Tänään saimme kuulla webinaarina Kiltakouluista Pirkanmaan Asentajakillan kokemuksia tablet-laitteiden käytöstä ammatillisessa koulutuksessa.
Lähtökohtana kehittämistyölle oli käyttää liikkuvaa kuvaa hyödyksi opetuksessa ja oppimisessa. Ensin hankittiin tavallisia videokameroita, mutta ne osoittautuivat liian vaikeiksi käyttää ja videoiden editointiprosessi jäi useimmiten kesken. Koska fokus ei saa olla välineissä, pyrittiin löytämään riittävän helppokäyttöinen väline ja tällaiseksi osoittautui iPad.
Tabletit soveltuvat kokemusten mukaan hienosti esimerkiksi autosähkötekniikan opiskelemiseen tai auton rakenteiden opiskelemiseen. Opiskelijat käyttävät laitteita yleensä pareittain tai pienryhmissä. Yleensä homma etenee siten, että opiskelijat suunnittelevat kuvaustilanteen, kuvaavat, tarvittaessa editoivat, julkaisevat ja lopuksi videot katsellaan vielä yhdessä, jolloin opettaja vielä antaa palautetta työprosessin virheistä ja onnistumisista. Tästähän syntyy samalla kertaa oivaa oppimateriaalia myöhemmin käytettäväksi.
Opiskelijat pitävät videopäiväkirjaa ja kirjoittavat blogia. Blogin kirjoittaminen tehdään koneella, sillä tablet-laite soveltuu huonosti pitkien tekstien kirjoittamiseen. Tästä muodostuu kolmen opiskeluvuoden aikana heidän opinnäytetyönsä. Suomen kielen ja viestinnän opettaja on prosessissa mukana arvioimassa ja antamassa palautetta sisällöstä ja kielestä. Luonnollisesti opiskelijat käyttävät tableteja paljon myös alakohtaiseen tiedonhankintaan, esimerkiksi hakevat tietoa ammattialan nettitietovarannoista. Tablet-laite on riittävän pieni otettavaksi mukaan työkohteen äärelle, jolloin tieto on saatavissa ihan käden ulottuvilla.
Opiskelijat kokevat laitteiden käytön mielekkääksi ja ennen heidän tylsiksi kokemistaan aineista on tullut jopa hauskoja. Opiskelijat joutuvat miettimään oppimisen kohteen osalta oleelliset asiat suunnitellessaan kuvaamista, joutuvat prosessoimaan asiaa uudelleen kuvatessaan ja vielä palaamaan asiaan videoiden yhteisen katselun ja arvioinnin tiimoilta. Näin väistämättä tapahtuu itsereflektiota ja todennäköisesti myös oppimista.
Lisäksi opettajat käyttävät ryhmänohjauksessa suljettua Facebook-ryhmää, mikä on toiminut hyvin. Nuoret tavoittaa parhaiten sieltä, missä he muutenkin ovat. Lisäksi Killalla on julkinen Asentajakilta Original Facebook-ryhmä, jossa on mukana myös työelämän edustajia ja oppilaitoksesta jo valmistuneita. Nuorelle opiskelijalle ammattilaisen tekemällä peukutuksella voi olla todella suuri merkitys.
Olipa kerrassaan hienoa päästä kuulemaan näistä kokemuksista! Emmeköhän etene samaan suuntaan täällä pohjoisessa näiden esimerkkien siivittämänä.
Ja kiitos vielä kerran projektipäällikkö Anu Konkarikoskelle ja Asentajakillan Tapio Hanhilammille, että saimme kuulla kokemuksistanne!