iPad – Viikon e-vinkki

Tänään saimme kuulla webinaarina Kiltakouluista Pirkanmaan Asentajakillan kokemuksia tablet-laitteiden käytöstä ammatillisessa koulutuksessa.

Lähtökohtana kehittämistyölle oli käyttää liikkuvaa kuvaa hyödyksi opetuksessa ja oppimisessa. Ensin hankittiin tavallisia videokameroita, mutta ne osoittautuivat liian vaikeiksi käyttää ja videoiden editointiprosessi jäi useimmiten kesken. Koska fokus ei saa olla välineissä, pyrittiin löytämään riittävän helppokäyttöinen väline ja tällaiseksi osoittautui iPad.

Tabletit soveltuvat kokemusten mukaan hienosti esimerkiksi autosähkötekniikan opiskelemiseen tai auton rakenteiden opiskelemiseen. Opiskelijat käyttävät laitteita yleensä pareittain tai pienryhmissä. Yleensä homma etenee siten, että opiskelijat suunnittelevat kuvaustilanteen, kuvaavat, tarvittaessa editoivat, julkaisevat ja lopuksi videot katsellaan vielä yhdessä, jolloin opettaja vielä antaa palautetta työprosessin virheistä ja onnistumisista. Tästähän syntyy samalla kertaa oivaa oppimateriaalia myöhemmin käytettäväksi.

Opiskelijat pitävät videopäiväkirjaa ja kirjoittavat blogia. Blogin kirjoittaminen tehdään koneella, sillä tablet-laite soveltuu huonosti pitkien tekstien kirjoittamiseen. Tästä muodostuu kolmen opiskeluvuoden aikana heidän opinnäytetyönsä. Suomen kielen ja viestinnän opettaja on prosessissa mukana arvioimassa ja antamassa palautetta sisällöstä ja kielestä. Luonnollisesti opiskelijat käyttävät tableteja paljon myös alakohtaiseen tiedonhankintaan, esimerkiksi hakevat tietoa ammattialan nettitietovarannoista. Tablet-laite on riittävän pieni otettavaksi mukaan työkohteen äärelle, jolloin tieto on saatavissa ihan käden ulottuvilla.

Opiskelijat kokevat laitteiden käytön mielekkääksi ja ennen heidän tylsiksi kokemistaan aineista on tullut jopa hauskoja. Opiskelijat joutuvat miettimään oppimisen kohteen osalta oleelliset asiat suunnitellessaan kuvaamista, joutuvat prosessoimaan asiaa uudelleen kuvatessaan ja vielä palaamaan asiaan videoiden yhteisen katselun ja arvioinnin tiimoilta. Näin väistämättä tapahtuu itsereflektiota ja todennäköisesti myös oppimista.

Lisäksi opettajat käyttävät ryhmänohjauksessa suljettua Facebook-ryhmää, mikä on toiminut hyvin. Nuoret tavoittaa parhaiten sieltä, missä he muutenkin ovat. Lisäksi Killalla on julkinen Asentajakilta Original Facebook-ryhmä, jossa on mukana myös työelämän edustajia ja oppilaitoksesta jo valmistuneita. Nuorelle opiskelijalle ammattilaisen tekemällä peukutuksella voi olla todella suuri merkitys.

Olipa kerrassaan hienoa päästä kuulemaan näistä kokemuksista! Emmeköhän etene samaan suuntaan täällä pohjoisessa näiden esimerkkien siivittämänä.

Ja kiitos vielä kerran projektipäällikkö Anu Konkarikoskelle ja Asentajakillan Tapio Hanhilammille, että saimme kuulla kokemuksistanne!

Tablet-laitteet, tutummin täppärit, ovat yleistyneet vauhdilla ja tällä hetkellä koulutussektorilla tunnutaan elävän jopa jonkinlaisessa ”täppärihuumassa”, kun seuraa aiheesta käytävää keskustelua verkossa. Minulla on ollut nyt iPad työkäytössä kolmisen kuukautta. Korvaako täppäri läppärin? Ei mielestäni, kerron käyttökokemuksien ja -mahdollisuuksien kautta miksi mielestäni näin.

Täppäri on oiva väline sisällön kuluttamiseen, esimerkiksi ekirjojen, ja emateriaalien lukemiseen sekä nettisurffailuun. Huomattavasti mieluummin surffaan netissä ja kulutan verkkosisältöjä täppärillä kuin läppärillä. Erityisen maininnan ansaitsee GoodReader –appsi, jolla on kätevä lukea esimerkiksi pdf-dokumentteja ja tehdä niihin merkintöjä. Oiva väline tietotyöläiselle, jolla on viikossa luettavana useita raportteja, suunnitelmia jne.

Kokouksissa muistiinpanot tulee nykyisin tehtyä iPadin Evernote-appsilla, joka on myös tietokoneellani. Muistiot ovat siten myöhemmin suoraan saatavilla ja muokattavissa koneellakin. Tosiasia on kuitenkin se, että ei täppärin kosketusnäytöllä viitsi kirjoittaa kuin lyhyitä muistioita, pidemmät tekstit työstän edelleen läppärillä. Harkitsin tämän postauksen kirjoittamista täppärin WordPress-appsillä, mutta se jäi seuraavaan kertaan. Toki täppäriin on saatavilla ilmaiseksi erilaisia mindmap-ohjelmistoja ja yksinkertaisia piirto-ohjelmia, joilla voi tehdä visuaalisia muistiinpanoja.

Täppärillä tuotetut sisällöt jakaa kätevästi nettiin tai tallentaa pilveen. Itselläni DropBox on ahkerassa käytössä, kuvien ja videoiden jakopalvelut, esim. Flickr ja Bambuser ovat toistaiseksi vielä olleet vähäisessä käytössä. Verkkopuhelut onnistuvat Skypellä vallan mainiosti ja pian myös esimerkiksi iLinc-verkkokokousjärjestelmästä saadaan täppärillä toimiva versio.

Tunnustan, että en ole ehtinyt perehtyä varsinaisiin opetus-/koulutussektorille suunnattuihin appseihin (Apps for Education), joilla on varmasti käyttöarvoa opetuksessa ja oppimisessa peruskouluissa ja II asteen koulutuksessa.

Täppäreiden opetus-/oppimiskäyttö korkeakouluissa mietityttää. Toki se soveltuu tiedonhankintaan ja jakamiseen, verkostoitumiseen, kommentointiin ja sisältöjen (esim. mediasisällöt) jakamiseen, mutta kirjoittamisen välineeksi siitä ei ole ja kuitenkin korkeakouluopiskelussa kirjoittamisella on suuri rooli. Eli täppärillä on omat käyttötarkoituksensa ja läppärillä omansa. Toki täppäriin saa ulkoisen näppäimistön, mutta lisälaitteissa on oma vaivansa ja mielestäni täppärillä ei ole tarkoitus korvata läppäriä.

Kokonaisuudessaan täppäri on kuitenkin oiva peli ja sille on niin tietotyössä kuin koulutuksessakin oma paikkansa. Käytettävät välineet ja ohjelmistothan tulee ratkaista pedagogisilla perusteilla. Jos olet kiinnostunut täppäreiden opetuskäytöstä, niin suosittelen seuraaman Tablet-laitteet opetuksessa Facebook-ryhmää, jossa käydään vilkasta keskustelua aiheesta.

Ja lopuksi on myönnettävä, että kyllä mie Angry Birds -peliäkin täppärillä toisinaan vapaa-ajalla pelaan ;).