Categories
pedagoginen

Uusi vuosi – käänteisesti opettaen ja oppien?

Uusi vuosi ja uusi organisaatio, alkanut vuosi tuo mukanaan paljon uutta.  Meillä on sorvattavana lukuisa joukko käytäntöjä, prosesseja ja järjestelmiä yhteisiksi, mutta ottaisiko jokainen meistä vielä yhden haasteen vastaan?  Nimittäin haasteen toteuttaa ainakin yksi verkko-opintojakso soveltaen käänteistä opetusta/oppimista eli flipped classroom –periaatetta.

Käytännössähän tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opettaja jakaa luentonsa etukäteen opiskelijoille Youtuben, Moodlen tai vastaavan kautta. Tällöin jää enemmän aikaa varsinaisella oppitunnilla vuorovaikutukseen oppijoiden kanssa. Ei siis kauheasti mitään uutta, mutta tämähän sopii mainiosti verkko-opintojaksolle, eikö vain?

Tässähän voi hyödyntää jo olemassa olevasta luentotallenteesta pätkää tai tehdä tätä tarkoitusta varten  videonpätkän etukäteen jaeltavaksi ja käyttää arvokas yhteinen aika virtuaaliluokassa  ongelmien ratkaisemiseen, yhteiseen tiedonrakenteluun ja prosessointiin, palautteeseen, ohjaukseen jne. Vuorovaikutuksella on nimittäin iso merkitys. Tutkimusten pohjalta vuorovaikutus on yksi keskeinen opetuksellinen ratkaisu, joka vaikuttaa etäopetuksen opetuksen laatuun ja oppimistuloksiin (ks. lisää täältä).

Käänteisestä opetuksesta voit lukea lisää esimerkiksi täältä. Ja eikun kokeilemaan!

Categories
eOppimiskeskus

eOK:n Joulu- ja uudenvuoden tervehdykset

eOK's Xmas card

Kun sinulla on kova e-pähkinä purtavaksi,
soita meille myös 2014!

When you have a hard e-nut to crack,
just call us, also in 2014!

 

1.1.2014 alkaen eOppimiskeskus toimii nimellä Lapin ammattikorkeakoulu, eOppimispalvelut.  Myös palveluita tuottava tiimi vahvistuu, kun Kemi-Tornion ja Rovaniemen kampuksen voimavarat ja osaaminen yhdistyvät. Uusi sähköpostiosoitteemme on

As of January 1st 2014, Kemi-Tornio University of Applied Sciences, eLearning Centre will change name to Lapland University of Applied Sciences, eLearning Services and we will continue to serve you from a new email address:

The old address  will be discontinued in due time!

Categories
Moodle pedagoginen tekninen

Moodle vaiheittain käyttöön Lapin ammattikorkeakoulussa

Tammikuussa 2014 toimintansa aloittava Lapin ammattikorkeakoulu tulee käyttämään oppimisalustanaan Moodlea. Tämä tarkoittaa Rovaniemen kampuksella vaiheittaista siirtymistä Optimasta Moodleen. Siirtymäaikataulu on seuraava:

  • Kevät 2014 Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala
  • Syksy 2014 Matkailupalveluiden, Kaupan ja kulttuurin osaamisala
  • Kevät 2015 Hyvinvointipalveluiden osaamisala

Nopeammassa aikataulussa siirtyvät yhteiset täydennyskoulutuskokonaisuudet, kesäopinnot ja valinnaiset opinnot.

Muutos koskee samanaikaisesti sekä uusia että vanhoja opiskelijoita. Osaamisalojen välillä on siirtymässä liukumaa siten, että aloittavien opiskelijoiden ei tarvitse opiskella vanhaa järjestelmää puolen vuoden käyttöajan vuoksi, vaan he ottavat käyttöön suoraan uuden järjestelmän.  Näistä informoidaan opiskelijaryhmiä tapauskohtaisesti. Opiskelijat saavat perehdytyksen Moodleen.

