Lumen 2/2016 TEEMA-ARTIKKELI
Anne-Mari Väisänen, metsätalousinsinööri (YAMK), tradenomi, projektipäällikkö, Teollisuus ja luonnonvarat, luonnonvara-ala, Lapin ammattikorkeakoulu
Johanna Kinnunen, FM, agrologi (AMK), projektisuunnittelija, Teollisuus ja luonnonvarat, luonnonvara-ala, Lapin ammattikorkeakoulu
Turvallisuus matkailuelinkeinossa
Matkailu on maailman nopeimmin kasvavia elinkeinoja. Lapissa matkailun välitön työllisyysvaikutus on noin 5 000 henkilötyövuotta ja maakunnassa rekisteröidään vuosittain noin 2,3 miljoonaa yöpymistä. Lähes puolet Lapissa yöpyvistä matkailijoista tulee ulkomailta. Tieto turvallisuudesta ja turvallisuustilanteesta on keskeisessä asemassa matkakohdetta päätettäessä. Lisääntyneet levottomuudet vaikuttavat esimerkiksi eurooppalaisten matkailutottumuksiin tulevina vuosina. Suomen on turvallisena matkakohteena mahdollista erottua edukseen levottomuuksien keskeltä.
Matkailun turvallisuudella tarkoitetaan matkailuprosessin häiriöttömyyden varmistamista. Vaikka päämäärä on yhteinen, näkevät matkailualan työntekijä, työnantaja, ulkomainen matkanjärjestäjä ja itse matkailija turvallisuuden eri silmin. Matkailijalle turvallisuus on oman matkan sujumista ilman pelkoa häiriöistä tai vahingoittumisesta. Matkailijan näkökulmasta turvallisuus liittyy kaikkiin matkan vaiheisiin aina matkakohteen harkinnasta ja matkan varaamisesta alkaen kotiin paluuseen saakka, kattaen matkan aikaiset kuljetukset, majoitus- ja ravitsemuspalvelut sekä aktiviteetit.
Turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu matkailuyrityksen henkilöstön päivittäiseen työhön. Lapin suurin matkailusesonki, talvi, asettaa tiettyjä erityisvaatimuksia matkailutyöntekijöiden osaamiselle. Kylmän vaikutukset, pukeutuminen talvella sekä lajikohtaiset turvallisuusvaatimukset erilaisissa ohjelmapalveluissa ovat asioita, joista huolehtiminen on oppaan ja matkailuyrityksen vastuulla. Ulkomaisilla matkailijoilla ei välttämättä ole käsitystä siitä, kuinka järkevä pukeutuminen lumikenkäkävelylle poikkeaa esimerkiksi porosafarin vaatetusvaatimuksista. Työntekijän on osattava toimia rutiinityössään, mutta myös erilaisissa poikkeustilanteissa. Tyypillisimmät poikkeustilanteet on hyvä käydä läpi myös asiakkaiden kanssa ennen aktiviteetin alkua. Turvallisuuden kannalta on tärkeää neuvoa, kuinka toimitaan esimerkiksi tilanteessa, jossa matkailijaryhmän safariopas joutuu onnettomuuteen. Asiakasturvallisuusnäkökulman lisäksi matkailuyrityksen työntekijä kokee turvallisuuden osana oman työympäristönsä hyvinvointia.
Yritystasolla turvallisuus on osa toiminnan laatua, ja turvallisuuden ylläpitämistä yrityksissä ohjaavat useat lainsäädännölliset velvoitteet. Matkailuyrityksen turvallisuustasoon ja turvallisuuden kehittämiseen vaikuttavat esimerkiksi työturvallisuus-, valmismatka-, pelastus- sekä tuoteturvallisuuslait. Lainsäädäntö asettaa yritystoiminnalle minimivaatimukset, mutta vapaaehtoisilla turvallisuuslisäyksillä turvallisuustasoa voidaan vielä huomattavasti kohottaa. Matkailuyritysten ja matkanjärjestäjien intresseissä on erityisesti yritystoiminnan jatkuvuuden ja oman maineen edistäminen turvallisuudesta huolehtimalla. Yritysten kiinnostus asiakasturvallisuuteen pohjautuu paitsi asiakassuhteiden säilyttämiseen, myös muun muassa vakuutusyhtiön vaatimuksiin.
