeen oppimateriaaliin. Aihetta ITK:ssa esittelivät Kari Hintikka ja Anne Rongas.

Entä sitte ne täppärit? Jotakin tablet-laitteiden suosiosta kertoo se, että en mahtunut yhteenkään iPad opetuksessa –foorumiesitykseen. Itsekin olen vallan ihastunut kyseiseen laitteeseen ja on monella tapaa hyödyllinen laite tietotyöläiselle. Tästä kirjoitinkin jokin aika sitten. Tablet-laitteiden oppimis-appsit ja erilaiset helpot sisällöntuotanto –muokkausohjelmat soveltuvat hyvin perus- ja II asteelle, mutta korkeakouluopetukseen ja –opiskeluun en ole niistä juuri sovellusarvoa löytänyt. Oppijat ovat vielä innoissaan tablettien käytöstä koulussa, mutta sitä mietin, että jatkuuko innostus, kun laitteet arkipäiväistyvät ja niitä löytyy lähes joka kodista? Tablet-laitteiden lisäksi selkeästi myös pelillisyys ja pelien käyttö oppimisessa olivat enemmän esillä kuin ennen.

Verkko-opetus aikuiskoulutuksen saralla on ilmeisesti arkipäiväistynyt, kun siihen liittyviä esityksiä ei juuri ollut ohjelmassa. Painopiste oli selkeästi tvt:n käytössä lähiopetuksen rinnalla. Mieltäni lämmitti kuitenkin, että esillä ole toimintamalleja toteuttaa opettajien tvt:n opetuskäytön täydennyskoulutusta ja tukea, sillä niillä on keskeinen merkitys toimintakulttuurin muutoksen tukijana. Näissä malleissa keskeistä oli se, että tuki on tarvelähtöistä ja lähellä.

Juuri ennen kotiin lähtöä ehdin kuunnella hetkisen Teemu Arinaa, jonka mukaan tehokas työ ja oppiminen ovat digitaalisesti verkottuneita. Teemun mukaan nykyisin kokouksesta on tullut lääke kaikkiin vaivoihin. Juuri näin, hyödyntämällä digitaalisia välineitä ennen ja jälkeen kokousten tapahtuvaan toimintaan, voisimme tehostaa toimintaamme huomattavasti. Tässä on mielestäni ihan sama problematiikka kuin verkko-opetuksessa, huomiota kiinnitetään reaaliaikaisen työskentelyn suunnitteluun unohtaen, että itse asiassa opintojaksosta valtaosa on eriaikaista työskentelyä, joka erityisesti pitäisi huomioida ja suunnitella.

Esitysten lisäksi luonnollisesti hyvää oli niin uusien kuin vanhojen tuttujen tapaaminen :).  Kiitos teille! Esitykset ovat saatavilla vapun jälkeen tapahtuman sivuilta ja aiheesta käyty keskustelu Twitterissä löytyy hastagillä #itk2012. Ja allekirjoittanut Twitterissä @apruikkonen.

ITK 2012 ja mitä siitä jäi käteen?

Yhden osallistujan vallan subjektiivinen jälkipala

Kävin ITK:ssa viimeksi toissa vuonna ja ilmiselvin ero edelliskertaan oli, että lähes kaikki osallistujat – aina kun tilanne mahdollisti – kaivoivat nyt hiukan piiloylpeinä tablettinsa syliin tai pöydälle komeilemaan, riippumatta siitä tuliko sitä siinä käytettyä vai ei. Minä myös. Toissavuonna niitä ei vielä juuri näkynyt.

Suurimman hypetyksen kohteena olikin ehkä eniten juuri tablettien käyttö opetuksessa. Muutakin mobiiliutta oli, mutta vähemmän. Tablettien käyttökin on hiukan ristiriitaista: rahaa puuttuu hommata kaikille oppijoille omat laitteet, joten soveltaen niitä kokeiltiin ryhmätöissä ja pistetyöskentelyssä. Tablettien yksi pääominaisuus, vehkeen personoiminen yhdelle käyttäjälle, jää silloin pois.