Opettajat koulutukset käynnistyvät ensimmäisenä. Lisäksi osaamisaloilla on siirtymävaiheessa tarjolla tehostettu etä- ja verkko-opintojen tukipalvelu (vierituki), joka auttaa opettajia verkko-oppimateriaalien ja –oppimisprosessin suunnittelussa ja toteuttamisessa uuteen ympäristöön. Otetaan tämä mahdollisuutena uudistaa omia verkko-opintojaksoja ja oppia uutta :).

Luonnollisesti myös Moodlen ulkoasu muuttuu, Moodle Lapin kampuksen suunnittelu on jo täydessä vauhdissa. Käyttäjillä on mahdollista antaa palautetta ja kertoa toiveita Moodlen käytettävyydestä täällä.

 

 

 

 

Categories
eOppimiskeskus Muut

Opiskelua virtuaalikampuksella

Viikon e-vinkki palailee kesätauolta ja allekirjoittanutkin on palannut töihin. Tämän syksyn ensimmäisen vinkin aiheeksi valikoitu virtuaalikampus, sillä sana tuntuu vilahtelevan tällä hetkellä useissa yhteyksissä. Sanalla lienee yhtä monta merkitystä  kuin puhujaakin. Mitä kaikkea se voi olla/ pitäisi olla? Piirtelin muutamia pallukoita jäsentääkseni asiaa. Mitä virtuaalikampus sinun mielestäsi tarkoittaa/pitää sisällään?

 

Hahmotelmia virtuaalikampuksesta
Hahmotelmia virtuaalikampuksesta

 

Categories
pedagoginen tekninen

Asentajakillan kokemuksia tablet-laitteiden opetus- ja opiskelukäytöstä

Tänään saimme kuulla webinaarina Kiltakouluista Pirkanmaan Asentajakillan kokemuksia tablet-laitteiden käytöstä ammatillisessa koulutuksessa.

Lähtökohtana kehittämistyölle oli käyttää liikkuvaa kuvaa hyödyksi opetuksessa ja oppimisessa. Ensin hankittiin tavallisia videokameroita, mutta ne osoittautuivat liian vaikeiksi käyttää ja videoiden editointiprosessi jäi useimmiten kesken. Koska fokus ei saa olla välineissä, pyrittiin löytämään riittävän helppokäyttöinen väline ja tällaiseksi osoittautui iPad.

Tabletit soveltuvat kokemusten mukaan hienosti esimerkiksi autosähkötekniikan opiskelemiseen tai auton rakenteiden opiskelemiseen. Opiskelijat käyttävät laitteita yleensä pareittain tai pienryhmissä. Yleensä homma etenee siten, että opiskelijat suunnittelevat kuvaustilanteen, kuvaavat, tarvittaessa editoivat, julkaisevat ja lopuksi videot katsellaan vielä yhdessä, jolloin opettaja vielä antaa palautetta työprosessin virheistä ja onnistumisista. Tästähän syntyy samalla kertaa oivaa oppimateriaalia myöhemmin käytettäväksi.

Opiskelijat pitävät videopäiväkirjaa ja kirjoittavat blogia. Blogin kirjoittaminen tehdään koneella, sillä tablet-laite soveltuu huonosti pitkien tekstien kirjoittamiseen. Tästä muodostuu kolmen opiskeluvuoden aikana heidän opinnäytetyönsä. Suomen kielen ja viestinnän opettaja on prosessissa mukana arvioimassa ja antamassa palautetta sisällöstä ja kielestä.  Luonnollisesti opiskelijat käyttävät tableteja paljon myös alakohtaiseen tiedonhankintaan, esimerkiksi hakevat tietoa ammattialan nettitietovarannoista. Tablet-laite on riittävän pieni otettavaksi mukaan työkohteen äärelle, jolloin tieto on saatavissa ihan käden ulottuvilla.