Turvallisuus on yhteispeliä
Yksittäisen matkailuyrityksen yhteistyöverkosto koostuu erilaisista organisaatioista ja yrityksistä. Alihankinta- ja palveluketjut tuovat haasteita toiminnan turvallisuustyön koordinaatioon. Turvallisuuden taso määrittyy heikoimman osapuolen mukaan. Palveluketjussa turvallisuus on huomioitava kaikissa toiminnoissa, joita asiakas käyttää alueelle tullessaan, siellä ollessaan ja sieltä poistuessaan. Onnettomuuksien ja muiden ei-toivottujen tapahtumien syyt voivat löytyä kauempaakin itse onnettomuudesta, ketjun ja verkoston eri osista.
Matkailu ei ole muista elinkeinoista irrallista toimintaa, vaan sillä on suuret kerrannaisvaikutukset alueen elinkeinoelämään. Yhteiskunnan näkökulmasta matkailuelinkeinon jatkuvuus vaikuttaa yhteiskunnan turvallisuuteen ja hyvinvointiin esimerkiksi työpaikkojen säilymisen kautta. Matkailun turvallisuuden kehittäminen tukee ympäröivän yhteiskunnan turvallisuutta. Toisaalta matkailuelinkeino vaatii kasvaakseen matkailijalle turvallisen toimintaympäristön.
Porot ovat keskeinen osa lappilaista matkailuelämystä ja toisaalta maakunnan liikenneturvallisuuteen vaikuttava tekijä (Kuva: Johanna Kinnunen)
Metsätöitä turvallisesti
Manuaalisia metsätöitä kuvaavat esimerkiksi sanat vaihtelevuus, ulkotyö, vapaus ja vastuu, yksintyöskentely, pitkät työmatkat, urakkatyö ja haastava. Manuaalisia metsänhoitotöitä ovat istutus, taimikonhoito ja puunkaato moottorisahalla. Yli puolet metsätöiden tapaturmista aiheutuu työympäristön olosuhteista, viallisista tai vanhanaikaisista työvälineistä tai vaarallisista työmenetelmistä. Työturvallisuutta lisätään asianmukaisilla, säännöllisesti huolletuilla työvälineillä ja oikeaoppisilla työmenetelmillä. Samalla metsätöihin saadaan enemmän mielekkyyttä ja työskentelyyn tehoa. Tärkeitä palasia turvallisuuden hallinnassa ovat myös metsätöiden johtamiseen ja -organisointiin sekä työntekijöiden perehdyttämiseen ja koulutukseen liittyvät asiat. Metsätyö on oikein ja turvallisesti toteutettuna mielekästä hyötyliikuntaa, jossa käden jälki näkyy välittömästi.
Valtioneuvoston asetus puunkorjuutyön turvallisuudesta määrää yksintyöskentelyssä yhteydenpitoon liittyvistä seikoista muun muassa moottorisahahakkuussa. Matkapuhelimet toimivat metsämiehen apuvälineenä metsätöiden yhteydenpidossa ja turvalaitteena, mutta myös paikannuslaitteena pelastushenkilöstölle. Kuuluvuus asettaa edelleen rajoitteita matkapuhelimen käyttöön tietyillä alueilla. Metsurin tehtävänä on työmaalle mennessään varmistaa puhelimen kuuluvuus ja toiminta sekä soittaa työnjohdolle työpäivän aikana vähintään kerran. Jos metsäpalstalta ei ole kuuluvuutta, soitetaan työnjohtajalle lähimmältä kuuluvuusalueelta ja ilmoitetaan palstan sijainti ja ennakoitu työn päättymisaika. Työmaalta lähtiessään ja kuuluvuusalueelle saavuttuaan metsuri ilmoittaa esimiehelleen kotiinlähdöstään. Työnjohdon on aina oltava tietoinen metsurin työmaan sijainnista.
