MeetingLinc-tilan käyttö

MeetingLinc-tila on tarkoitettu mm. ryhmätöiden tai kokousten pitämiseen. Työtilassa jokaisella jäsenellä on tasavertaiset oikeudet käyttää työvälineitä eikä jakoa opettajaan ja opiskelijoihin ole.

MeetinLinc-tilassa voit

  • Hallita oman mikrofonin käyttöä (päälle tai pois)
  • Ottaa itselle tai antaa toiselle puheenvuoron (tuplaklikkaamalla nimeä)
  • Jakaa sovelluksia (esim. word, excel)
  • Jakaa oman työpöydän tai alueen

Muista testata äänten toimivuus aina hyvissä ajoin. Tarkista äänilaitteet ja asetukset sekä soita Audio Wisard (valitse luokkahuoneen yläpalkista Controls ja sieltä Audio Wisard). Kiinnitä kuulokemikrofonit hyvissä ajoin, mielellään ennen kuin aukaiset koneen.

On myös hyvä sopia, toimiiko joku puheenjohtajana tai sihteerinä ja kirjoittaa asiat muistiin.

Ennen kun alat jakamaan (word, power point ym.) tiedostoa, ota puheenvuoro itsellesi ja pyydä muita sulkemaan mikrofonit silloin kun he eivät puhu. Jos kaikilla on mikrofonit auki, alkaa ääni herkästi kiertää. On hyvä muistaa, että ääni (ja kuva) tulee aina vähän jäljessä eli tulisi pyrkiä odottamaan toisen puheenvuoro loppuun ennen kuin itse aloittaa puhumisen. Yläpalkissa oleva käden kuva tarkoittaa viittausta ja sillä on hyvä osoittaa muille, että haluaa puheenvuoron.

Tarkemmat ohjeet löydät täältä: http://virtual.ramk.fi/learnlinc/MeetingLinc.doc

Terveisin Outi Viitanen RAMKista

Opiskelupaikkana perunamaa

Aina silloin tällöin huomamme, että vuorokaudessa ei ole riittävästi tunteja. Pitäisi olla töissä, siivota, laittaa ruokaa ja kylvää perunoita, sekä istua vielä luennolla.

iLinc on helpottanut opiskelua ja tehnyt siitä paikasta riippumatonta, mutta vuorovaikutteisessa ympäristössä aika sitoo meitä. Toki voimme kuunnella luentonauhoitteita jälkikäteen, mutta vuorovaikutuksesta tai mahdollisuudesta siihen jää jotain pois.

Elämää voi kuitenkin helpottaa hankkimalla langattomat kuulokkeet ja erillisen mikrofonin työpöytää koristamaan. Tällöin voimme touhuta keittiössä esimerkiksi keittämässä luusoppaa ja samalla sivistää itseämme näkymättömillä äänillä jotka valuvat korvistamme sisään langattomasti kuulokkeiden kautta. Langattomissa kuulokkeissahan on se hyvä ominaisuus, että niissä ei ole häiritsevää johtoa perässä. Siksihän ne ovatkin ne langattomat kuulokkeet.

Nopein lukijahan nostaa käden korvan taakse ja huudahtaa hip hei, saman voi tehdä kaiuttimillakin. Tokihan sen voi tehdä niinkin, mutta kaiuttimista tuleva ääni voi häiritä kanssaihmisiä ja volyyminsäädöllä on hankala korjata sitä, että poistumme välistä talon ulkopuolelle istuttamaan auringonkukan siemeniä ja hetkeä myöhemmin pyörimme makuhuoneen sängyn alla etsimässä soppaluuta, joka oli luiskahtanut kädestämme, kun maistoimme onko sopassa sopiva suola.

Kaiuttimen huono puoli on myös siinä, että sitten kun saamme puheenvuoron niin opettajan (tai oppilaan) ääni tulee kaiuttimista ja valuu takaisin kiertoon mikrofonin kautta, joka häiritsee kanssaihmisiämme verkossa.

Langattomat kuulokkeet (mallista riippuen)  ja pöytämikrofoni (tokihan se voi olla koneen sisäinen mikrofoni tai web kameran mikrofonikin) mahdollistaa meille langattoman juoksunarun useisiin kymmeniin metreihin. Vaikka olisimme pihamaalla tekemässä ilmareikiä pihanurmikkoon pikkuruisella luupiikillä, niin kuulisimme heleän, mutta jämäkän opettajan äänen, joka pyytää meitä kertomaan esimerkiksi vaellusmatkastamme Santiago de Compostelaan, niin pienin jaloin voimme kiiruhtaa mikrofonin ääreen.