Opiskelijat kokevat laitteiden käytön mielekkääksi ja ennen heidän tylsiksi kokemistaan aineista on tullut jopa hauskoja. Opiskelijat joutuvat miettimään oppimisen kohteen osalta oleelliset asiat suunnitellessaan kuvaamista, joutuvat prosessoimaan asiaa uudelleen kuvatessaan ja vielä palaamaan asiaan videoiden yhteisen katselun ja arvioinnin tiimoilta. Näin väistämättä tapahtuu itsereflektiota ja todennäköisesti myös oppimista.

Lisäksi opettajat käyttävät ryhmänohjauksessa suljettua Facebook-ryhmää, mikä on toiminut hyvin. Nuoret tavoittaa parhaiten sieltä, missä he muutenkin ovat.  Lisäksi Killalla on julkinen Asentajakilta Original Facebook-ryhmä, jossa on mukana  myös työelämän edustajia ja oppilaitoksesta jo valmistuneita. Nuorelle opiskelijalle ammattilaisen tekemällä peukutuksella voi olla todella suuri merkitys.

Olipa kerrassaan hienoa päästä kuulemaan näistä kokemuksista! Emmeköhän etene samaan suuntaan täällä pohjoisessa näiden esimerkkien siivittämänä.

Ja kiitos vielä kerran projektipäällikkö Anu Konkarikoskelle ja Asentajakillan Tapio Hanhilammille, että saimme kuulla kokemuksistanne!

Categories
eOppimiskeskus Muut

Tehoratsia käynnissä – kuvien luvaton käyttö kuriin, kerro opiskelijoille kuvien laillisesta käytöstä

Finnfoto (Suomen valokuvajärjestön keskusliitto) on käynnistänyt tänään kaksiviikkoisen kampanjan “Luvaton kuvankäyttö kuriin”. Kampanjalla rohkaistaan ammattikuvaajia selvittämään kuviensa laittomia käyttötapauksia ja puuttumaan niihin.

Kuva: Andi Licious, CC BY 2.0

Useimmat meistä, sekä opiskelijoista että opettajista, ovat todennäköisesti joskus käyttäneet laittomasti esimerkiksi netistä otettuja kuvia omissa esityksissään. Olisiko nyt viimeistään aika vaihtaa kuvat laillisiin? Creative Commons on julkaissut nimittäin vastakampanjan “Luvalliset kuvat käyttöön”.

Kaikkia kuvia ei tarvitse ottaa itse, sillä internetistä löytyy miljoonia Creative Commons -lisenssillä julkaistuja valokuvia, joiden tekijä on antanut luvan kuvien käyttämiseen ja julkaisemiseen. Voit esimerkiksi hakea näitä kuvia search.creativecommons.org -hakukoneella.  Vinkkaathan tästä myös opiskelijoille!

Jos Creative Commons -lisensointi ei ole vielä tuttu juttu, siihen kannattaa tutustua. Ja opetella mainitsemaan CC-lisensoitujen kuvien tekijä kuvateksteissä. Lisää aiheesta ja tekijänoikeuksista opetuksessa mm. Opettajan tekijänoikeus -blogissa.

Categories
eOppimiskeskus

Uusi lukuvuosi, uudet “kujeet”

Kesän jälkeen meillä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa ja Ammattiopisto Lappiassa on käytössä sekä uusi Moodle että iLinc. Mitä on siis odotettavissa kesän jälkeen?

Aina silloin tällöin kuulee, ja tulee itsekin ajatelleeksi, että mihin Moodlea tarvitaan tässä avoimessa sosiaalisen median maailmassa? Kuitenkin oppimisprosessi  (eri työvälineissä tapahtuva toiminta) on hyvä koota johonkin. Kutsutaanpa tätä vaikka opintojakson “seurantasivuksi” tai kotipesäksi. Moodle toimii mielestäni edelleenkin hyvin opintojakson kotipesänä.

