Who’s Afraid of Moodle 2 Navigation?

MyMoodle navigation

The Navigation block as it looks on the MyMoodle page

For several years now, the Moodle installations of Lappia – The Municipal Education and Training Consortium of Kemi and Tornionlaakso – have been in Moodle version 1.9.x. Moodle 1.9.x has proven to be a very stable and satisfactory version, but Moodle development has not stopped there. During the summer of 2012 the main Moodle environments of Lappia (i.e. Lappia Moodle and Lapin verkkokoulu Moodle) will be upgraded to Moodle version 2.2.x. This upgrade will bring a lot of improved functionality to Moodle, but it will also bring about a certain amount of pain, especially since our users are so familiar with Moodle 1.9.x.

Course page navigation

The Naviation block when the user has entered an activity in a course

Moodle 2, as signified by the jump in generation number, looks and feels initially quite different from Moodle 1.9. All users will have to take some time to get used to the new version. Hence, the eLearning Centre has upgraded the third Lappia Moodle installation (Lappia Open Moodle) in advance of the rest. This will offer to all interested parties the opportunity to check out Moodle 2.2. The eLearning Centre will also release a number of eVinkki blogs on the subject and naturally, we will make a brand new user manual for this version of Moodle.

Navigation and Settings

One of the first changes the Moodle 1.9 user will notice in Moodle 2.2 is the new navigation. In order to move from one tool to another in Moodle 1.9 a user had to click back to the course pages or even the MyMoodle page and then click forward again.  Access to one’s user profile was either via the Profile link in the Administration block of a course, or by clicking one’s name elsewhere. These and other navigation functions have been replaced by one block in Moodle 2. The Navigation block is present on all pages, always allowing the user to jump to any other point in Moodle that they have access to, i.e. it is not only possible to jump between courses, but to jump straight between different activities in different courses! Once users have become acquainted with this, it will help to shorten the click stream, and thus the number of pages that need to be displayed before a user arrives at his or her destination.

The teacher settings in a Choice module

The Settings block for a teacher who is on the page of a Choice module in a course.

The Navigation block in Moodle 2 is always accompanied by another new block, the Settings block. The settings block also combines a number of functions that were in separate places in Moodle 1.9. The task of the Settings block is to give the user access to whatever editing functions they have access to on the page where they find themselves. The above implies that the Settings block will display different options depending on where in Moodle the user finds him- or herself and on what role they have, i.e. teachers will see more edit options than students. Thus the settings block replaces the Administration block of Moodle 1.9, but unlike the Administration block, it is present on every page. If a teacher moves into an assignment, the Settings block will display edit options for that assignment. The point of this new block is again rationalisation of functionality and shortening of the click stream, but like the Navigation block, it will take some getting used to.

Lappia users who wish to check out Moodle 2.2  before the summer, can create an ID for themselves in Lappia Open Moodle and request access to one of the Test courses from the eLearning Centre.

Täppärit vai/ja läppärit?

Tablet-laitteet, tutummin täppärit,  ovat yleistyneet vauhdilla ja tällä hetkellä koulutussektorilla tunnutaan elävän jopa jonkinlaisessa ”täppärihuumassa”, kun seuraa aiheesta käytävää keskustelua verkossa. Minulla on ollut nyt iPad työkäytössä kolmisen kuukautta. Korvaako täppäri läppärin? Ei mielestäni, kerron käyttökokemuksien ja -mahdollisuuksien kautta miksi mielestäni näin.

Täppäri on oiva väline sisällön kuluttamiseen, esimerkiksi ekirjojen, ja emateriaalien lukemiseen sekä nettisurffailuun. Huomattavasti mieluummin surffaan netissä ja kulutan verkkosisältöjä täppärillä kuin läppärillä. Erityisen maininnan ansaitsee GoodReader –appsi, jolla on kätevä lukea esimerkiksi pdf-dokumentteja ja tehdä niihin merkintöjä. Oiva väline tietotyöläiselle, jolla on viikossa luettavana useita raportteja, suunnitelmia jne.

