Category: Muut
Technical issues related to other tools, such as Hot Potatoes, Quandary, Second Life, picture, sound and video editing software and what have you.
The eLearning Centre of Kemi-Tornio University of Applied Sciences serves all the schools associated with the Lapland University Consortium and with the Lappia Municipal Education and Training Consortium. Users of the learning environments in use at these organisations regularly convey requests for technical and/or pedagogical support to us. They can do this in person at the eOK office in the Minerva building in Tornio, or via telephone, or email, or the Moodle messenger, or some other channel depending on their need and the urgency of the issue at hand. We at eOK receive the requests and often assign them to the best person for the task, so as to use our (wo)man power in the most efficient way. Hence, users often get a response from someone else than the eOK staff member they initially contacted. In very busy times of the year we also practice triage, that is, less pressing matters are put aside for later consideration, so as to allow us to spend time on the most serious issues first. Nevertheless, we strive to take up and hopefully solve every support request that reaches us in the most expedient manner.
Finnfoto (Suomen valokuvajärjestön keskusliitto) on käynnistänyt tänään kaksiviikkoisen kampanjan “Luvaton kuvankäyttö kuriin”. Kampanjalla rohkaistaan ammattikuvaajia selvittämään kuviensa laittomia käyttötapauksia ja puuttumaan niihin.
Useimmat meistä, sekä opiskelijoista että opettajista, ovat todennäköisesti joskus käyttäneet laittomasti esimerkiksi netistä otettuja kuvia omissa esityksissään. Olisiko nyt viimeistään aika vaihtaa kuvat laillisiin? Creative Commons on julkaissut nimittäin vastakampanjan “Luvalliset kuvat käyttöön”.
Kaikkia kuvia ei tarvitse ottaa itse, sillä internetistä löytyy miljoonia Creative Commons -lisenssillä julkaistuja valokuvia, joiden tekijä on antanut luvan kuvien käyttämiseen ja julkaisemiseen. Voit esimerkiksi hakea näitä kuvia search.creativecommons.org -hakukoneella. Vinkkaathan tästä myös opiskelijoille!
Jos Creative Commons -lisensointi ei ole vielä tuttu juttu, siihen kannattaa tutustua. Ja opetella mainitsemaan CC-lisensoitujen kuvien tekijä kuvateksteissä. Lisää aiheesta ja tekijänoikeuksista opetuksessa mm. Opettajan tekijänoikeus -blogissa.
Nyt on hyvä aika tuoda hyödyllisiä lisäosia selaimiin esille kun suurimmalla osalla on asennettuna Firefox tai Chrome Moodlen hitauden vuoksi.
Ensin kuiteskin Lappia Moodlen selain käyttötilasto:
1. Adblock plus
Jos mainokset häiritsee sivuilla / videoissa niin tämä lisäosa poistaa suurimman osan mainoksista.
2. Fireshot
Kaappaa sivusta helposti kokokuvan tai sinun näkymän johon voit lisätä sitten tekstiä nuolia ja kuvioita ja tallentaa sitten kuvan koneelle.
3. Video DownloadHelper (Firefox) tai FVD Video Downloader (Chrome, ei toimi YouTubessa)
Lataa lempi videot YouTubesta tai muilta sivuilta koneellesi myöhempää käyttötarvetta varten. Kannattaa kuitenki muistaa tekijänoikeudet kun lataat videoita tai muuta multimediaa 🙂
Lisäosia selaimiin on valtavamäärä kaiken näkösiin tarkotuksiin web kehitystyökaluista minipeleihin saakka. Tässä oli kuiteskin omasta mielestä hyödyllisimmät lisäosat joita käytän päivittäin.
Suosittelen myös tutustumaan muihin lisäosiin tosin jos lisäät liikaa lisäosia niin selain saattaa hiastua.
Kevään 2012 ITK-konferenssi on nyt nähty ja koettu. Pari päivää ei tahdo riittää kaiken tarjonnan koluamiseen, puhumattakaan sisäistämisestä. Näin ollen, pintaraapaisu nähdystä ja opitusta tässä.