Hyödyllisin tilaisuus itselleni oli Suomessa rutkasti painoarvoa omaavien ammattilaisten esitys avoimista oppimisratkaisuista ja niiden toivottavasta tulevaisuudesta. HAMK:in Leena Vainion mainion alustuksen jälkeen äänessä kyseisessä teemaseminaarissa olivat Jouni Kangasniemi Opetusministeriöstä, Anne Rongas Suomen eOppimiskeskuksesta ja AVO-hankkeesta sekä Tarmo Toikkanen Aalto-yliopistosta.

Leeva Vainio (HAMK) alusti avoimiin oppimisratkaisuihin
Leena Vainio (HAMK) alusti avoimiin oppimisratkaisuihin täyteen tuupatussa seminaaritilassa

Jouni Kangasniemi totesi valtioneuvoston tehneen viime vuonna periaatepäätöksen avoimesta datasta. Uuden  ja avoimen opetussuunnitelmatyön perusajatuksena on miettiä mitä koulusta valmistuvan pitäisi osata v. 2025. Suunnitelmatyöhön saisi osallistua kaikki opettajat: mitä opiskelijan osaaminen on tulevaisuudessa, mitä se vaatii opettajalta ja mitä tarkoittaa se opettajankoulutuksessa. Myös opettajien osaamistasot, ope.fi, on syytä päivittää.

Anne Rongas mainitsi opettajankin olevan koulussa yksi oppija muiden joukossa. Hän toivoi koulut nähtävän osaamiskeskittyminä ennemmin kuin erilaisia asioita osaavien opettajayksilöiden työpaikkana, kouluissahan on töissä muitakin henkilöitä kuin opettajia. Rongaksella oli myös mainio perustelu datan avoimuuteen: miten koko ihmiskuntakaan muuten kehittyy, kuin ratkomalla yhdessä ongelmia. Jos kaikki nyhräävät omissa nurkissaan tai omissa pienissä nuotiopiireissään, ei edistymistä paljoa tapahdu?

Tarmo Toikkanen totesi avoimuudesta puhuessaan, että netissä  julkisesti oleva materiaali ei vielä ole avointa. Materiaali pitäisi vielä muistaa merkitä vaikka CC-lisensseillä, jotta se avoimuuskin syntyisi. Toikkanen mainitsi esimerkkinä MIT-yliopiston USA:ssa, jossa on jo 10 vuoden ajan ollut kaikki oppimateriaali vapaasti kaikkien saatavilla verkossa.

Eikö olisikin ihanaa ja väheneviä resursseja tehokkaasti käyttävää ajattelua, ettei kaikkien tarvitsisi keksiä sitä kuuluisaa pyörää itse uudestaan ja uudestaan myös täällä koto-Suomessa?

(Edit: esiintyjien järjestys saattoi olla myös toinen, nimim: muistiinpanot sekaisin;))

Mitä uutta Moodle2 tuo?

Kuuntele pieni johdanto:

Audio clip: Adobe Flash Player (version 9 or above) is required to play this audio clip. Download the latest version here. You also need to have JavaScript enabled in your browser.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto Lappia saavat Moodlesta parannetun version käyttöönsä seuraavan lukuvuoden alkaessa. Päivitys Moodlekakkoseen tuo tullessaan joitakin muutoksia. Eräs perusmuutos on navigoinnin muuttuminen, eli ”kulkeminen” Moodlessa muuttuu.

Uudessa versiossa navigointi toimii nuolia klikkaamalla, jolloin aukeaa lisävalintoja. Ensimmäisessä kuvassa navigointipalikka on perustilassa:

Navigointi Moodle kakkosessa

Navigointi Moodle kakkosessa

 

 

 

 

 

 

 

Nuolia tai mustia kolmioita, miten kukanenkin nämä symbolit mieltävät, auki klikkaamalla näkymä näyttää opettajan silmin vaikkapa tältä:

Navigointi Moodlekakkosessa, kuva 2.

Navigointi Moodlekakkosessa, kuva 2.

