Uusia pilviä Lapin ammattikorkeakoulussa

Pilvipalvelut ovat tulleet ihmisten arkeen viime vuosien aikana, ehkä huomaamattakin. Moni kansalainen on käyttänyt vaikkapa Gmail-sähköpostia jo pitkään miettimättä sen enempää, missä nämä palvelut syntyvät. Organisaatioissa näiden palveluiden hyödyntämiseen on heräilty hieman takapainotteisesti. Pilvipalvelut termi on kuitenkin usealle vielä outo ja siitä kysyttäessä saa vastauksen, joka hyvin useasti kuvaa vastaajan omaa ammatillista suhdetta tietojenkäsittelyyn. Oma näkemykseni on, että pilvipalvelut ovat Internetissä tarjolla olevia ilmaisia tai maksullisia palveluita, jotka hyvin joustavasti mukautuvat käyttäjän työskentelyä ja tarpeita vastaaviksi.

Lapin AMK:n henkilökunnan ja opiskelijoiden käyttöön otettu Microsoft Office 365 (O365) pilvipalvelu sisältää tietotyöhön tarvittavat perussovellukset: tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan ja esitysgrafiikan ohjelmat. Tutummin Wordin, Excelin ja PowerPointin. Henkilökohtainen tallennustila sekä opiskelijoiden osalta lisäksi sähköpostit sijaitsevat myös pilvessä. Pilvityöskentely mahdollistaa dokumenttien tuottamisen suoraan Internet-selaimessa, joten ohjelmien asentamista ei välttämättä enää tarvita. Toki opiskelijoille Microsoft O365 sopimus takaa myös ilmaisen, asennettavan Microsoft Office -paketin, mikä on taloudellisesti helpotus opiskelijan arkeen.

Pilvipalveluun tallennettuja asiakirjoja voidaan työstää käytännössä millä tahansa tietokoneella tai mobiililaitteella. Ainoa vaatimus on Internet-yhteys, yhteyden nopeudellakaan ei ole suurta merkitystä työskentelynopeuteen. Tuotettuja dokumentteja on helppo jakaa haluamilleen henkilöille tai vaikka täysin julkisesti Internetissä. Dokumentteja voidaan työstää yhdessä, jopa yhtäaikasesti. Tällöin puhutaan yhteisöllisestä työskentelystä. Lapin ammattikorkeakoulun strategian yksi painopistealue on etäisyyksien hallinta, mitä tämäntyyppinen työskentely edistää. Välimatkat menettävät merkityksensä.

Vuoden 2015 aikana Lapin ammattikorkeakoulu ottaa käyttöönsä myös toisen pilvipalvelun. Google Apps For Education (GAFE) sisältää samantyyppiset perussovellukset kuin Microsoftin O365 -palvelukin. GAFE-palvelussa on lisäksi satoja, eri käyttötarkoituksiin sovellettavia kolmansien osapuolien sovelluksia, joiden käyttöönotto on käyttäjille erittäin yksinkertaista ilman kustannuksia.

Kenties tunnetuin palvelu Googlen hakukoneen lisäksi on videonjakopalvelu Youtube, minkä hyödyntäminen tulee GAFE sopimuksen myötä helpommaksi. Youtube mahdollistaa käyttäjilleen esimerkiksi oppimateriaalivideoiden lataamisen palveluun sekä niiden jakamisen haluamalleen kohderyhmälle. Youtube mahdollistaa myös suurien verkkoseminaarien lähettämisen Youtube Live -palvelun kautta.

Suurten palveluntuottajien, kuten Microsoftin ja Googlen, kilpailu asiakkaista on kovaa. Molempien palveluiden markkinointiteksteistä löytyy “Ilmanen” sana. Lapin ammattikorkeakoulun kannalta palvelut ovat ilmaisia, toki niiden yhteentoimivuus organisaation käyttäjähallinnon kanssa tulee varmistaa IT-palvelualueen työnä. Vähentyvien laiteinvestointien kautta pilvipalveluiden hyödyntämisellä voidaan saada aikaiseksi myös säästöjä.