Moodle 2-versio tarjoaa paljon uusia ominaisuuksia. Olen ehtinyt perehtyä niihin vasta pintapuolisesti, mutta erityisen  hienoa on mielestäni se, että kurssimateriaalia voi “raahata ja pudottaa” omalta koneelta Moodleen. Toiseksi se, että erilaisilla yhteisöllisillä välineillä kuten esimerkiksi GoogleDocsilla työstettävät dokumentit ovat nyt kätevästi saatavilla Moodlen tiedostonhallinnan kautta. Muista Moodlen uusista ominaisuuksista on kirjoitettu aiemmin tässä evinkissä ja tullaan kirjoittamaan kevään aikana.

Mitä tarjoaa sitten uusi iLinc-virtuaaliluokka? Paljon tai ei juuri mitään – riippuen käyttäjän valinnasta. Halutessaan opettaja saa räätälöityä luokkahuoneen ulkoasua omien pedagogisten mieltymystensä mukaan. 
Jos tällaisia räätälöintejä ei kaipaa, niin voi tyytyä pienempiin uudistuksiin, joita ovat mm. audio wizard yhdessä ikkunassa, parantuneet ääni- ja video-ominaisuudet ja Youtube-videon hyödyntäminen istunnon aikana. Lisäksi pyrimme integroimaan iLincin ja Moodlen joiltakin osin, mutta integration tasosta saatte lisätietoa myöhemmin.

Kerrassan  mielenkiintoinen syksy tulossa. Seuraathat etukipalvelut-sivustolta uutisointia aiheesta.

Categories
eOppimiskeskus Muut pedagoginen tekninen

#ITK2012 -pintaraapaisu antiin

Kevään 2012 ITK-konferenssi on nyt nähty ja koettu. Pari päivää ei tahdo riittää kaiken tarjonnan koluamiseen, puhumattakaan sisäistämisestä. Näin ollen, pintaraapaisu nähdystä ja opitusta tässä.

Tilaisuuden avasi Opetusministeri Jukka Gustafsson kertoen hallitusohjelman päätavoitteista opetuksen ja tutkimuksen osalta. Sähköisten palveluiden saralla tavoitteena on oppijan palvelukokonaisuus, josta tulisi löytyä sähköiset palvelut esikouluun ilmoittautumisesta aikuiskoulutukseen sekä aikuiskoulutuksen saavutettavuutta palveleva sähköinen sivistyskeskus. Nämä pitäisi olla käytössä jo 2 vuoden sisällä, mitä rohkenen kyllä epäillä. Lisäksi on tulossa opetushallinnon kokonaisarkkitehtuuri, mikä sinällään on hyvä asia, mutta tässä jo niin monipuolistuneessa päätelaite-, apps- ja ohjelmistoviidakossa on melko haasteellinen tehtävä. Johdon rooli on toimia paikallisen muutoksen sytytystulppana, korosti opetusministeri. Januksenkasvoinen tekniikka

Erik Duval puhui learning analytics-teemasta. Siis mistä? Lyhyesti sanottuna tarkoittaa sitä, että opiskelijoiden jättämiä verkkojälkiä kerätään ja käytetään opiskelu-ja oppimisprosessien edistämiseen ja suuntaamaan opetusta ja oppimista kohti tavoitetta. Määrällistä dataa (käytetty aika, tuotetut tuotokset, sosiaaliset interaktiot jne.) on helppo kerätä ja sitä voidaan uskoakseni käyttää oppimisen ohjauksen suuntaamiseen ja varmasti tukea oppijoiden itsearviontia, mutta isompi kysymys on se, että kuinka tällä voisi mitata oppimista? Toisaalta learning analytics voi olla mielestäni keino seurata some-ympäristöihin “hajoavaa” oppimisprosessia.

Tykkäsin kovasti Ylen suunnittelupäällikkö Tuija Aallon käyttämästä nelikentästä, joka auttaa organisaatiota aktiivisen avoimuuden strategian luomisessa. Kannattaa tutustua Tuijan esitykseen.