Mikäli koit pienen ajatuksen ja tuumit, että mitähän moinen ylellisyys mahtaa maksaa, niin vastaus on lähinnä sama kuin autokaupassakin, että riippuu vähän mallista ja merkistä. Nopea suuntaa antava hinta on 60:n euron paikkeilla, mutta toki halvemmallakin voi löytää esimerkiksi Anttilan tai jokin muun tavaratalon alekorista.

Langattomiin kuulemisiin

Zag

Iloista pääsiäistä! Happy Easter!

Toivotamme kaikille hyviä Pääsiäislomia!
– eOppimiskeskuksen väki –

Pääsiäistervehdys

Fastholdelse i Lappland

Kemi-Torneå Yrkeshögskolans eLearning Centre tillfrågades att skicka en expert i distansundervisning till ett Nordiskt symposium i Danmark nyligen för att tala om insatserna som yrkeshögskolan gör för att motarbeta avfolkningen i Lappland. Symposiets titel var Utdannelse skaber udvikling och det organiserades av organisationen FLUID. Talare kom från Sverige, Finland, Norge och Danmark och redovisningarna av insatserna från olika länder och landsbygder var mycket intressanta och givande fast kollegorna arbetade på mindre områden än vi gör och med mera eftertryck på lokala inlärningsenheter som medel att hålla folk kvar och dra fler människor till bygden.

Eftersom symposiet var i Nordiskt sammanhang gjordes presentationen på svenska och av den anledningen är också det här blogginlägget på svenska. Bildspelet från presentationen hittar ni nedanför:

Avfolkningen av landsbygden är ett problem som fortskrider än idag. Människor drar bort för att söka utbildning och jobb. I Lappland är problematiken desto mera påtaglig eftersom landskapet är så stort. Kemi-Torneå Yrkeshögskola har arbetat med den här problematiken i åratal. Många är de insatserna som gjordes för att bromsa avbefolkningen. Det danska ordet för sådana insatser är fastholdelse, men det ger kanske intrycket att vi vill göra det omöjligt för Lapplandbor att ge sig av, medan det borde uttrycka att vi vill göra det möjligt för dem att stanna kvar.

Tre faktorer spelar en roll i avbefolkningen: utbildningsmöjligheter, arbetstillfällen och tjänstenivån. Kemi-Torneå Yrkeshögskola har förstås utbildning som huvuduppgift. I mer än tio år har yrkeshögskolan bjudit på distansundervisning som gör det möjligt för människor i Lappland och andra utkantsområden att njuta undervisning där de bor utan behov att resa från och till en skolbyggnad. Utbildning räcker dock inte för att hålla kvar befolkningen om det inte finns arbete för de utexaminerade. Framförallt unga kvinnor drar ifrån utkantsområden till centralorterna i jakt på arbetstillfällen. Det är därför som Kemi-Torneå Yrkeshögskola också engagerar sig i utvecklingen och utbyggnaden av befintliga företag i Lappland samt grundande av nya företag, till exempel, genom innovations- och inkubationsprojekt. Sist men inte minst arbetar yrkeshögskolan också för att upprätthålla tjänstenivån för de invånare som bor kvar i småbyarna, till exempel, genom att utvidga tjänsteutbudet i lokala handelsbodar.

Symposiets deltagare var imponerade av bredden i yrkeshögskolans insatser och intresserade framförallt av inkubationsidén (d.v.s. att hjälpa studenter att grunda småföretag under studietiden som de efter studierna kan fortsätta att driva och utveckla). Vägen framåt, vad fastholdelse angår, leder kanske just dit.

Maharaa, mobiilia, somea ja paljon muuta – siis ITK 2011 -konferenssissa

Seminaarireissulta palaavalta kysytään aamukahvipöydässä ensimmäisenä, että oliko hyvä reissu ja seuraavana, että mitä uutta siellä oli? Uutuus sinällään on suhteellinen käsite ja vastaus riippuu täysin vastaajasta, joten siihen en edes yritä vastata. Tässä kuitenkin muutamia poimintoja ITK2011-tapahtumassa pinnalla olleista teemoista ja ilmiöistä.

