Mika Riipi, maakuntajohtaja, Lapin liitto
Lappi on aina ollut Suomen luonnonvarojen aarreaitta. Oli tervan, kullan ja lohen aika – sotien jälkeen taas olemme siirtyneet puun, malmien ja energian aikaan. Luonnonvarat ja niiden korjuuseen ja jalostamiseen liittyvät työt ovat aina tuoneet leipää lappilaisiin pöytiin.
Luonnonvarojemme hyödyntäminen on kuitenkin tapahtunut kestävällä tavalla: Lappi on edelleen Euroopan puhtain kolkka. Lapissa hengitetään tutkitusti Euroopan puhtainta ilmaa sekä syödään puhtainta ruokaa; poroa, riistaa, kaloja, marjoja ja sieniä. Niinpä ikään kuin varkain luonnonvarojemme lisäksi myös luonnonolosuhteemme ovat muodostuneet lappilaisten elinkeinojen pohjaksi – matkailu ja testaustoiminta etulinjassa.
Biotalous painopisteeksi
Viime vuosina toimiala on myös saanut uuden ylä- tai muotikäsitteen – biotalous. Biotalous on myös nostettu sekä Euroopassa että Suomessa keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Suomen ensimmäinen kansallinen biotalousstrategia valmistui vuonna 2014 ja sen tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja biotalouden liiketoiminnan kasvulla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla. Myös pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa biotalous nähdään vahvuutena ja omavaraisuuden lisääminen yhtenä kärkihankkeena.
Lapille nämä linjaukset toki sopivat – näistähän meillä on täällä aina eletty! Vaikka luonto luo jo pohjan elinkeinoelämällemme, Lapissa on vielä mittavasti hyödyntämättä runsaisiin, puhtaisiin luonnonvaroihin perustuvia mahdollisuuksia. Meillä on kaikki edellytykset kasvaa Euroopan mittakaavassa merkittäväksi, uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan arktisen biotalousliiketoiminnan osaajamaakunnaksi.
Lapissa luonnonvarojen ja luonnonolosuhteiden kestävään hyödyntämiseen pohjautuvat mahdollisuudet on nostettu esiin kaikissa viime vuosien maakunnallisissa ohjelmissa ja strategioissa: Lappi-sopimuksessa ja sen toimeenpanosuunnitelmassa, Lapin maaseutuohjelmassa, Lapin bioenergiaohjelmassa sekä arktisen erikoistumisen ohjelmassa. Näissä kaikissa ohjelmissa yksi peruslähtökohdista on, että tutkimuksen, kehittämisorganisaatioiden ja luonnontuotealan yritysten kiinteällä yhteistyöllä tapahtuva luonnonvarojen jalostusasteen kestävä nostaminen on ydinkysymys koko Lapin elinvoimaisuudelle.
Euroopan unionin aluepolitiikka luo raamit kehittämistyölle
Suomessa kaiken alueellisen elinkeinojen edistämisen pohjana on tänä päivänä Euroopan unionin alue- ja ohjelmapolitiikka. Kuluvan ohjelmakauden (2014–2020) aluepolitiikassa keskeisimpiä painopistealueita on innovaatioiden edistäminen. EU on lanseerannut Älykkään erikoistumisen konseptin tukemaan alueita niiden omiin toimialoihin ja palveluihin liittyvien innovaatiomahdollisuuksien etsimisessä. Älykkäässä erikoistumisessa taloudellinen kasvu perustuu osaamisrakenteiden hyödyntämiseen alueen elinkeinoelämän kehittämisessä. Älykäs erikoistuminen auttaa löytämään eri toimialojen ja teknologioiden välistä vuorovaikutusta sekä alueen sisällä että alueiden välillä.
Tätä vahvistaa alueellisten ja kansallisten rakennerahastojen vaatimus Älykkään erikoistumisen strategioiden olemassaolosta. Älykkään erikoistumisen strategian yksi tärkeitä tavoitteita on auttaa alueita integroimaan oma kehittämistoimintansa EU:n eri rahoitusinstrumentteihin ja -ohjelmiin. Näin luodaan toisiaan täydentäviä toimenpide-ehdotuksia. Lappi valmistelikin yhtenä ensimmäisistä alueista Suomessa oman älykkään erikoistumisen ohjelman nimeten sen arktisen erikoistumisen ohjelmaksi.
Arktisen erikoistumisen ohjelman tahtotila on, että Lappi on johtava arktisten luonnonvarojen ja olosuhteiden hyödyntäjä. Suomen arktisimpana alueena osaamme kaupallistaa arktista osaamistamme ja hyödyntää kestävällä tavalla arktisia liiketoimintamahdollisuuksimme. Pyrimme olemaan aktiivinen arktinen toimija sekä tärkeä arktisen liikenteen ja tiedon kansainvälinen keskus. Yhdistämme arktisen alueen Euroopan unioniin ja tarjoamme asukkailleen omaleimaisen ja houkuttelevan asuin- ja elinympäristön.