Tilaisuuden avasi Opetusministeri Jukka Gustafsson kertoen hallitusohjelman päätavoitteista opetuksen ja tutkimuksen osalta. Sähköisten palveluiden saralla tavoitteena on oppijan palvelukokonaisuus, josta tulisi löytyä sähköiset palvelut esikouluun ilmoittautumisesta aikuiskoulutukseen sekä aikuiskoulutuksen saavutettavuutta palveleva sähköinen sivistyskeskus. Nämä pitäisi olla käytössä jo 2 vuoden sisällä, mitä rohkenen kyllä epäillä. Lisäksi on tulossa opetushallinnon kokonaisarkkitehtuuri, mikä sinällään on hyvä asia, mutta tässä jo niin monipuolistuneessa päätelaite-, apps- ja ohjelmistoviidakossa on melko haasteellinen tehtävä. Johdon rooli on toimia paikallisen muutoksen sytytystulppana, korosti opetusministeri. 
Erik Duval puhui learning analytics-teemasta. Siis mistä? Lyhyesti sanottuna tarkoittaa sitä, että opiskelijoiden jättämiä verkkojälkiä kerätään ja käytetään opiskelu-ja oppimisprosessien edistämiseen ja suuntaamaan opetusta ja oppimista kohti tavoitetta. Määrällistä dataa (käytetty aika, tuotetut tuotokset, sosiaaliset interaktiot jne.) on helppo kerätä ja sitä voidaan uskoakseni käyttää oppimisen ohjauksen suuntaamiseen ja varmasti tukea oppijoiden itsearviontia, mutta isompi kysymys on se, että kuinka tällä voisi mitata oppimista? Toisaalta learning analytics voi olla mielestäni keino seurata some-ympäristöihin “hajoavaa” oppimisprosessia.
Tykkäsin kovasti Ylen suunnittelupäällikkö Tuija Aallon käyttämästä nelikentästä, joka auttaa organisaatiota aktiivisen avoimuuden strategian luomisessa. Kannattaa tutustua Tuijan esitykseen.
Osallistujien fasilitointi facetoface on tuttua puuhaa useimmille, mutta miten homma tapahtuu netissä? Nettifasilitointi on avoimien ja ennaltamäärittämättömien osallistujajoukkojen ja verkostojen koordinointia kohti yhteistä tavoitetta. Nettifasilitointia voi käyttää julkisella sektorilla esim. Kaavoituksesta palveluiden kehittämiseen sekä visiointiin ja innovointiin. Jos aihe kiinnostaa enemmän, niin tutustumisen voi aloittaa vaikka tutustumalla aiheesta tehtyyn avoimeen oppimateriaaliin. Aihetta ITK:ssa esittelivät Kari Hintikka ja Anne Rongas.
Entä sitte ne täppärit? Jotakin tablet-laitteiden suosiosta kertoo se, että en mahtunut yhteenkään iPad opetuksessa –foorumiesitykseen. Itsekin olen vallan ihastunut kyseiseen laitteeseen ja on monella tapaa hyödyllinen laite tietotyöläiselle. Tästä kirjoitinkin jokin aika sitten. Tablet-laitteiden oppimis-appsit ja erilaiset helpot sisällöntuotanto –muokkausohjelmat soveltuvat hyvin perus- ja II asteelle, mutta korkeakouluopetukseen ja –opiskeluun en ole niistä juuri sovellusarvoa löytänyt. Oppijat ovat vielä innoissaan tablettien käytöstä koulussa, mutta sitä mietin, että jatkuuko innostus, kun laitteet arkipäiväistyvät ja niitä löytyy lähes joka kodista? Tablet-laitteiden lisäksi selkeästi myös pelillisyys ja pelien käyttö oppimisessa olivat enemmän esillä kuin ennen.
Verkko-opetus aikuiskoulutuksen saralla on ilmeisesti arkipäiväistynyt, kun siihen liittyviä esityksiä ei juuri ollut ohjelmassa. Painopiste oli selkeästi tvt:n käytössä lähiopetuksen rinnalla. Mieltäni lämmitti kuitenkin, että esillä ole toimintamalleja toteuttaa opettajien tvt:n opetuskäytön täydennyskoulutusta ja tukea, sillä niillä on keskeinen merkitys toimintakulttuurin muutoksen tukijana. Näissä malleissa keskeistä oli se, että tuki on tarvelähtöistä ja lähellä.