Osallistujien fasilitointi facetoface on tuttua puuhaa useimmille, mutta miten homma tapahtuu netissä? Nettifasilitointi on avoimien ja ennaltamäärittämättömien osallistujajoukkojen ja verkostojen koordinointia kohti yhteistä tavoitetta. Nettifasilitointia voi käyttää julkisella sektorilla esim. Kaavoituksesta palveluiden kehittämiseen sekä visiointiin ja innovointiin. Jos aihe kiinnostaa enemmän, niin tutustumisen voi aloittaa vaikka tutustumalla aiheesta tehtyyn avoimeen oppimateriaaliin. Aihetta ITK:ssa esittelivät Kari Hintikka ja Anne Rongas.

Entä sitte ne täppärit? Jotakin tablet-laitteiden suosiosta kertoo se, että en mahtunut yhteenkään iPad opetuksessa –foorumiesitykseen. Itsekin olen vallan ihastunut kyseiseen laitteeseen ja on monella tapaa hyödyllinen laite tietotyöläiselle. Tästä kirjoitinkin jokin aika sitten. Tablet-laitteiden oppimis-appsit ja erilaiset helpot sisällöntuotanto –muokkausohjelmat soveltuvat hyvin perus- ja II asteelle, mutta korkeakouluopetukseen ja –opiskeluun en ole niistä juuri sovellusarvoa löytänyt. Oppijat ovat vielä innoissaan tablettien käytöstä koulussa, mutta sitä mietin, että jatkuuko innostus, kun laitteet arkipäiväistyvät ja niitä löytyy lähes joka kodista? Tablet-laitteiden lisäksi selkeästi myös pelillisyys ja pelien käyttö oppimisessa olivat enemmän esillä kuin ennen.

Verkko-opetus aikuiskoulutuksen saralla on ilmeisesti arkipäiväistynyt, kun siihen liittyviä esityksiä ei juuri ollut ohjelmassa. Painopiste oli selkeästi tvt:n käytössä lähiopetuksen rinnalla. Mieltäni lämmitti kuitenkin, että esillä ole toimintamalleja toteuttaa opettajien tvt:n opetuskäytön täydennyskoulutusta ja tukea, sillä niillä on keskeinen merkitys toimintakulttuurin muutoksen tukijana. Näissä malleissa keskeistä oli se, että tuki on tarvelähtöistä ja lähellä.

Juuri ennen kotiin lähtöä ehdin kuunnella hetkisen Teemu Arinaa, jonka mukaan tehokas työ ja oppiminen ovat digitaalisesti verkottuneita. Teemun mukaan nykyisin kokouksesta on tullut lääke kaikkiin vaivoihin. Juuri näin, hyödyntämällä digitaalisia välineitä ennen ja jälkeen kokousten tapahtuvaan toimintaan, voisimme tehostaa toimintaamme huomattavasti. Tässä on mielestäni ihan sama problematiikka kuin verkko-opetuksessa, huomiota kiinnitetään reaaliaikaisen työskentelyn suunnitteluun unohtaen, että itse asiassa opintojaksosta valtaosa on eriaikaista työskentelyä, joka erityisesti pitäisi huomioida ja suunnitella.

Esitysten lisäksi luonnollisesti hyvää oli niin uusien kuin vanhojen tuttujen tapaaminen :).  Kiitos teille! Esitykset ovat saatavilla vapun jälkeen tapahtuman sivuilta ja aiheesta käyty keskustelu Twitterissä löytyy hastagillä #itk2012. Ja allekirjoittanut Twitterissä @apruikkonen.

Categories
eOppimiskeskus pedagoginen tekninen

Tuottaako etäopetus hyviä oppimistuloksia ja millaista on hyvä etäopetus?