Kokouksissa muistiinpanot tulee nykyisin tehtyä iPadin Evernote-appsilla, joka on myös tietokoneellani. Muistiot ovat siten myöhemmin suoraan saatavilla ja muokattavissa koneellakin. Tosiasia on kuitenkin se, että ei täppärin kosketusnäytöllä viitsi kirjoittaa kuin lyhyitä muistioita, pidemmät tekstit työstän edelleen läppärillä.  Harkitsin tämän postauksen kirjoittamista täppärin WordPress-appsillä, mutta se jäi seuraavaan kertaan. Toki täppäriin on saatavilla ilmaiseksi erilaisia mindmap-ohjelmistoja ja yksinkertaisia piirto-ohjelmia, joilla voi tehdä visuaalisia muistiinpanoja.

Täppärillä tuotetut sisällöt jakaa kätevästi nettiin tai tallentaa pilveen. Itselläni DropBox on ahkerassa käytössä, kuvien ja videoiden jakopalvelut, esim. Flickr ja Bambuser ovat toistaiseksi vielä olleet vähäisessä käytössä. Verkkopuhelut onnistuvat Skypellä vallan mainiosti ja pian myös esimerkiksi iLinc-verkkokokousjärjestelmästä saadaan täppärillä toimiva versio.

Tunnustan, että en ole ehtinyt perehtyä varsinaisiin opetus-/koulutussektorille suunnattuihin appseihin (Apps for Education), joilla on varmasti käyttöarvoa opetuksessa ja oppimisessa peruskouluissa ja II asteen koulutuksessa.

Täppäreiden opetus-/oppimiskäyttö korkeakouluissa mietityttää. Toki se soveltuu tiedonhankintaan ja jakamiseen, verkostoitumiseen, kommentointiin ja sisältöjen (esim. mediasisällöt) jakamiseen, mutta kirjoittamisen välineeksi siitä ei ole ja kuitenkin korkeakouluopiskelussa kirjoittamisella on suuri rooli.  Eli täppärillä on omat käyttötarkoituksensa ja läppärillä omansa. Toki täppäriin saa ulkoisen näppäimistön, mutta lisälaitteissa on oma vaivansa ja mielestäni täppärillä ei ole tarkoitus korvata läppäriä.

Kokonaisuudessaan täppäri on kuitenkin oiva peli ja sille on  niin tietotyössä kuin koulutuksessakin oma paikkansa. Käytettävät välineet ja ohjelmistothan tulee ratkaista pedagogisilla perusteilla. Jos olet kiinnostunut täppäreiden opetuskäytöstä, niin suosittelen seuraaman Tablet-laitteet opetuksessa Facebook-ryhmää, jossa käydään vilkasta keskustelua aiheesta.

Ja lopuksi on myönnettävä, että kyllä mie Angry Birds -peliäkin täppärillä toisinaan vapaa-ajalla pelaan ;).

 

Sosiaalinen media opetuksessa

Sosiaalinen media tulee. Oletko valmis?

Moni meistä on kuullut viisaiden ennustuksia, kuinka tuo sosiaalinen media, SoMe, tulee ja valloittaa tiensä opetukseenkin. Usea meistä ”viisaista” on julistanut sitä jo pitkään ja ”jäyhemmätkin” jo jonkun aikaa. Tunnistan itseni tuohon jäyhempään porukkaan.

Totuus kuitenkin on, että some on kyllä tullut, monen opettajan ja opiskelijan elämään, yksityiseen käyttöön, mutta somen integrointi opetukseen on vielä ainakin jäänyt vähäiseksi. Tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että opetuksessamme pyrimme opiskelijan ”julkiminän” rakentamisen tukemiseen erilaisten tehtävien ja portfolioiden muodossa. Some tarjoaisi tähän sähköiset välineet, ei nyt tietenkään ihan kaikkeen, mutta suurimpaan osaan kuitenkin. Silti ”digitaalisen julkiminän” rakentaminen on vielä suuremmalta osin tuntematonta. Miksi näin on?

