Tiina Keränen, Insinööri (AMK), asiantuntija, Uudistuva teollisuus, Lapin ammattikorkeakoulu
Henri Saarela, DI, asiantuntija, Uudistuva teollisuus, Lapin ammattikorkeakoulu
Asiasanat: kestävä kehitys, koulutus, standardointi, tutkimus- ja kehittämistoiminta, yhteistyö, yritykset
Yhteistyöstä voimaa muutoksen toteuttamiseen
Vihreän siirtymän eteneminen vaatii työelämältä ja koulutussektorilta muutoksia ja valmiuksia nopeaan reagointiin. Monitaitoisten työtiimien ja toisiaan täydentävien osaajien tarve kasvaa ja erityisesti metataitojen osaamista tarvitaan uusissa, monialaisissa työryhmissä. (Wilkman, Nyrhilä & Roschier 2022, 21, 28.) Suurten muutosten myötä koulutussektorin ja yritysten yhteistyön tiivistämisen tarve korostuu, jotta koulutus voi vastata yritysten muuttuviin tarpeisiin. Sektoreiden välinen yhteistyö ei kuitenkaan hyödytä ainoastaan yrityksiä, vaan myös koulutus oppii muuttuvasta työelämästä ja saa arvokasta ensikäden tietoa yritysyhteistyön kautta. Edelläkävijäyritysten hyviä käytänteitä ja ratkaisuja seuraamalla ja jakamalla koulutussektori voi edistää myös yritysten välisten verkostojen ja kumppanuuksien muodostumista.
Valtioneuvoston keväällä 2021 julkaiseman Kiertotalouden strategisen ohjelman päätavoitteita on luoda kiertotaloudesta Suomen talouden uusi perusta ja tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä (Ympäristöministeriö 2021). Vuoden 2021 lopulla julkaistu, EU-pohjainen säädösehdotus Fit for 55 -ilmastopaketti niin ikään ohjaa toteutuessaan tuotantoa, kulutusta sekä investointeja kohti päästöjen vähentämistä. Paketin pääteemoja ovat esimerkiksi päästökauppajärjestelmä, uusiutuvaan energiaan liittyvät asiat sekä hiilitullimekanismit. (Ahonen & Huomo 2022.)
Yrityksille voi tämän kaiken perusteella avautua myös kilpailukyvyn parantamiseen liittyviä mahdollisuuksia kestävän kehityksen ja vihreään siirtymiseen panostamisen kautta. Eri Euroopan maat rakentavat parhaillaan taloudestaan vihreämpää ja digitalisempaa: tämä muuttaa myös kilpailutilannetta markkinoilla. Kestävien ratkaisujen kysynnän kasvun voidaan olettaa olevan ainutlaatuinen mahdollisuus yrityksille ottaa edelläkävijyysasema niin kotimaan kuin ulkomaan markkinoilla.
Standardit toiminnan tukena
Standardilla tarkoitetaan kirjallista julkaisua, jossa on määritelty esimerkiksi tiettyjen tuotteiden tai palveluiden ominaisuudet ja vaatimukset tai erilaisten järjestelmien toiminta. Standardien laatiminen on lyhyesti sanottuna yhteistä sopimista aiheeseen liittyvien sidosryhmien kesken. (Suomen standardisoimisliitto 2022.) Standardoinnin avulla tuotteet, palvelut ja menetelmät soveltuvat optimaalisesti juuri niille suunniteltuihin käyttökohteisiin ja olosuhteisiin. Käytännön tasolla standardien tarkoitus on vähentää toiminnan virheitä, nopeuttaa työtä sekä yleisesti järkeistää toimintaa. Standardien avulla yritykset myös selkeyttävät omaa toimintaansa viranomaisten, elinkeinoelämän sekä kuluttajien kanssa. (Standardi.fi 2022.) Euroopan unionin valmistelema standardointistrategia pyrkii myös edistämään standardien hyödyntämistä erityisesti vihreän siirtymän ja digitalisaation tukena (Valtioneuvosto 2022.)
Yritykset voivat käyttää toiminnassaan monenlaisia eri standardeja. Perustandardeissa voidaan määrittää esimerkiksi eri mittayksiköiden, tunnusten ja matemaattisten merkkien käyttöä. Toisaalta esimerkiksi hallintajärjestelmästandardit eivät puolestaan pidä sisällään tarkkoja vaatimuksia, mutta tarjoavat viitekehyksen yrityksen johtamisjärjestelmille. Standardit voivat olla joko kansallisia, eurooppalaisia tai maailmanlaajuisia.