Tällä hetkellä suuret toimijat kilpailevat keskenään esimerkiksi rajoittamattoman tallennuskapasiteetin kautta. Koulutusorganisaation tulee kuitenkin nähdä palveluista saatu hyöty laajemmin. Mihin eri työvaiheisiin palveluista voidaan saada apua? Pelkkä tallennuskapasiteetin tuijottelu ei edistä asioita. Eihän junankaan funktio muutu vaunuja lisäämällä?

Viimeaikoina Internetin ja siellä olevien palveluiden turvallisuus on ollut tiedotusvälineiden otsikoissa. On selvää, että tällainen julkisuus aiheuttaa pilvipalveluiden käyttäjissä mietteitä oman työskentelyn turvallisuudesta. Sopimuspohjaiset palvelut, mitä O365 ja GAFE ovat, lisäävät jo sopimuksissaan selkeyttä tiedon omistajuuteen ja turvallisuuteen. Tiedon omistaa tekijä ja palvelut noudattavat EU:n ja USA:n viranomaisten välisiä Safe Harbour -periaatteita.

Kaikesta vakuutteluista huolimatta, olisi kohtuullisen sinisilmäistä uskoa, etteikö tiedonkeruuta tapahtuisi. Internetissä toimivat myös kansalliset turvallisuusviranomaiset, tunnetuimpana amerikkalainen NSA ja lähimpänä ruotsalainen MSB. Pilvipalveluiden työskentely-yhteydet ovat kuitenkin salattuja, joten siltä osin pilvipalveluita voidaan pitää turvallisena. Huomattavasti turvallisempana kuin USB -muistitikkua, minkä voi inhimillisesti hukata, tai sähköpostia, joka pääsääntöisesti liikkuu maailmalla täysin salaamattomana.

Epäilys siitä, että tiedonkeruuta saattaa tapahtua, rajoittaa käyttöä ainoastaa arkaluontoisen tiedon osalta. Toisaalta ammattikorkeakoulun opinnoissa suurin osa tiedosta on jo julkista, olemassa olevaa tietoa. Näin ollen pilvipalvelut ovat mitä tervetullein tuulahdus uudistamaan lappilaista korkeakoulutyöskentelyä.

(Artikkeli julkaistu myös Lapin Kansassa 11.1.2015 hieman lyhyempänä versiona)

 

Hei, Te nauhoitatte!

Olin tänään tukemassa erästä webinaaria, missä yhtenä ”rakentavana” palautteena opiskelijat olivat antaneet siitä, että etänä järjestettäviä oppitunteja ei nauhoitettu ollenkaan. Ei kannata säikähtää, kyseessä ei ollut meidän tarjoama palvelu. Meillähän nauhoitetaan kaikki opetukseen liittyvät istunnot. Siitä havahtuneena mietin, että kuinkahan monta nauhoitusta 26 kuukaudessa on syntynyt, minkä iLinc 11 palvelin on ollut käytössä?

Nyt sitten tarkistin tilanteen. 26 kuukauden aikana on syntynyt 10679 nauhoitetta. Melkoinen määrä. Mitä tuo tarkoittaa käytännössä? Ensinnäkin, se tarkoittaa nauhoitteita oppitunneista, webinaareista, kokouksista ja opiskelijoiden itsenäisistä kokoontumisista, jotka he ovat itse tuottaneet. On kuitenkin mielenkiintoista pyöritellä hieman numeroitakin. Lukuvuodessa on n. 40 viikkoa opetusta. Viikossa siis tuotamme n. 121 nauhoitetta, työpäivää kohden n. 24 kpl. Keskiarvona laskettuna siis.

Otsikon mukaisesti nauhoittamisen hoidatte Te opettajat, puheenjohtajat… Mehän emme sitä enää tee. Tähän menettelyyn siirryttiin joskus -13 vuoden aikana. En edes muista milloin se oli. Mutta sen olen havainnut, että Te olette hoitaneet vastuullisen (ja joskus enemmänkin muistia vaativan) tehtävän todella hyvin. Puuttuneita nauhoitteita on ollut todella vähän. Mistä me sen tiedämme? No, kyllä opiskelijat pitävät meitä ajan tasalla 🙂 Puuttuvaa nauhoitetta kysellään kohtuu nopeasti.