Mahara-eportfolio, jota olemme ottamassa käyttöön KTAMKissa ja Ammattiopisto Lappiassa, oli esillä useissa yhteyksissä. Maharasta tuntuu olevan moneksi ja portfolio-nimitys on mielestäni vähän liian suppea verrattuna käyttömahdollisuuksiin. Jäin miettimään sitä, että onko Maharasta PLE:ksi (personal learning environment), josta myös puhuttiin paljon ITK:ssa? Tärkein pointti on kuitenkin mielestäni se, että Mahara tuo Moodleen opiskelijalähtöisen ja –keskeisen toiminnallisuuden.

Useampaa kanavaa pitkin tuli viestiä, että opiskelijat eivät halua, että opetus ja opiskelu tulee heidän vapaa-ajan nettiyhteisöihin ja kännyköihin. En kuitenkaan olisi henkilökohtaisesti valmis tekemään tästä mitään mustavalkoisia johtopäätöksiä, varsinkaan jos vastaajat ovat olleet nk. diginatiivien edustajia, jotka ovat vielä nuoria ja ainakin osittain ajattelultaan ehdottomia. Toisaalta kielteisen näkemyksen syynä saattaa olla myös se, että nettiyhteisöjen ja sosiaalisen median käyttö opiskelussa vaatii opiskelijoilta panostamista ja osaamisen tekemistä näkyväksi. Somessa kun ei voi suorittaa opintoja ”istumalla”. Olisiko siis paikka tehdä syvempää analyysia näistä tuloksista? Itse olen edustanut ja edustan edelleen sitä näkökulmaa, että opetuksen ja opiskelun tulee mennä sinne, missä opiskelijat ovat muutenkin, siis myös netissä, silloin kun se on tarkoituksenmukaista, mahdollista ja järkevää.

3D-maailmoista Second Life tuntui olevan kovasti pinnalla. Ensimmäistä kertaa olen kuullut Second Lifen opetus- ja opiskelukäyttöä esiteltävän Suomessa alan seminaareissa reilut 5 vuotta sitten. Käyttö on laajentunut ja lisääntynyt, mutta en henkilökohtaisesti usko Second Life tulevan ”mainstreamiksi”, monestakaan syystä. Se olisi jo sitä, jos olisi ollakseen, käyttö vaatii koneilta ja yhteyksiltä paljon, käyttöönotto vaatii asennuksen ja aikalailla aikaa jne. Varmasti Second Lifella on paikkansa esim. kulttuurin tai maantieteen opiskelussa, jossa voidaan vierailla vaikkapa Pariisissa, tai läsnäolon tunteen lisääntymisenä verrattuna videoneuvotteluun. Aika näyttää, että tuleeko muita potentiaalisia 3D-haastajia, esimerkiksi selainpohjaisia.

Mobiilien käyttö opetuksessa, ja opiskelussa oli selkeästi aiempia vuosia enemmän esillä. Muutaman casen ehdin näistä kuulla ja mobiilien sovellusalueet vaihtelivat peruskoulujen luontopoluista korkeakoulujen aikuisopiskelijoiden ohjaamiseen. Luulenpa, että parina seuraavana vuonna mobiili-casejen määrä tulee lisääntymään hurjasti, kunhan tabletit yleistyvät. Kuulin kerrottavan myös, että mobiilipäätelaitteen käyttö oli herättänyt opettajat pohtimaan opetus- ja ohjausmenetelmiään. Hyvä näin, mutta tällaista pohdintaa soisi tapahtuvan arjessa ihan ilman uutta teknologiaa/ohjelmistoja ;).

Tästäpä päästäänkin siihen, että yllättävän vähän oli esillä (tai sitten minulta meni ohitse) erilaiset tvt:n opetuskäytön soveltamiseen liittyvät pedagogiset toimintamallit ja menetelmät. Ehkäpä ne ovat jo niin arkipäiväistyneet ja niistä ei ole enää juttua kerrottavaksi. Itse konferenssissa käytettiin kyllä aiempaa enemmän erilaisia osallistavia ryhmätyömenetelmiä. Laajimpana kokonaisuutena oli Sometu-verkoston järjestämä Ilmiö-cafe, mutta myös monissa muissa esityksissä osallistettiin yleisöä. Haasteena näissä on se, että ryhmätyöskentely voi jäädä pelkästään mukavaksi vaihteluksi ja ohjelman piristykseksi, toisaalta parhaimmillaan niissä voi oppia vertaisilta todella paljon. Ilmiö-cafesta on sanottava vielä se, että hämmästyttävää kuinka eri tulokulmista ihmiset käsittelivät annettua aihetta (Miten koulutussektori voi tukea ja edistää osallisuutta nettiajan yhteiskunnassa?) niissä kolmessa pöydässä, joissa itse osallistuin keskusteluun. Vaikkakin toisten kuunteleminen ja prosessi ovat tärkeitä ja niistä oppii, niin silti jäin kaipaamaan jotakin yhteistä ”lopputulemaa”. Tosin sehän on vielä mahdollista, jos syntyneitä tuotoksia jatkojalostetaan.