Tämä on hieman poikkeuksellinen Viikon e-vinkki, sillä se ei käsittele mitään yksittäistä opetus-/oppimismenetelmää tai tapaa käyttää jotakin sovellusta mielekkäästi osana opetusta. No, mistä on sitten kyse.

Viime viikolla julkaistiin katsaus etäopetukseen kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Katsauksen tekijöinä ovat professori Erno Lehtinen ja erikoistutkija Minna Nummenmaa Turun yliopistosta. Vaikkakin tavoitteena oli löytää erityisesti perusopetukseen ja yleissivistävään opetukseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta, käytännössä osoittautui, että eniten kirjallisuutta oli etäopetuksen soveltamisesta aikuiskoulutuksessa, työelämän sisäisessä henkilöstökoulutuksessa sekä korkeakouluopetuksessa.

Edelleenkin kuulee säännöllisesti kysymyksen siitä, että eroavatko oppimistulokset lähi- ja etäopetuksessa? Ja aika usein etäopetukseen suhtaudutaan varauksella ja sen arvellaan johtavan heikompiin oppimistuloksiin. Korkeakoulutasoa koskevissa tutkimuksissa ei ole pystytty osoittamaan etäopetuksen ja lähiopetuksen välillä eroja oppimistuloksissa. Selvityksen mukaan ei olekaan keskeistä se, että kumpi on tehokkaampaan etäopetus vai lähiopetus, sillä molemmat ovat niin moninaisia, että tähän kysymykseen ei ole mahdollista saada yksiselitteistä vastausta. Tärkeämpää on se, että kuinka opetus toteutetaan.

Tutkimusten pohjalta voidaan nostaa esiin joitakin opetuksellisia ratkaisuja, joiden on todettu vaikuttavan laatuun. Näistä tärkein on vuorovaikutus. Korkeakouluasteelta saadut tulokset viittaavat siihen, että erityisesti hyvin järjestetyllä opiskelijoiden keskinäisellä vuorovaikutuksella sekä opiskelijoiden ja opetettavan sisällön vuorovaikutuksella on suuri merkitys oppimistuloksiin. Tulokset viittaavat myös siihen, että sellaiset etäopetuksen toteutustavat, joissa opettaja on aktiivisessa vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa, tuottavat parempia oppimistuloksia kuin pelkästään materiaalin välittämiseen perustuvat toteutusmuodot.

Tutkimusten mukaan etäopiskelijalta edellytetään erityisesti uskoa oman toiminnan vaikuttavuuteen (minäpystyvyys), vastuunottoa omasta oppimisesta sekä itsesäätelytaitoja. Myös tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitojen on todettu olevan yhteydessä etäkurssilla menestymiseen. Pohdittaessa etäopetuksen ratkaisuja, olisi kiinnitettävä huomiota siihen, millaiset lähtökohdat opiskelijoilla on em. asioihin.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että etäopetusratkaisut, joissa yhdistellään monia eri vuorovaikutuksen muotoja toimivat parhaiten. Sekä asynkronisia että synkronisia vuorovaikutuksen muotoja sekä sisällön tuottamista (tekstiä, kuvaa, ääntä), joiden avulla opettaja ja opiskelijat voivat olla yhteydessä toisiinsa sekä opetettavaan sisältöön mahdollisimman monipuolisella tavalla.

Kaiken kaikkiaan kirjallisuuskatsaus antaa tukea sille, että on järkevää ottaa käyttöön etäopetuksen tarjoamat mahdollisuudet suomalaista kouluopetusta kehitettäessä. Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna etäopetus voi olla erinomainen ratkaisu. 

Koko Etäopetuksen lumo -katsaus on luettavissa täältä, tekstiosaa on vain reilut 10 sivua eli tiivis paketti, johon on helppo tutustua. Selvitys on tehty osana Etäopetuksen koordinointihanketta.

Categories
eOppimiskeskus pedagoginen tekninen

Täppärit vai/ja läppärit?