Edelläkävijänä pesulatoiminnan standardoinnissa
Meri-Lapin Keskuspesula (Kuva 1) on vuonna 2006 alun perin Kemiin Toijärven pesula -nimellä perustettu yritys. Toiminnan tasaisen kasvun myötä myös tarve suuremmalle pesulakiinteistölle kasvoi ja vuonna 2013 toiminta siirtyi Keminmaahan täysin remontoituun ja nykyaikaistettuun kiinteistöön. Muuton myötä myös pesulan nimi vaihtui Meri-Lapin Keskuspesulaksi. (Laakso 2022; Meri-Lapin Keskuspesula 2022a.)
Ennen pesulan perustamista elintarvikealalla toiminut Meri-Lapin Keskuspesulan toimitusjohtaja Annaleena Laakso oli kuitenkin huolissaan pesula-alan valvonnasta – tarkemmin sanottuna sen puutteesta. Elintarvikealaan verrattuna pesulatoiminta näyttäytyi vielä vuonna 2014 varsin valvomattomana ja epäorganisoituna toimialana, eikä pesula-alan yrityksiltä vaadittu standardeja tai ulkoisen toimijan suorittamia auditointeja tai tarkastuksia. Samasta syystä myös alalle soveltuvien ja saatavien standardien kartoittaminen osoittautui haasteelliseksi. Raskas selvitystyö kuitenkin kannatti ja nykyisin Meri-Lapin Keskuspesula onkin koko Lapin talousalueen ainoa sertifioitu pesula, jolla käytössään kolme standardia ja uuden standardin käyttöönotto on valmisteilla Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijan opinnäytetyönä. (Laakso 2022; Meri-Lapin Keskuspesula 2022a.)
Kuva 1. Meri-Lapin Keskuspesula (Meri-Lapin Keskuspesula 2022c.)
Meri-Lapin Keskuspesulan jo käytössä olevista standardeista kaksi on ISO-standardeja. ISO-kirjainyhdistelmä standardin nimessä viittaa siihen, että kyseessä on maailmanlaajuinen standardi. Pesulan ISO 14001 on ympäristöasioiden hallintaan liittyvä kansainvälinen päästandardi ja ISO 9001 määrittelee johtamisjärjestelmästrategian prosessin. Näiden lisäksi pesulalla on käytössään EN-kirjainyhdistelmästä Euroopan laajuiseksi standardiksi tunnistettava SFS – EN 14065 -standardi, jonka avulla taataan pesulassa huollettujen tekstiilien mikrobiologinen puhtaus sekä pesuprosessin laadunvarmistus. (Suomen standardisoimisliitto 2022; Meri-Lapin Keskuspesula 2022a.)
Kestävä kehitys menestyvän liiketoiminnan tukena
Taloustutkimuksen vuonna 2021 teettämän kyselytutkimuksen mukaan 27 % suomalaisista pk-yrityksistä oli ottanut kestävän kehityksen suunnan osaksi liiketoimintastrategiaansa ja toimintansa ydintä. Tutkimuksesta käy niin ikään ilmi, että 63 % yrityksistä tavoittelee kestävään kehitykseen panostamisella parempaa kilpailukykyä. Kestävän kehityksen tuominen osaksi yrityksen liiketoimintaa koettiin kuitenkin yleisesti haasteelliseksi: 80 % yrityksistä oli tätä mieltä. Erityisesti erilaisten standardien hyödyistä ja tarpeellisuudesta yrityksillä on yleisesti hyvä käsitys, mutta niiden jalkauttaminen omaan liiketoimintaan koetaan vaikeaksi. Yritykset kokevat, että standardeja on niin paljon erilaisia, että juuri omaan toimintaan parhaiten soveltuvien standardien valinta koetaan vaikeaksi. Tutkimuksen tulosten perusteella Business Finland aikoo kehittää kestävään kehityksen edistämiseen liittyviä palveluita yrityksille. (Lahti-Nuuttila 2021; Kauppalehti 2022.)
Yritysten avustaminen oikeiden standardien ja askelten valintaan kannattaa, kuten pesulan tapauksesta voidaan todeta. Meri-Lapin Keskuspesulan standardit toimivat nykyisin merkittävänä kilpailuetuna, kuten myös pesulan itse kehittämä, automatisoitu pesuprosessin laadun seurantajärjestelmä, jolla pesula itse valvoo omaa toimintaansa (Laakso 2022; Meri-Lapin Keskuspesula 2022c). Yrityksen liiketoiminta on kasvanut entisestään ja vuonna 2022 toimitilojen koko laajenee jälleen noin 300 m2. Laajennus mahdollistaa Meri-Lapin Keskuspesulalle entistä laadukkaamman palvelun ja tuo lisää kapasiteettia käsitellä yhä kasvavia puhtaanapidon tarpeita. (Laakso 2022; Meri-Lapin Keskuspesula 2022a.)
