Lataa PDF-tiedosto

Seija Niemi, projektipäällikkö, sivutoiminen tuntiopettaja, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu Oy

 

Pohjoiset marjat

Suomessa kasvaa useita eri marjalajeja, joista tärkeimmät lajit ovat mustikka, puolukka ja hilla sekä viljellyistä marjoista mansikka, vadelma, herukat ja karviainen. Vähemmän käytetyistä luonnonmarjoista löytyy myös hyviä ja ravinteikkaita marjoja kuten juolukka, tyrni ja pohjanvariksenmarja, josta usein käytetään nimitystä kaarnikka.

Luonnonmarjat ovat pohjoisen luonnontuotealan parhaimpia raaka-aineita. Ne ovat erinomaisia hyvinvoinnin ylläpitäjiä ja terveydenedistäjiä.  Suomessa, ja erityisesti Lapissa, kasvit ja marjat kasvavat puhtaassa maaperässä ja lähes arktisessa ilmastossa.  Lapissa marjat kasvavat myös luomumetsissä. Kehittyessään nopeasti Lapin yöttömässä yössä ne tuottavat enemmän erilaisia puolustusaineita kuin eteläisimmissä olosuhteissa. Nämä puolustusaineet ovat juuri niitä vaikuteaineita, joita usein runsain määrin haetaan erilaisten pillereiden muodossa luontaistuotekaupoista.

 Marjat ovat lähiruokaa parhaimmillaan. Pohjoisissa kasvuoloissa ja alhaisissa lämpötiloissa marjat kehittyvät maukkaammiksi ja sokeripitoisemmiksi jo eteläsuomalaisiin marjoihin verrattuna, tämän voi helposti huomata vaikkapa puolukassa. Pohjoiset kasvuolosuhteet näkyvät myös marjojen fenolisten yhdisteiden, karotenoidi- ja askorbiinihappopitoisuuksien suurempina määrinä.

Suomalaisia superfoodeja 2 dl päivässä

Marjat lisäävät ihmisten hyvinvointia, koska niillä on suuri ravintoainetiheys eli marjat sisältävät runsaasti elimistölle tarpeellisia vitamiineja, kuituja ja kivennäisaineita suhteessa energiamäärään. Marjoille tyypillistä on hyvä rasvahappokoostumus sekä omega-6/omega-3 -suhde. Ne sisältävät myös enemmän C- ja E-vitamiinia kuin esimerkiksi hedelmät, joita tuodaan monesti kaukaakin ulkomailta. Terveysvaikutusten saamiseksi riittää 2 dl marjoja päivässä.

Tärkeimpiä vaikuteaineita terveyttä ajatellen ovat ilmeisesti marjojen sisältämät lukuisat polyfenolit. Marjalajien välillä on huomattavia eroja eri aineiden määrissä ja tähän perustuu se, että marjoja kannattaakin syödä useita eri lajeja – mahdollisimman monipuolisesti. Polyfenolien mahdollisia terveysvaikutuksia ovat esimerkiksi aivohalvauksen, muistisairauksien ja diabeteksen esto, ne mahdollisesti hillitsevät myös tulehdus- ja allergiareaktioita ja niillä saattaa olla positiivinen vaikutus immuunijärjestelmän toimintaan. Tuoreimman Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan marjat voivat auttaa sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ja tärkeimmät vaikuteaineet tässä ovat nimenomaan antosyanidiinit sekä proantosyanidiinit. Proantosyanidiinien parhaita lähteitä ovat marja-aronia sekä ruusunmarja ja antosyaanian mustikka, mustaherukka ja kaarnikka. Kotimaisista marjoista terveyttä ja hyvinvointia -videossa marjoista ja niiden terveysvaikutuksista kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Pirjo Mattila.

