Tämänkertainen vinkki ei vinkkaa varsinaisesti yksittäisestä työkalusta, vaan toivottavasti antaa ajattelemisen aihetta pian opettajille lankeavan kesäloman ajaksi 🙂
Nykyään törmää usein termiin ennakointi. Mitä se voisi olla etä- ja verkko-opetuksen saralla, opettajan näkökulmasta? “Ennakoin, että tuo opiskelija saa ensi viikolla kiitettävän tästä verkkotentistä ja tuo toinen taas vastaa niin hauskasti?” Mitä muuta se voisi olla? “Ennakoin asenteeni kohdalleen näköjään aina syksyisin väistämättä edessä oleviin teknisiin ja organisaatiomuutoksiin?” Entä muuta? “Ennakoin, että verkko-opetus tulee vain lisääntymään ja pidän huolen osaamiseni lisääntymisestä tarpeen mukaan?”
Ennakointi lienee valmistautumista ja varautumista tulevaan. Tulevaisuudessa etä- ja verkko-oppimista tapahtuu tarkoituksellisesti myös muualla kuin etänä luurien kautta keittiön pöydän ääressä tai olkkarin sohvalla? Lueskelin tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professorin Sirkka Heinosen esitystä, jonka hän piti Valtakunnallisilla virtuaaliopetuksen päivillä 3.12.2012. Hän sanoo, että koulu “epävirallistuu” ja että tulevaisuudessa koulun tärkein tehtävä on olla “ubiikkioppimisen avoimena ja inspiroivana keskuksena, tietopalveluna, joka jatkuvasti kerää ja levittää ajankohtaista tietoa ja näkemystä maailmasta”. Ubiikkioppimista selventävä lause Wikipediasta: “Ubiikissa oppimisessa mikä tahansa ympäristö on oppimisympäristö ja ympäristöön sulautunut teknologia avaa käyttöliittymiä oppimistiloihin.” Siirrymmekö eOppimisesta uOppimiseen?
Entä miten opettajan rooli sitten muuttuu ja miten opettaja voi varautua oppimisen laajenemiseen kaikkialle? Professori Sirkka Heinosen mukaan opettajan rooli muuttuu “kiinnostavien, ajankohtaisten ja laadukkaiden oppimissisältöjen etsijäksi ja räätälöijäksi, jatkuvan oppimisen valmiuksien sekä perustietojen takaajaksi” sekä “opettaja on henkinen ja tiedollinen valmentaja, innostava ja inspiroiva hahmo”. Ehkäpä opiskelijoita tarvitsee vain tuupata oikean tiedon suuntaan ja etätunnit vietetään yhä enemmän ohjauksen parissa? Mitähän tämä merkitsee kunkin opettajan oman aineen ja aiheen opettamisessa? Ei ehkä mitenkään kevyt aihe kesälomalla pohdittavaksi mutta “ennakoijat voittavat aina” 🙂