Lisäturvallisuutta varusteiden, työergonomian ja työkyvyn ylläpidon kautta
Turvavarusteista ei metsätöissä kannata tinkiä, sillä ne tuovat työhön myös käyttömukavuutta ja tarpeellista näkyvyyttä. Värikkään ja näkyvän vaatetuksen avulla metsätyöntekijä huomataan palstalla muiden metsätyöntekijöiden, koneellisen hakkuun suorittajien ja myös metsästäjien toimesta. Lisäksi värikäs vaatetus auttaa etsijöitä löytämään avuntarvitsijan hätätilanteessa.
Hyvällä työergonomialla voidaan välttää rasitusvammoja ja ylimääräistä fyysistä kuormitusta. Metsää istutettaessa paras ergonominen työasento saavutetaan pottiputkea käyttämällä. Taimikonhoidossa raivaussahanterää ohjataan kehon liikkeillä välttäen ylimääräistä kurottelua tai vartalon voimakkaita kiertoliikkeitä. Ennen työn aloitusta työvälineet on säädettävä oikein, jotta työ on sujuvaa ja turvallista. Työasentoa voi korjata säätämällä valjaita, raivaussahan kahvojen asentoa ja ripustuskoukun kiinnityskohtaa. Manuaalisessa puunkorjuussa on huolehdittava moottorisahan turvalaitteiden toimivuudesta. Tärkeää on selvittää myös mahdolliset sivullisille aiheutuvat riskit ennen hakkuutyön aloittamista. Työvälineiden kuntoa on seurattava säännöllisesti ja työntekijän on käytettävä asianmukaisia suojavarusteita myös lyhytaikaisessa työskentelyssä. Kiire voi lisätä vaaratilanteita ja loukkaantumisriskiä sekä heikentää työn laatua. Puutavaran metsäkuljetuksissa on syytä varmistaa ajoneuvon maavaran riittävyys ja maaston kantavuus. Ajourat ja metsäkuljetusreitti kannattaa suunnitella huolellisesti, sillä jyrkät, epätasaiset ja upottavat maastonkohdat eivät sovellu ajourien paikoiksi.
Riittävät lepo- ja ruokatauot pitävät yllä metsätyöntekijän vireystilaa ja ehkäisevät tapaturmia, joita saattaa syntyä väsyneenä työskentelyn seurauksena. Työkyvyn ylläpito on tärkeä osa turvallisuutta manuaalisissa metsätöissä, sillä työ perustuu fyysiseen jaksamiseen. Hyvällä työn organisoinnilla sekä oikeaoppisilla työvälineillä ja -asennoilla voidaan vähentää työn fyysistä kuormittavuutta. Metsätyöt kuormittavat kehoa monipuolisesti, mutta työkyvyn ylläpidosta on hyvä huolehtia myös muulla kokonaisvaltaisella liikunnalla.
Kausityöntekijästä moniosaajaksi –hankkeessa koulutetaan kahden erilaisen alan osaajia töiden kausiluonteisuuden tasaamiseksi. Koulutus pilotoidaan metsä- ja matkailualojen lyhytkoulutuksella, jonka toteuttavat Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin ammattiopisto, Lapin matkailuopisto ja Suomen Metsäkeskus. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta. Turvallisuusosaaminen on luonnollinen ja olennainen osa ammattitaitoa metsä- ja matkailualoilla, jotka molemmat ovat erityisen tärkeitä aloja Lapin elinkeinoelämälle ja työllisyydelle.
Lähteet
Iivari, P. 2012. Matkailun turvallisuus. Globaalit muutokset – paikalliset vaikutukset. Rovaniemen ammattikorkeakoulun julkaisusarja D nro 8. http://matkailu.luc.fi/loader.aspx?id=6a01c43a-d21a-4ea9-a871-b63267d0f26b.
Mäki, O. (toim.) 2012. Metsätöitä turvallisesti. Työturvallisuusopas omatoimisiin metsätöihin. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. http://tapio.fi/wp-content/uploads/2015/06/Metsatoita_turvallisesti_opas1.pdf.
asiasanat: metsä, matkailu, turvallisuus