Toki tuollaisen nauhoitemassan hallinta, eli julkaiseminen oikeille silmille, voi olla haasteellista. Ja sitä haastetta ei ole helpottanut SOLEn uudet ”selkeät” koodit. Mutta se on sitä ”meidän työtä”. Olemme joutuneet miettimään ja rakentamaan prosessejamme uudelleen. Ja tämä työ jatkuu edelleen. Tästä johtuen nauhoitteiden julkaisemisessa on saattanut esiintyä viiveitä. Olemme siitä pahoillamme. Ja parannamme tapojamme (prosessejamme).

Ai niin. Joku on varmaan hammasta purren lukenut tätä kirjoitustani ”nauhoitteista”. Se kun ”nykysuomen sivistyssanaston” mukaan pitäisi olla ”tallenne”. So not, minulle se on nauhoite. Tallenne on minulle laajempi käsitys. Siihen liittyvät ilincissä myös tietokantaan tallentuvat asiat, esim. opiskelijoiden vastaukset Polling työkalulla suoritettuihin kyselyihin. Nauhoitteessa on vain se, mitä luokkahuoneessa on tapahtunut. No, saatan mie antaa periksikin 😉

Oikein mukavaa syksyä.

Marko

Vie PowerPoint esitykset iLincin Contentiin

Ilincin ominaisuuksiin kuuluu Content, minne opettaja voi koostaa iLinc istuntojen aikana tarvitsemaansa materiaalia. Contentia vaivannut ongelma PowerPoint esitysten kuvien katoamiseen on nyt ratkaistu. Tässä muutama syy, miksi PowerPoint esitykset kannattaa viedä Contentiin.

1. Säästä aikaasi ja helpota työskentelyäsi

PowerPoint esityksiä voidaan edelleenkin esittää iLincin sovelluksenjaon kautta. Opetustilanteessa on kuiten huomattavsti helpompaa avata esitys Contentista. Samalla iLincin ulkoasu säilyy ja työvaiheet vähenevät sovelluksen jakoon nähden. Contentiin viedyt materiaalit myös säilyvät siellä tulevaa käyttöäsi varten. Voit itse poistaa materiaalia Contentista milloin näet poistamisen tarpeelliseksi. Ohjeen Contentin käytöstä löydät ohjevideosta tai Opettajan oppaan sivulta 37.

2. Säästä Internetin kaistankäyttöä

Vaikkakin iLincin sovelluksenjako on optimoitu käyttämään mahdollisimman vähän osallistujien internetyhteyden kaistaa, säästää PowerPointin esittäminen Contentista kaistaa vieläkin enemmän. Yleensä iLincissä esittäminen ei ole nykyään mikään ongelma, mutta edelleen joillakin osallistujilla yhteydet voivat olla niin huonot, että kaikki mahdollinen kaistansäästö on tarpeen. Mikäli tiedät, että joku osallistujistasi kärsii useasti huonoista yhteyksistä, käytä silloin ehdottomasti Contentiin vietyjä PowerPoint esityksiä.

3. Voit pienentää nauhoitteiden kokoa

PowerPoint, mikä on viety Contentiin ja avattu sieltä esitettäväksi, kasvattaa huomattavasti vähemmän iLinc nauhoitteen kokoa, kuin esityksen esittäminen iLinc sovelluksenjaon kautta. Pienentyneet nauhoitteet tarkoittavat nauhoitteiden lyhentyneitä latausaikoja ja sen myötä nauhoitteiden miellyttävämpää käyttöä. Contentista avattujen esitysten graafinen laatu on myös parempi nauhoitteissa.

4. Mitä muuta Contentiin voi viedä?

Tutustu Opettajan oppaan tai ohjevideon avulla myös muun tyyppiseen sisältöön, mitä voit iLincin Contentiin viedä. Oletko jo hyödyntänyt esimerkiksi Youtube videoita opetuksessasi? Entäpä Polling kyselyitä?

 

 

Ajattelitko mennä Facebookiin? Nyt siellä on tilaa.

Oletko miettinyt Facebookin käyttöönottoa? Älä mieti pitkään, koska kohta olet yhtä ulkona kuin olematta siellä 🙂 Pako Facebookista on siis alkanut?

Tiedotusvälineistä on kantautunut viestiä, että Facebook olisi menettämässä asiakkaitaan. Varsinkin nuoret käyttäjät ovat siirtymässä muihin ympäristöihin. Onko uutisten tueksi jotakin tilastoakin? Päätin vilkaista, miten asian laita on Statcounterin tilastoissa. Onko joukkopako alkanut?