Juuri ennen kotiin lähtöä ehdin kuunnella hetkisen Teemu Arinaa, jonka mukaan tehokas työ ja oppiminen ovat digitaalisesti verkottuneita. Teemun mukaan nykyisin kokouksesta on tullut lääke kaikkiin vaivoihin. Juuri näin, hyödyntämällä digitaalisia välineitä ennen ja jälkeen kokousten tapahtuvaan toimintaan, voisimme tehostaa toimintaamme huomattavasti. Tässä on mielestäni ihan sama problematiikka kuin verkko-opetuksessa, huomiota kiinnitetään reaaliaikaisen työskentelyn suunnitteluun unohtaen, että itse asiassa opintojaksosta valtaosa on eriaikaista työskentelyä, joka erityisesti pitäisi huomioida ja suunnitella.
Esitysten lisäksi luonnollisesti hyvää oli niin uusien kuin vanhojen tuttujen tapaaminen :). Kiitos teille! Esitykset ovat saatavilla vapun jälkeen tapahtuman sivuilta ja aiheesta käyty keskustelu Twitterissä löytyy hastagillä #itk2012. Ja allekirjoittanut Twitterissä @apruikkonen.
Tammikuussa tässä eVinkissä Anu Pruikkonen kirjoitti tabletin käytöstä työssä. AVO-hankkeen aloittama hipaisu-wiki tarjoaa myös lisätietoa hipaisulaitteista, kuten tableteista.
Opiskelijallekin nopea tiedonhankinta ja -tuottaminen on tärkeää. Auttaisikohan siinä tabletti?
Ei siis sellainen apteekista saatava, vaan ihan tietokone- tai puhelinliikkeistä löytyvä täppäri, joka ymmärtää sekä langattomien verkkojen että mokkulan päälle ja josta löytyy kamerat eteen ja taakse ja videokamerakin tietty. Virrankesto tämmöisellä masiinalla on kännykän ja läppärin väliltä, eli ahkeralla käytöllä joka yö pitäisi kytkeä virtapiuhan päähän.
Ja mitä sellaisella yleensä edes tehdään?
Katsotaanpa tältä allaolevalta videolta (kesto 3:18 min).
Viikon eVinkki eOK from Sirpa Kokkonen on Vimeo.
Categories
Hyvää Joulua!
The staff of the eLearning Centre wishes a Merry Christmas and a Happy New Year to each and everyone!
Online Educa Berlin 2011, Euroopan suurin alan konferenssi, koettu. Tälläkin kertaa mukana reilut 2000 osallistujaa yli 100 maasta, Suomesta kolmanneksi eniten. Kahden päivän aikana ehtii riipaista pienen siivun vajaasta neljästäsadasta tarjolla olleesta esityksestä. 
Mitkä teemat olivat pinnalla ja puhututtivat? Useat esitykset, avauspuheenvuorotkin, käsittelivät opetuskulttuurin liian hidasta muutosta tai muuttumattomuutta, mikä on tuttu teema vuosien varrelta. Hyviä opetusteknologisia kokeiluja on, mutta miksi ne eivät ole levinneet laajasti käyttöön opetuksen ja opiskelun arjessa? Yhdessä esityksessä todettiinkin, että muutos ei tapahtu itsestään ja uusien asioiden opiskelu koskettaa jokaista! Mitä voisimme tehdä muutoksen edstämiseksi? Siis sen saavuttamiseksi, että tieto- ja viestintekniikkaa käytettäisiin pedagogisesti mielekkäällä tavalla hyväksi ja koulussa opittaisiin tulevaisuuden työelämän edellyttämiä taitoja. Oli ilahduttavaa huomata, että useissa puheenvuoroissa korostui se, että tvt:n opetuskäyttöosaamisen kehittymistä on tuettava oppilaitoksessa/korkeakoulussa. Oma esitykseni käsitteli myös tätä teemaa. Jäi mietityttämään se, että muutoksen aikaansaamista ja edistämistä pohtivat tvt:n opetuskäyttöosaamisen pioneerit (=asiasta innostuneet), mutta onko meillä riittävää ymmärrystä muutoksen ja muutosprosessien johtamisesta? Olisiko tässä tilausta poikkitieteelliselle lähestymistavalle ja yhteistyölle? Asiasta innostuneet ovat tärkeitä muutosagentteja, mutta yksinään heidän panoksensa ei ole riittävä laajamittaisen muutoksen ja vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Muutoksen aikaansaaminen edellyttää myös vahvaa tukea organisaation johdolta. Ruth Martinez summasi hyvin muutoksesta tekemisestä: “Be the change you want to see”.