Smoothie, pehmelö, pirtelö – terveellinen välipala

Smoothiet ovat maailmalla yleisesti suosittuja, mutta melko tuntemattomia Suomessa.  Terveydestä ja hyvinvoinnista kiinnostuneiden ihmisten keskuudessa smoothien, pirtelön eli pehmelön suosio on Suomessakin kasvanut ja kasvaa edelleen. Harmillisen usein raaka-aineina käytetään kuitenkin ulkomailta peräisin olevia raaka-aineita – raaka-aineita, joista suurin osa voidaan helposti korvata kotimaisilla tai jopa lappilaisilla raaka-aineilla.

Marjoista tehtyjen tutkimusten ja erilaisten trendien myötä suomalaisten raaka-aineiden arvostus ja käyttö on noussut. Nykyään puhutaankin paljon villiruoasta sekä villiyrteistä, jotka lisäävät kiinnostusta ja näiden raaka-aineiden käyttöä.

Työhyvinvointipäivän pehmelöbaari

 Täsmätietoa Lapin luonnontuotteista maakunnalle (Lutunen) -hanke järjesti Lapin ammattikorkeakoulun työhyvinvointitapahtumaan Smoothien makumaailman luominen -luennon sekä pehmelöbaarin yhteistyössä paikallisen yrittäjän Hannamari Rahkosen ja ensimmäisen vuoden agrologiopiskelijoiden kanssa. Opiskelijat osallistuivat teemaan liittyvien postereiden tuottamiseen sekä itse baarin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Työhyvinvointitapahtuman smoothie -reseptit tyrnistä, mustikasta ja puolukasta suunnitteli Hannamari Rahkonen. Tapahtumassa oli tarjolla puolukasta tehtyä Polka -pehmelöä.

Pehmelöä välipalaksi

Pehmelöiden etuna on niiden nestemäinen muoto, jolloin vitamiinit ja kivennäisaineet imeytyvät huomattavasti paremmin kuin vastaavasta kiinteästä raaka-aineesta. Pehmelöitä nauttimalla saadaan nopeasti energiaa ja voidaan helposti saavuttaa tavoiteltava päivän vihannes- ja marja-annos. Ne ovat nopeita ja helppoja valmistaa esimerkiksi aamulla ennen töihin tai kouluun lähtöä. Smoothieta on myös helppo nauttia päivän mittaan.

Pehmelöiden valmistuksen voi aloittaa yksinkertaisella perusreseptillä laittamalla tehosekoittimeen esimerkiksi 2-3 kourallista marjoja, 1 kourallisen yrttejä tai vihanneksia, makeuttamalla tarvittaessa hunajalla ja lisäämällä nesteeksi esimerkiksi vettä. Veden asemasta voi käyttää myös tikkateetä, jota valmistetaan pakurista.

 Lähteet

Jaakola Laura. Oulun yliopisto.  Marjojenterveysvaikutukset. Osoitteessa: http://www.proagriaoulu.fi/files/arcticfla/jaakola_arctic_flavours_oulu.pdf

Mattila Pirjo 2016. Luonnonvarakeskus. Terveelliset kotimaiset marjat. Osoitteessa: www.lapinamk.fi/lutunen

Peltola Rainer. Pohjoinen puhtaus ja miksi se on tärkeää. Luento Omavarainen Lappi -maaseutuseminaari Rovaniemi 4.11.2014.  Osoitteessa:  https://www.youtube.com/watch?v=ngV8l8hI_aw.

Rahkonen Hanna-Mari 2016. Luento Smoothien makumaailman luominen. Työhyvinvointipäivä 12.10.2016. Lapin ammattikorkeakoulu. Osoitteessa: https://www.youtube.com/watch?v=f_o_EfXb3MQ.

Uutispalvelu Duodecim. American Journal of Clinical Nutrition 2016;DOI:10.3945/ajcn.115.129452. Marjojen ainesosat voivat ehkäistä sepelvaltimotautia. Osoitteessa: http://ajcn.nutrition.org/content/early/2016/09/20/ajcn.115.129452.abstract

 

Asiasanat: luonnonmarjat, superfoodit, smoothiet, pirtelö, terveys, hyvinvointi