Alla oleva kuva esittää sosiaalisen median käytön kehittymistä Suomessa viimeisen vuoden ajalta. Mukana tilastossa on työasema-, tablet- ja mobiilikäyttö. Kyllä, uutisointi on ollut totuudenmukaista. Facebook on menettänyt viimeisen 5 kuukauden aikana n. 14 % yksikköä käyttäjistään. Nyt siis kannattaa mennä Tumblr palveluun, koska sinne ne entiset FB käyttäjät ovat menneet.

Screen Shot 2014-03-18 at 17.15.17

 

Asiaa kannattaa tarkastella hieman tarkemmin. Mobiilikäyttäjät (siis kännykkäkansa, ei PC tai läppäri tai tablettikäyttäjät) menevät edelleen Facebookiin. Ja vauhdilla. Tämä asia kannattaa ainakin huomioida niiden, jotka suunnittelevat FB:n sisältöä tai markkinointia. Alla oleva kuva esittää sosialisten medioiden käyttöä mobiililaitteilla, siis kännyköillä.

Screen Shot 2014-03-18 at 17.16.20

Näin se maailma muuttuu.

Marko

 

Etänä toimitaan – tilastoja iLincin käytöstä.

Mukavan kirkas helmikuinen päivä. Pitkän pilvisen kauden jälkeen aurinko paistaa jälleen. Itse asiassa päivän pituus on jo yli 9 tuntia täällä Torniossa. Nämä hetket haluaa nauttia läsnäollen, ei matkustellen. Myös työelämässä.

Tähän hetkeen voisi taas julkaista hieman statistiikkaa reaaliaikaisen etäläsnäolon järjestelmästä, iLincistä. Tarkastelin hieman kuluneen akateemisen vuoden statistiikkaa aikaväliltä 1.9.2013 – 24.2.2014. Akateemisessa vuodessa on tuolla aikavälillä n. 22 työviikkoa eli 110 työpäivää. Toki opiskelijoilla niitä on varmaankin enemmän. Kyseisen ajanjakson statistiikaksi sain seuraavanlaisia lukuja.

iLinc istuntoja (opetusta, kokouksia, webinaareja) pidettiin kyseisellä ajanjaksolla 6377 kappaletta, työpäiväkeskiarvolla siis 58 kappaletta päivässä. Noissa istunnoissa oli yhteensä 50188 kävijää. Päivittäinen maksimikävijämäärä oli 1.10.2013, jolloin istunnoissa kävi yhteensä 1124 kävijää. Kyseisenä päivänä pidettiin yhteensä 108 iLinc istuntoa. Yhtäaikaisten käyttäjien maksimi saavutettiin 25.9.2013 jolloin 34 yhtäaikaisessa istunnossa oli yhteensä 406 osallistujaa. Aikaa tarkastelujakson istunnoissa vietettiin yhteensä 4949879 minuuttia, joka tekee yhteensä 109 997 henkilöoppituntia (45 minuuttista).

Jotta tuloksia voi suhteuttaa, täytyy huomioida, että tulokset ovat syntyneet pääsääntöisesti toimistotyöaikanamme, eli 08:00 – 21:00 välisenä aikana arkisin.

Mukavaa kevättä.

Marko

Jaan asiantuntijuutta, onko se minulta pois?

Sain juuri sähköpostia. Slideshare ilmoitti minulle, että palveluun lataamiani diaesityksiä oli katseltu n. 7000 kertaa. Se pistää miettimään, että olenko kerrankin osannut tehdä jotakin kiinnostavaa 🙂 Totuus on, että toinen esityksistä liittyy työympäristöni tärkeisiin välineisiin ja on siksi pääasiallisesti minun työtä jakaakin sitä asiantuntijuutta. Tätä esitystä on linkitetty iLincin kirjautumissivun kautta ja esitystä on ladattu reilussa 2 vuodessa n. 4500 kertaa.