Konferenssi- ja seminaarireissulla tulee mietittyä aiheita valitessa sitä, että millä olisi käyttöarvoa omalle organisaatiolle. Kävinkin seuraamassa sekä avoimeen oppimateriaaliin (open educational resources, OER) sekä pilvipalveluiden että organisaatioiden omien palveluiden yhdistämisratkaisuihin. Verkko-oppimateriaalien julkaiseminen avoimesti CC-lisenssillä on lisääntynyt Suomessakin, mutta siltikään ei voi sanoa, että se olisi yleinen käytäntö. Esityksissä oli esillä AHOTin (aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen) ja avoimen oppimateriaalien välinen suhde. Esimerkiksi yhdessä amerikkalaisessa yliopistossa oli avointa oppimateriaalia saatavilla ja sitä käytettiin nimenomaan aiemmin hankitun osaamisen näyttämisen tukena. Perusteluna oli mm. ajan ja rahan säästäminen sekä se, että sitä pidettiin hyvänä aikuisopiskelijan palvelukäytänteenä. Tätä näkökulmaa voisi pohtia suomalaisissa korkeakouluissakin. Avoimien oppimateriaalien ohella useassa esityksessä käsiteltiin erilaisia monimediaisia oppimateriaaleja ja heräsi kysymys, että elämmekö eräänlaista itseopiskelumateriaalien uudelleen tulemisen aikakautta? En oikein tiedä, mitä tästä pitäisi olla mieltä, sillä se vahvistaa tvt:n opetuskäyttöä materiaalin jakelukanavana ja itseopiskelumateriaalina, mitä se ei saisi missään nimessä pelkästään olla.
On selvää, että opetuksessa ja opiskelussa käytetään entistä enemmän tarvelähtöisesti hyödyksi myös pilvipalveluita. Tulevaisuudessa verkko-opiskelussa hyödynnettävät välineet ovat tapauskohtainen ja tarvelähtöinen yhdistelmä organisaation tarjoamia oppimispalveluja ja pilvipalveluja. Näiden integroimisesta oli esillä ainakin yksi esimerkki, jossa organisaation verkkotunnuksella pääsi kirjautumaan myös pilvipalveluihin. Lisäksi opiskelija kykeni luomaan oman henkilökohtaisen oppimisympäristön yhdistelemällä pilvipalveluita ja organisaation tarjoamia palveluita. Tämän tyyppiset henkilökohtaiset oppimisympäristöt ja mashupit ovat lähitulevaisuutta. Tämä kehityssuunta asettaa uusia haasteita IT-palveluille, opettajille ja verkko-opintojen tukipalveluille.
Mitäpä muuta. Sosiaalinen media ja mobiilioppiminen olivat esillä jonkin verran, tosin mielestäni yllättävän vähän. Useat mobiiliApps-esitykset kohdentuivat perusasteelle. Mobiilioppimisen osalta oli esillä mielenkiintoinen keissi Suomestakin, Mervi Jansson ja Esko Lius esittelivät Omniassa käynnissä olevaa ammatillisen koulutuksen mobiiliprojektia. Slidet löytyvät täältä.
Laajaan näyttelyosastoon en ehtinyt tutustua ollenkaan, maininnan arvoisia ovat kuitenkin Lähi-idän maiden näyttävät osastot, jotka erottuivat kyllä omaperäisyydellään massasta. 
Konferenssin Plenary-puheenvuorot ovat saatavilla tallenteena konferenssin kotisivulta. Twitterissä liveraportointia löytyy hashtagillä #oeb11. Twiittien joukossa loistavat suomalaisen @saurau:n visuaaliset muistiinpanot, joista esimerkki tässä.