Klusterityö kehittämisen pohjana
Arktisen erikoistumisen jalkauttamiseksi olemme käynnistänet viime vuonna laajapohjaisen klusterityön. Jo reilu vuosi sitten Lappi valittiin yhdeksi Euroopan klustereiden kehittämisen mallialueeksi kuuden muun kärkialueen joukossa. Lappi on hienossa seurassa, sillä muut avoimen haun perusteella valitut alueet ovat Hampuri, Tukholma, Keski-Portugalin suuralue, Ranskan Nord-Pas de Calais ja West Region Romania.
Mallialueet on valittu kehittämään ja toteuttamaan uusia eurooppalaisia klustereiden toimintatapoja, jotka hyödyntävät innovatiivisesti muun muassa alueiden luonnollisia vahvuuksia. Mallialueet saavat käyttöönsä Euroopan klusterien seurantakeskuksen asiantuntijaosaamisen.
Varsinaisen klusterityön aloitimme viime vuonna ASP-hankkeella (Arctic Smartness Portfolio), jonka tavoitteena on viedä kasvukykyisiä lappilaisia klustereita kohti kansainvälisiä areenoita ja uusia markkinoita. Lähtökohtana nähdään alueellisen yhteistyön vahvistaminen: Keskeistä menestymisen kannalta on Lapin elinkeinoelämän ja lappilaisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kanssakäymisen vahvistaminen.
Lapin tämänhetkiset viisi arktista älykkäästi erikoistunutta klusteria ovat yrityksistä, elinkeinoelämän tukipalveluista, rahoittajista, tutkimus- ja koulutusorganisaatioista sekä muista alueen toimijoista muodostuneita monialaisia alueellisia toimijaverkostoja: arktisen teollisuuden ja kiertotalouden klusteri, arktinen älykäs maaseutuverkosto, arktinen turvallisuusklusteri, arktiset kehittämisympäristöt -klusteri sekä arktinen muotoiluklusteri.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö avainasemassa
TKI-toiminta on avainasemassa tämän päivän klusteripohjaisessa elinkeinotoiminnan kehittämisessä. Oppilaitosten on oltava etulinjassa kuuntelemassa ja tukemassa elinkeinoelämän tarpeita. Parhaimmillaan yhteistyö luo uutta paitsi oppilaitosten toiminnan niin myös menestyvän liiketoiminnan sisältöihin.
Lapin ammattikorkeakoulu on ottanut vahvan elinkeinolähtöisen toimintamallin heti perustamisestaan lähtien. Ammattikorkeakoulun strategian ydin on arktinen olosuhdeosaaminen, millä tarkoitetaan kokonaisvaltaista olosuhteiden hallintaa ja hyödyntämistä. Olen erittäin iloinen siitä, että strategian painopistealat eli turvallisuusosaaminen, etäisyyksien hallinta, luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen, arktinen yhteistyö ja pohjoinen rajaosaaminen sekä palveluliiketoiminta ja yrittäjyys ovat suoraan linjassa maakunnallisen kehittämistyön painopisteiden kanssa!
Luonnonvarojen käytön älykkään edistämisen painopisteellä on suora kontaktipinta lähes kaikkiin edellä todettuihin Lapin klustereihin. Näen Lapin ammattikorkeakoulun olevan erityisesti tällä painopistealueella avainasemassa lähitulevaisuuden kehittämistyössä. Luonnonvaroja ja -olosuhteita hyödyntävien elinkeinojen rajapinnat ja yhteensovittaminen, monialaisuuden edistäminen ja jalostusarvon lisääminen ovat sellaisia klusteripohjaisen kehittämisen ydinalueita, jotka onnistuakseen edellyttävät laadukasta ja aktiivista TKI-toimintaa.
Eväät ja reppu ovat valmiita
Lappi on aina elänyt, elää nyt ja tulee tulevaisuudessakin elämään luonnostaan. Elämisen tapa ja muodot toki kehittyvät koko ajan. Tulevaisuudessa luonnonvarojen ja luonnonolosuhteiden hyödyntämisessä tulevat edelleen korostumaan kestävyys, ekologisuus sekä eri elinkeinojen välisen synergianhaun tarve. Uskon vahvasti, että näistä teemoista löytyvät myös tulevaisuuden luonnonvara-alan kasvun eväät. Eväsrepuksi taas tarvitsemme vahvaa elinkeinoelämän rinnalla kulkevaa TKI-työtä sekä kansainvälistä verkottumista. Sekä eväät että reppu löytyvät meiltä täältä Lapista – ei muuta kuin pakkaamaan ja taipaleelle kohti uusia arktisia menestystarinoita!