Enemmän ihmettelin toisen esityksen kiinnostavuutta, koska emme ole sitä linkittäneet mistään yleisemmältä sivulta. Miten ihmeessä sitä Read more »

iLinc muuttui, lue miten

iLinciin suoritettiin viikonlopun aikana muutostyö, jonka tarkoituksena oli muuttaa iLinc kansiorakenne vastaamaan selvemmin uuden Lapin AMK:n toimintaa. Aiemmin iLincissä oli kansiot Kemi-Tornion alla jokaiselle toimialalle ja Rovaniemen alla molemmille kampuksille. Nyt kansiorakenne on muuttunut siten, että LapinAMK kansion alta löytyy 4 osaamisalaa joiden sisällä on opettajien kansiot, riippumatta kampuspaikkakunnasta.

 

iLinc rakenne - osaamisalat

iLinc kansiorakenne – uudessa näkymässä jaetaan toiminta osaamisaloittain.

 

LapinAMK kansiosta löydät myös Oppilaskunta ROTKO:n kokoustilan. Koko ammattikorkeakoulua koskevat opinnot (osaamisalasta riippumatta) sekä opinnot, joihin osallistuu opiskelijoita Lapin yliopistosta sijoitetaan YHTEISET OPINNOT KANSIOON (katso kuva alla).

 

iLinc kansiorakenne

Yhteiset valinnaiset kansio on nykyään Yhteiset Opinnot niminen.

 

Mikäli sinulla tulee kysyttävää tästä muutoksesta, voit olla yhteydessä eOppimispalveluihin vaikkapa sähköpostilla eoppimispalvelut@lapinamk.fi

Mukavaa kevätkautta toivottaa eOppimispalvelut!

Hei, me bloggaillaan Lappiassa

Ammattiopisto Lappiassa käynnistettiin viime keväänä ensimmäiset koulutukset sosiaalisen median hyödyntämiseen opetuksessa. Koulutukset suunnattiin opiskelijoille, toki samoissa tilaisuuksissa myös osa ammattiaineiden opettajista sai koulutuksen sosiaalisen median ihmeelliseen maailmaan. Opiskeltavaksi työkaluksi valittiin blogi, palveluksi valittiin Lappia Blog, koska sen käyttö tukee organisaatiossa laadittuja sosiaalisen median suosituksia.

 

Koulutukset suoritettiin opiskelijaryhmälle 2 x 2 tunnin mittaisina kuolutuksina, joissa ensimmäisellä koulutuskerralla opiskeltiin blogiympäristön käyttö, hyvän blogiartikkelin kirjoittaminen, valokuvaamiseen liittyviä yksilönsuoja sekä työturvallisuusasioita ym. julkiseen sisällöntuottamiseen liittyviä asioita. Read more »

Ikkuna toiseen kaupunkiin

Viime keväänä Unelmatehdas hanke lähestyi ajatuksella, jossa parin tilan välille saataisiin ”virtuaalinen ikkuna”. Ajatuksenahan tuo olisi teknisesti helppo ratkaista, siis näin insinöörille. Lähdin kehittämään kuitenkin ajatusta eteenpäin pitäen mielessä asiat: helppokäyttöisyys, saavutettavuus edullisuus.

On selvää, että edullisuus tarkoittaa kulutuselektroniikkaa ja Logitechilta löytyikin sopiva väline ongelman ratkaisuun. Skypekamera, jossa oli kaikki. Se siis pystyy toimimaan ihan itsenäisesti langattomassa verkossa. Kauko-ohjaimessakin on vain 5 painiketta, joten käyttä on tosi helppoa. Hintaa laitteella n. 200 euroa.

Lisäksi tässä tapaulsessa tarvittiin TV ja jalusta, mutta toki HDMI liitännällä oleva olemassa oleva telkkari olisi myös käynyt. Jalustan hinta oli n. 300 euroa. Ja sitten tarvittinkin vain kaksi kättä ja Black&Dekker. Ei nyt sentään…

Millainen laitteisto saatiin aikaiseksi? Helppokäyttöinen? Toki. Laite on liikuteltava ja ainoa kytkettävä asia on yksi virtapistoke. Tv kauko-ohkain on tarpeeton, kaiken voi hoitaa 5 näppäimen Logitech kauko-ohjaimesta. Jos TV on esim kiinni ja joku ”soittaa” tilaan, riittää yhden OK painikkeen painallus vastaamiseen ja TV:n käynnistämiseen.

