Kevään 2012 ITK-konferenssi on nyt nähty ja koettu. Pari päivää ei tahdo riittää kaiken tarjonnan koluamiseen, puhumattakaan sisäistämisestä. Näin ollen, pintaraapaisu nähdystä ja opitusta tässä.
Tilaisuuden avasi Opetusministeri Jukka Gustafsson kertoen hallitusohjelman päätavoitteista opetuksen ja tutkimuksen osalta. Sähköisten palveluiden saralla tavoitteena on oppijan palvelukokonaisuus, josta tulisi löytyä sähköiset palvelut esikouluun ilmoittautumisesta aikuiskoulutukseen sekä aikuiskoulutuksen saavutettavuutta palveleva sähköinen sivistyskeskus. Nämä pitäisi olla käytössä jo 2 vuoden sisällä, mitä rohkenen kyllä epäillä. Lisäksi on tulossa opetushallinnon kokonaisarkkitehtuuri, mikä sinällään on hyvä asia, mutta tässä jo niin monipuolistuneessa päätelaite-, apps- ja ohjelmistoviidakossa on melko haasteellinen tehtävä. Johdon rooli on toimia paikallisen muutoksen sytytystulppana, korosti opetusministeri. 
Erik Duval puhui learning analytics-teemasta. Siis mistä? Lyhyesti sanottuna tarkoittaa sitä, että opiskelijoiden jättämiä verkkojälkiä kerätään ja käytetään opiskelu-ja oppimisprosessien edistämiseen ja suuntaamaan opetusta ja oppimista kohti tavoitetta. Määrällistä dataa (käytetty aika, tuotetut tuotokset, sosiaaliset interaktiot jne.) on helppo kerätä ja sitä voidaan uskoakseni käyttää oppimisen ohjauksen suuntaamiseen ja varmasti tukea oppijoiden itsearviontia, mutta isompi kysymys on se, että kuinka tällä voisi mitata oppimista? Toisaalta learning analytics voi olla mielestäni keino seurata some-ympäristöihin “hajoavaa” oppimisprosessia.
Tykkäsin kovasti Ylen suunnittelupäällikkö Tuija Aallon käyttämästä nelikentästä, joka auttaa organisaatiota aktiivisen avoimuuden strategian luomisessa. Kannattaa tutustua Tuijan esitykseen.
Osallistujien fasilitointi facetoface on tuttua puuhaa useimmille, mutta miten homma tapahtuu netissä? Nettifasilitointi on avoimien ja ennaltamäärittämättömien osallistujajoukkojen ja verkostojen koordinointia kohti yhteistä tavoitetta. Nettifasilitointia voi käyttää julkisella sektorilla esim. Kaavoituksesta palveluiden kehittämiseen sekä visiointiin ja innovointiin. Jos aihe kiinnostaa enemmän, niin tutustumisen voi aloittaa vaikka tutustumalla aiheesta tehtyyn avoimeen oppimateriaaliin. Aihetta ITK:ssa esittelivät Kari Hintikka ja Anne Rongas.
Entä sitte ne täppärit? Jotakin tablet-laitteiden suosiosta kertoo se, että en mahtunut yhteenkään iPad opetuksessa –foorumiesitykseen. Itsekin olen vallan ihastunut kyseiseen laitteeseen ja on monella tapaa hyödyllinen laite tietotyöläiselle. Tästä kirjoitinkin jokin aika sitten. Tablet-laitteiden oppimis-appsit ja erilaiset helpot sisällöntuotanto –muokkausohjelmat soveltuvat hyvin perus- ja II asteelle, mutta korkeakouluopetukseen ja –opiskeluun en ole niistä juuri sovellusarvoa löytänyt. Oppijat ovat vielä innoissaan tablettien käytöstä koulussa, mutta sitä mietin, että jatkuuko innostus, kun laitteet arkipäiväistyvät ja niitä löytyy lähes joka kodista? Tablet-laitteiden lisäksi selkeästi myös pelillisyys ja pelien käyttö oppimisessa olivat enemmän esillä kuin ennen.
Verkko-opetus aikuiskoulutuksen saralla on ilmeisesti arkipäiväistynyt, kun siihen liittyviä esityksiä ei juuri ollut ohjelmassa. Painopiste oli selkeästi tvt:n käytössä lähiopetuksen rinnalla. Mieltäni lämmitti kuitenkin, että esillä ole toimintamalleja toteuttaa opettajien tvt:n opetuskäytön täydennyskoulutusta ja tukea, sillä niillä on keskeinen merkitys toimintakulttuurin muutoksen tukijana. Näissä malleissa keskeistä oli se, että tuki on tarvelähtöistä ja lähellä.
Juuri ennen kotiin lähtöä ehdin kuunnella hetkisen Teemu Arinaa, jonka mukaan tehokas työ ja oppiminen ovat digitaalisesti verkottuneita. Teemun mukaan nykyisin kokouksesta on tullut lääke kaikkiin vaivoihin. Juuri näin, hyödyntämällä digitaalisia välineitä ennen ja jälkeen kokousten tapahtuvaan toimintaan, voisimme tehostaa toimintaamme huomattavasti. Tässä on mielestäni ihan sama problematiikka kuin verkko-opetuksessa, huomiota kiinnitetään reaaliaikaisen työskentelyn suunnitteluun unohtaen, että itse asiassa opintojaksosta valtaosa on eriaikaista työskentelyä, joka erityisesti pitäisi huomioida ja suunnitella.
Esitysten lisäksi luonnollisesti hyvää oli niin uusien kuin vanhojen tuttujen tapaaminen :). Kiitos teille! Esitykset ovat saatavilla vapun jälkeen tapahtuman sivuilta ja aiheesta käyty keskustelu Twitterissä löytyy hastagillä #itk2012. Ja allekirjoittanut Twitterissä @apruikkonen.