Tablet-laitteet, tutummin täppärit,  ovat yleistyneet vauhdilla ja tällä hetkellä koulutussektorilla tunnutaan elävän jopa jonkinlaisessa ”täppärihuumassa”, kun seuraa aiheesta käytävää keskustelua verkossa. Minulla on ollut nyt iPad työkäytössä kolmisen kuukautta. Korvaako täppäri läppärin? Ei mielestäni, kerron käyttökokemuksien ja -mahdollisuuksien kautta miksi mielestäni näin.

Täppäri on oiva väline sisällön kuluttamiseen, esimerkiksi ekirjojen, ja emateriaalien lukemiseen sekä nettisurffailuun. Huomattavasti mieluummin surffaan netissä ja kulutan verkkosisältöjä täppärillä kuin läppärillä. Erityisen maininnan ansaitsee GoodReader –appsi, jolla on kätevä lukea esimerkiksi pdf-dokumentteja ja tehdä niihin merkintöjä. Oiva väline tietotyöläiselle, jolla on viikossa luettavana useita raportteja, suunnitelmia jne.

Kokouksissa muistiinpanot tulee nykyisin tehtyä iPadin Evernote-appsilla, joka on myös tietokoneellani. Muistiot ovat siten myöhemmin suoraan saatavilla ja muokattavissa koneellakin. Tosiasia on kuitenkin se, että ei täppärin kosketusnäytöllä viitsi kirjoittaa kuin lyhyitä muistioita, pidemmät tekstit työstän edelleen läppärillä.  Harkitsin tämän postauksen kirjoittamista täppärin WordPress-appsillä, mutta se jäi seuraavaan kertaan. Toki täppäriin on saatavilla ilmaiseksi erilaisia mindmap-ohjelmistoja ja yksinkertaisia piirto-ohjelmia, joilla voi tehdä visuaalisia muistiinpanoja.

Täppärillä tuotetut sisällöt jakaa kätevästi nettiin tai tallentaa pilveen. Itselläni DropBox on ahkerassa käytössä, kuvien ja videoiden jakopalvelut, esim. Flickr ja Bambuser ovat toistaiseksi vielä olleet vähäisessä käytössä. Verkkopuhelut onnistuvat Skypellä vallan mainiosti ja pian myös esimerkiksi iLinc-verkkokokousjärjestelmästä saadaan täppärillä toimiva versio.

Tunnustan, että en ole ehtinyt perehtyä varsinaisiin opetus-/koulutussektorille suunnattuihin appseihin (Apps for Education), joilla on varmasti käyttöarvoa opetuksessa ja oppimisessa peruskouluissa ja II asteen koulutuksessa.

Täppäreiden opetus-/oppimiskäyttö korkeakouluissa mietityttää. Toki se soveltuu tiedonhankintaan ja jakamiseen, verkostoitumiseen, kommentointiin ja sisältöjen (esim. mediasisällöt) jakamiseen, mutta kirjoittamisen välineeksi siitä ei ole ja kuitenkin korkeakouluopiskelussa kirjoittamisella on suuri rooli.  Eli täppärillä on omat käyttötarkoituksensa ja läppärillä omansa. Toki täppäriin saa ulkoisen näppäimistön, mutta lisälaitteissa on oma vaivansa ja mielestäni täppärillä ei ole tarkoitus korvata läppäriä.

Kokonaisuudessaan täppäri on kuitenkin oiva peli ja sille on  niin tietotyössä kuin koulutuksessakin oma paikkansa. Käytettävät välineet ja ohjelmistothan tulee ratkaista pedagogisilla perusteilla. Jos olet kiinnostunut täppäreiden opetuskäytöstä, niin suosittelen seuraaman Tablet-laitteet opetuksessa Facebook-ryhmää, jossa käydään vilkasta keskustelua aiheesta.

Ja lopuksi on myönnettävä, että kyllä mie Angry Birds -peliäkin täppärillä toisinaan vapaa-ajalla pelaan ;).