No johan meillä on Moodlet ja iLincit

Niin on. Ja hyvä että niitä hyödynnetään. Niistä on oikeasti apua niissä normaaleissa lähiopetusrutiineissakin. Ainakin Moodlesta. Etäopiskelijathan eivät ilman iLinciä pärjäisikään. Tässä jutussa ei nyt kuitenkaan ole kyse päällekkäisistä jutuista, kun puhutaan somesta ja esim. Moodlesta. Moodle on opintojakson ”luuranko”. Sen päälle kasataan ”liha” ja tuolla tarkoitan siis opintojaksoon kuuluvia tekemisiä ja niitä tukevia materiaaleja, linkkejä jne… Some voi olla aivan hyvin osa tuota ”lihaa”, aivan yhtä hyvin kuin aiemmin wordillä palautettu raportti, työselostus tai opettajan antama tehtäväkuvaus tai tiettyyn asiaan kirjoitettu materiaali. (Tässä vaiheessa tiedän, että joku haluaisi oikaista minua… opintojaksonhan voi toteuttaa täysin somessa ilman Moodlea. Nin voikin, mutta ei minun mielestä 🙂 )

Mitä, missä, milloin?

Siinäpä se taito piileekin. Missä olisi hyvä hyödyntää näitä somevälineitä? Mitä välineitä olisi mahdollisuus käyttää, millaisiin eri tilanteisiin. Milloin käyttää mitäkin välinettä? Lapin korkeakoulukonsernin tukipalvelukeskusen etä- ja verkko-opintojen tukipalvelut auttavat sinua näissäkin asioissa. Emme mekään mitään profeettoja ole. Kokemus luo varmuutta, se pätee tässäkin asiassa ja haluamme auttaa sinua somen käyttöönotossa.

Kuten ehkä huomasit, en ole viitannut mihinkään sosiaalisen median työkaluun vielä. Ei ole tarvekaan. Sosialinen media on todella muutakin kuin Facebook (tulihan se ensimmäinen mainittua) ja välineiden käyttö on oikeasti helppoa. Suuri oppiminen on tapahtunut silloin, kun havaitsee, mihin eri tilanteisiin eri välineet olisivat hyvät (kts. kuva lopussa).

Itselläni somen hyväksyminen on kestänyt pitkään, enkä vieläkään todella ymmärrä kaikkien välineiden hyötyä. Se ei varmaankaan ole tarkoituskaan. Mutta ne välineet, jotka olen sisäistänyt, ovat palvelleet minua työssäni tosi hyvin. Olkaa rohkeita kokeilemaan. Pyytäkää apua, kyllä me autamme.

(Kirjoittaja innostui Youtubesta, siis vasta nyt? Oletko koskaan kokeillut tallentaa kuvaamaasi kännykkävideota Youtubeen. Etkö? Kokeileppa. Ja niin, se video ei ole julkinen, ellet niin halua)

Kuva löytyy osoitteesta: http://www.facebook.com/photo.php?fbid=330798850275638&set=a.230411700314354.59185.200935606595297&type=1&theater

Opiskelijan sovelluksen jako iLincissä

Yhä useammin opiskelijat pitävät esityksiä iLincissä ja heidän täytyy jakaa jokin sovellus, kuten PowerPoint-esitys, kaikkien luokassa olijoiden nähtäville esityksen tueksi.  

Näytettävä tiedosto kannattaa avata omalle koneelle jo ennen luokkaan menoa, jotta ei tarvitse sitten omalla vuorolla käyttää aikaa sen etsimiseen. Sovelluksen jakaminen opiskelijalla on mahdollista vain oman puheenvuoron aikana.

iLinc-luokan oikeassa yläkulmassa on muutama kuvake, joista voidaan esim. jakaa sovellus, avata Powerboard – valkotaulu tai Websync – ohjattu webselain.

 

Kun haluat jakaa sovelluksen omalta koneeltasi, valitse vasemmanpuoleisen kuvakkeen vieressä oleva nuoli, jolloin sinulle avautuu valikko vaihtoehdoista.

Valitse valikosta Application ja seuraavaksi avautuvassa näkymässä rastita jaettava sovellus.

Lopuksi paina vihreää Start-painiketta. Jotta toiset luokassa olevat näkevät jakamasi sovelluksen, tulee sen olla myös sinulla itselläsi näkyvillä.

Oikein hyvää alkanutta lukukautta ja vuotta 2012!