 

 

 

Jonkin aikaa uutta navigointia kokeilleena tuntuu tämä tapa helpolta ja järkeenkäyvältä tavalta kulkea Moodlessa 🙂

 

Kunhan päästään Moodle kakkosen toiminnoissa vielä eteenpäin, tulee vastaan todella elämää helpottavia toimia, kuten objektien siirto raahaamalla paikasta toiseen.

Jännittäviä aikoja edessä 🙂

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Miltä minun Moodle kurssiympäristöni näyttää opiskelijan silmin

Välillä on tarvetta nähdä miltä oma Moodlen kurssiympäristö näyttää opiskelijan silmin. Opiskelijan rooliin pääset kurkkaamaan seuraavasti:

Valitse Moodle-kurssillasi ruudun oikeassa yläreunassa olevasta ”Vaihda roolia” pudotusvalikosta -> Student/Opiskelija

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Takaisin opettajan rooliin pääset klikkaamalla ruudun oikeassa yläreunassa olevaa linkkiä ”Palaa normaali rooliin”

 

 

 

Hei! Minä olen valloittava persoona. Katso vaikka kuvasta…

Virtuaalinen etäopiskelu, tuo jumalan siunaus sille, että ihmisen ei tarvitse aamulla pukeutua ja kammata hiuksia. Kuinka ihanaa onkaan istahtaa luennolle ja kaivella nenää hamppuisessa, mutta sitäkin mukavammassa lempiasussaan. Luojan kiitos ettei webbikamera ole päällä…

Kanssaihmisiä kuitenkin voimme piristää omalla kuvallamme, jottei heidän arkensa olisi niin harmaata. Ja mikäpä meidän elämässämme ei olisi niin tärkeää kuin kanssaihmisten hauskuuttaminen.

Tietysti voimme nopeasti ajatella, että mitä se muille kuuluu, että minkänäköinen henkilö se täälläpäässä istuu, niin eihän se kuulukaan, mutta ei se myös näykkään. Eikö teistäkin olisi inhottavaa jos katsoisit telkkarista lempi TV-sarjaa ja henkilöiden kasvot näyttäisivät kaikki samalta. Samalta tyhjältä harmaalta kuvalta, jossa näkyy vain ihmisen ääriviivat. Yritä siinä sitten äänestä tunnistaa. Ei olisi kivaa.

Mie en ainakaan kattois telkkaria…

Tässä vaiheessa jos huolestuit siitä, että TV:stä katoaa kohta yksilölliset henkilöhahmot ja sinulla on riittävästi myötätuntoista suhtautumista kanssaveljiin ja – sisariin jotka eivät koskaan ole nähneet sinua, mutta lukuisia kertoja he ovat kuulleet tuon näkymättömän haamun äänet.  Äänet jotka tulevat kuulokkeista ja menevät erilaisista korvakäytävistä kohti aivojen kasvojentunnistuskohtia, jotka ammottavat tyhjyyttä juuri kuullulle äänelle. Ääni jatkaa kuitenkin kaikumista ja menee mielikuvitus ja piirto-osastolle, jossa aivot luovat mielikuvia aiemmin kohdatun ja nähdyn perusteella. Kanssasisar tai veli menettää tässä hetkisen kuitenkin tärkeää prosessointiaikaa kuulemastaan, koska aivot käyttävät enemmän aikaa uteliaisuuden tyydyttämiseen ja yrittävät epätoivoisesti ratkaista äänen kasvonpiirteet. Nämä kallisarvoiset sekunnit voivat olla merkittäviä juuri tämän kyseisen ihmisen elämässä, koska sillä aikaa kun aivot olivat piirto-osastolla prosessoimassa kuvia, niin audiopuoli aivoista voi menettää juuri tärkeän vastauksen koekysymykseen. Hylätty arviointi voi muuttaa sielunveljesi elämää ja sitä me emme halua. Me emme halua kenellekään pahaa.  Olen mukava ja kaikkien kaveri.

Katso ohjeet kuvan lisäämiseksi täältä