Minua pyydettiin pitämään puheenvuoro Lapin Opin ovi –hankkeesta Opinpaikka-seminaarissa. Puheenvuoro tuli pitää Pecha Kucha – tutummalta nimeltä Pekka Kukka -esitysformaatin mukaan. Hieman epäröin, kun aikaisempaa kokemusta formaatista ei ollut, mutta otin haasteen vastaan.
Mikä Pecha Kucha sitten on? Pecha Kucha –esitysformaatti pitää esityksen lyhyenä, sillä diat ajastetaan vaihtumaan 20 sekunnin välein ja kaiken kaikkiaan dioja on 20, esitys kestää siis 6 minuuttia 40 sekuntia. Tavoitteena on siis myös se, että lyhyet esitykset pitävät yleisön kiinnostustason korkealla ja tilaisuuden aikana mahdollisimman monet voivat esiintyä.
No, kohdallani mukaan tuli vielä toinen haaste uuden esitysformaatin lisäksi. En nimittäin päässyt paikalle seminaariin, joten tein esityksen tallenteena. Teknisesti ei onnistutkaan ensin ajastaa PowerPoint –esitys ja sitten nauhoittaa ääni päälle, vaan oli yhtäaikaisesti puhuttava ja vaihdettava dioja 20 sekunnin välein. Apuna tässä minulla oli sekuntaattori kuten alla olevassa kuvassa näkyy :). Helpompi vaihtoehto olisi ehkä ollut tallentaa ääni erikseen ja lisätä se sitten dioihin, mutta meni homma purkkiin näinkin. 
Mihin käyttötarkoitukseen Pecha Kucha sitten voisi sopia, livenä tai tallenteena? Esimerkiksi ideoiden nopeaan esittelemiseen tai vaikkapa projektin esittelemiseen. Formaatti pakottaa sanoman kirkastamiseen ja tiivistämiseen sekä myös panostamaan esityksen ulkoasuun, sillä täynnä tekstiä olevat kalvot eivät toimi tässä formaatissa. Virkistävä kokemus perinteisiin kalvosulkeisiin verrattuna, sekä tekijän että kuulijan näkökulmasta. Toisaalta ei formaatti kaikkeen sovi ja menettää nopeasti viehätyksensä paljon käytettynä.
Tekemäni esitys Lapin maakunnallisen TNO-strategian toimeenpanemisesta löytyy täältä.
Categories
eTuki, Tukipalvelut, Tukipalvelukeskus…
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun etä- ja verkko-opetuksen tuki toimii nykyään yhdessä. eTukipalvelut.fi-sivulta löytyy päivystävän tukihenkilön/henkilöiden nimet ja puhelinnumerot. Aikaisemmassa blogikirjoituksessa tästä löytyykin ohje, ja tarkemmin eTukipalvelut-sivu on esitelty tässä kirjoituksessa.Tuki voi siis vastata soittoosi myös Rovaniemellä, Kemissä tai Pellossa. Lapin alueella yleensä kuitenkin 🙂 Vaikka sillähän ei ole merkitystä vauhdikkaiden verkkojen ja tiedonkulun aikana, missä kukanenkin on.
Mitä muuta tämä käytännössä tarkoittaa? Ainakin tukihenkilöringin osaaminen lisääntyy, koska “vastattavana” on useampia ohjelmia ja järjestelmiä, ja pystymme tarjoamaan yhä parempaa ja kattavampaa palvelua. Etävempeleiden ja -ohjelmien tukihan löytyy aamukahdeksasta iltayhdeksään arkisin ja lauantaisinkin sopimuksen mukaan. Sunnuntaisin huilimme 🙂
Etäopetusta hyödynnetään yhä enemmän ja enemmän ja etäopetuksen tuki onkin sujuvan tunninpidon turvaamiseksi tarpeen. Viime syksystä etäluennot ja oppitunnit ovat lisääntyneet lähes 20 % prosenttiyksikköä.
Tukihenkilöt auttavat mielellään myös pedagogisten ja didaktisten ratkaisujen etsimisessä jo hyvissä ajoin ennen opintojen toteutusta, eli tässäkin pätee niin mainiosti se vanha sananlasku hyvästä suunnittelusta.
Ota yhteyttä!