Perjantaina iltapäivällä esiintyneen Teemu Arinan puheenvuoro jäi minulta kesken, kun piti kiiruhtaa lentokentälle, mutta sen mitä ehdin kuulla, niin Arina puhui teemalla Cloudlearning tärkeää asiaa johtamisesta, työstä ja oppimisesta some-aikakautena. Yhtenä tärkeänä pointtina se, että kyseessä ei ole teknologinen muutos, vaan kulttuurinen muutos. Esityksestä on blogattu mm. täällä.

Paljon jäi varmasti sanomatta, mutta ITK:sta on blogattu jo paljon ja lisää varmasti blogataan tulevana viikkona. Omasta tiimistäni oman osuutensa on ehtinyt hoitaa Marko, jonka postaus löytyy tukipalveluhankkeen blogista.

Esittelyssä: Mahara!

Read this message in English

Lappia Mahara on Lappia Moodlen käyttämä ohjelmalisäosa, jonka avulla Moodleen saadaan toimintoja, mitä Moodle ei yksin pysty toteuttamaan. Moodle on kurssipohjainen oppimisympäristö, mikä tarkoittaa, että kaikki toiminnot on rakennettu kurssien ympärille ja kurssit ovat käyttäjiä yhdistäviä tekijöitä. Mahara on sitä vastoin käyttäjä-lähtöinen. Se on rakennettu käytäjien, käyttäjäprofiilien, käyttäjien lataamien tiedostojen, blogiviestien ja kaiken muun käyttäjältä tulleen sisällön ympärille. Siitä syystä Maharaa kuvataan myös e-Portfoliotyökaluksi.

Maharan käyttöön ei tarvitata erillisiä Mahara -tunnuksia, vaan sen käyttö tapahtuu aina Lappia Moodlen kautta Moodlen käyttäjätunnuksilla. Maharan käyttäjäprofiilitiedot ovat kerätty käyttäjänMoodle -käyttäjäprofiilista. Maharan käyttäjäprofiilitietoja voidaan kuitenkin laajentaa esimerkiksi ansioluettelolla, jolloin käyttäjällä on mahdollista luoda oma online CV.

Read more »

Meet Mahara!

Lue tämä viesti suomeksi

Lappia Mahara is a program that is used as an extension to Lappia Moodle. It adds functionality that Moodle cannot offer properly. Moodle is a course-based VLE. That means that it is built up around course environments and it is the courses that unite the users. Mahara is user-oriented. That means that it is built around users and their profiles and their uploaded files, blog messages and other information. For this reason, Mahara is described as an e-portfolio.

Access to Mahara is via ths block in Lappia MoodleUsers can access Lappia Mahara only via Lappia Moodle. There is no separate login required. New users in Mahara will find that their Mahara Profile contains information taken from their Moodle user profile. The Mahara profile can however be extended with resumé data, so as to create an online C.V.

The central part of Mahara is the Portfolio where users can store all files and data that they gather during their studies. The users can organise this information into so-called Views and then decide whom they will give Access to the data in particular Views. Thus they can give a teacher access to assignment files, or give their friends access to some pictures they took during a party.

Mahara allows the easy creation of user Groups that can discuss in a group forum and create group Views, in which they make group files accessible to each other and their teacher(s). A planning tool is available for time management of the group activities.

Mahara is being piloted at Lappia during the spring term of 2011. Teachers can request Mahara access to be made available in selected Moodle courses. After the summer recess Lappia Mahara will be available to all users of Lappia Moodle via their MyMoodle page.

The functionality of Mahara in a nutshell

Just to be clear, Mahara is not a replacement for Moodle. It is just an extension that adds functionality. Lappia Moodle users can employ Mahara to store files, links and other data related to their studies. They can also use it for communication and for group work. In the future Moodle and Mahara will be even more closely integrated, so that user can upload files from Mahara straight to Moodle and download data from Moodle to Mahara.

There is every reason to surmise that the Mahara e-portfolio will complete the range of virtual environments on offer at Lappia with its ability to tie together on-line content that users may have dispersed over various online services and its allowing them to share it among themselves in a sense of security.

For more detailed information, please, see the Mahara manual that is part of our Moodle 1.9 Beginner’s Manual. Read more »