Yhteistyössä
Artikkeli on laadittu osana LTKT2.0 – Lapin teollinen kiertotalous 2.0 – Lapin kiertotaloustoiminnan vahvistaminen -hanketta, joka osaltaan tukee toimijoiden välistä yhteistyötä ja verkostojen luomista yhteistyössä Kiertotalouskeskuksen kanssa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa lappilaisten yritysten kilpailukykyä globaalissa murrosvaiheessa, jossa vaaditaan yhä energia- ja materiaalitehokkaampia ratkaisuja. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun, Kemin Digipolis Oy:n sekä Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian kanssa ja kyseessä on Lapin Liiton rahoittama Vipuvoimaa EU:lta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hanke (Kuva 2). Hanke on käynnistynyt 1.6.2020 ja jatkuu 31.3.2023 saakka. (Lapin ammattikorkeakoulu 2022.)
Kuva 2. LTKT2.0 -hankkeen toteuttajat ja rahoittajat
Lähteet
Ahonen, M. & Huomo, L. 2021. Yritysten kannattaa reagoida EU:n Fit for 55 -pakettiin viimeistään nyt. Bird&Bird. Viitattu 4.4.2022 https://www.twobirds.com/fi/insights/2021/finland/fit-for-55-blogi.
Kauppalehti 2022. Kestävä kehitys tuottaa päänvaivaa pk-yrityksille – Mittarit ja hallinto rasittavat. Viitattu 4.4.2022 https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kestava-kehitys-tuottaa-paanvaivaa-pk-yrityksille-mittarit-ja-hallinto-rasittavat/2b25efbd-1ab7-413d-8b15-d4558aca83e6.
Laakso, A. 2022. Meri-Lapin Keskuspesula. Toimitusjohtajan haastattelu 23.2.2022.
Lahti-Nuuttila, T. 2021. Edelläkävijäyritykset luovat uutta bisnestä -ja pelastavat siinä sivussa maailman. Kauppalehti. Viitattu 4.4.2022 https://www.kauppalehti.fi/kumppanisisallot/business-finland/edellakavijayritykset-luovat-uutta-bisnesta-ja-pelastavat-siina-sivussa-maailman/.
Lapin ammattikorkeakoulu 2022. Lapin AMK:n hanketietokanta. Lapin teollinen kiertotalous 2.0 – Lapin kiertotaloustoiminnan vahvistaminen -hanke. Viitattu 23.3.2022 https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Lapin-AMKin-hankkeet?RepoProject=4206000066.
Meri-Lapin Keskuspesula 2022a. Yritystarina. Viitattu 23.3.2022 https://www.meri-lapinkeskuspesula.fi/yritystarina/.
Meri-Lapin Keskuspesula 2022b. Yhteydenotto. Viitattu 6.4.2022 https://www.meri-lapinkeskuspesula.fi/yhteydenotto/.
Meri-Lapin Keskuspesula 2022c. Omavalvonta. Viitattu 23.3.2022 https://www.meri-lapinkeskuspesula.fi/omavalvonta/.
Standardi.fi 2022. ISO-standardit helpottavat arkea – useimmiten ihan huomaamatta. Viitattu 4.4.2022 https://www.standardi.fi/.
Suomen standardisoimisliitto 2022. Mitä standardi tarkoittaa?. Viitattu 4.4.2022 https://sfs.fi/standardeista/mika-on-standardi/.
Valtioneuvosto 2022. Suomi kannattaa EU:n vahvempaa roolia kansainvälisen tason standardoinnissa. Työ- ja elinkeinoministeriö 17.3.2022. Viitattu 6.4.2022 https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/suomi-kannattaa-eu-n-vahvempaa-roolia-kansainvalisen-tason-standardoinnissa.
Wilkman, M., Nyrhilä, L. & Roschier, S. 2022. The Effects of the Green Transition to the Employment and Educational Requirements of Engineers Finland. Engineers Finland. Viitattu 6.4.2022 https://www.tek.fi/en/news-blogs/engineers-finland-talent-shortage-threatens-the-green-transition.
Ympäristöministeriö 2021. Kiertotalouden strateginen ohjelma. Viitattu 4.4.2022 https://ym.fi/kiertotalousohjelma.