Saavutettavuuskin on hyvä. Vaikkakin laitteisto suunniteltiin käytettäväksi kahden työtilan väliselsi kommunikaatioikkunaksi, niin toki siihen voi olla yhteydessä tietokoneelta, läppäriltä, tabletilta, älypuhelimesta jne…

Laitteet otetaan huomenna varsinaiseesn käyttöön, joten kohta saamme tietoa käytettävyydestä enemmänkin.

Kuvissa Tornion laitteisto käyttövalmiina LiikeAkatemiassa. Rovaniemelle laitteistoasennus tehdään huomenna.

Ja tämä juttu on kokonaisuudessaan kijoitettu Lumia 925 wordpress appsilla. Kaikkine rajoitteineen.

Tuleva lukuvuosi tuo muutoksia

Kesäloma lähestyy. Osalla se on jo alkanut. Nautitaan lomasta ja levähdetään. On ehkä ikävänsävyistä puhua työasioista tässä vaiheessa vuotta. Näistä asioista varsinkin. Muutoksista. Teen sen kuitenkin.

Kuten jo moni teistä on ollut tietoinen: oppimisalustaan saattaa tulla muutos tulevan lukuvuoden aikana. Kevään aikana opetuksen ja tukipalveluhenkilöstön asiantuntijoita on kokoontunut useampaan otteeseen miettimään ja rakentamaan esitystä Lapin ammattikorkeakoulussa käytettävästä oppimisalustasta. Vaihtoehtoja pohdittaessa valinta tullaan tekemään joko Moodleen tai Optimaan. Työryhmä kasasi molemmista järjestelmistä ja niiden käytöstä määrällisiä ja laadullisia argumentteja, joiden pohjalta päätöksenteko olisi mahdollisimman helppoa. Työryhmä jätti esityksensä Lapin AMK:n vararehtori Reijo Tolpille 7.6.2013.

Esitys jatkaa matkaansa koulutustyöryhmälle, mistä nyt sitten odottelemme lopullista päätöstä. Voi olla, että päätös asiaan saadaan vasta kesälomien jälkeen. Riippuen päätöksestä, muutos tulee realisoitumaan joko Rovaniemelle tai Kemi-Tornioon. Muita mahdollisuuksia ei ole. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskuksen etä- ja verkko-opetuksen tukihenkilöt kokoontuvat 13-14.6 Rovaniemelle suunnittelemaan muutosprosessia. Tietämättä silti, kumpaan alustaan valinta kohdistuu. Sillä itse asiassa ei ole suurempaa merkitystä, työ on joka tapauksessa tehtävä ja prosessit eivät eroa kuitenkaan toisistaan, oli valinta sitten Moodle tai Optima. 14.6 tukihenkilöillä on jo selvempi kuva siitä, millä aikataululla, tavalla ja miehityksellä muutosprosessi saadaan toteutettua.

En lähde avaamaan aiemmin mainitsemani työryhmän esityksen sisältöä. Joitakin asioita esityksessä on, mitkä realisoituvat, oli valinta mikä tahansa. Niitä ovat mm:

  • Muutosprosessi viedään osaamisala kerrallaan
  • Muutosprosessiin osoitetaan tukiresurssi osaamisalan käyttöön (tukihenkilö, joka kouluttaa, opastaa uusien ympäristöjen luonnissa jne…) muutosprosessin ajaksi (n. ½ vuotta)
  • Kurssiympäristöjä ei siirretä järjestelmästä toiseen, vaan ympäristöt luodaan uuteen järjestelmään ”tyhjältä pöydältä” opettajan toimesta. Tämä siksi, että siirto on teknisesti vaikeaa (jopa mahdotonta) eikä siirto palvele uuden oppimista.

Siinä muutama keskeisin asia. Täytyy muistaa, että sekä Moodlea, että Optimaa on omilla tahoillaan hyödynnetty useita vuosia etä- ja verkko-opetuksessa menestyksekkäästi. Joka tapauksessa muutos toiseen oppimisalustaan tulee tarkoittamaan asioiden uudelleen pohtimista ja mahdollisia muutoksia pedagogiaan. Näin ainakin itse asian näen.

Kaikesta tästä huolimatta, hyvää kesää kaikille!

Marko Mehtälä