Maarit Tihinen, FT, yliopettaja (TKI), Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Anu Harju-Myllyaho, YTM, erityisasiantuntija, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Johdanto
Matkailun merkitys Suomelle ja Lapille on kiistaton. Esimerkiksi vuonna 2019 koko Suomen palveluiden vientituloista matkailuvienti muodosti yli 17 prosenttia, matkailun kokonaiskysyntä oli yli 16 miljardia euroa ja sen suora osuus BKT:sta 2,7 prosenttia (Suomen matkailustrategia 2022–2028.) Matkailun työllistämis- ja aluetaloudelliset vaikutukset ovat siten erittäin merkittävät. Suomen matkailustrategiassa kestävyys on tunnistettu keskeiseksi tekijäksi; kestävän matkailun kokonaisvaltainen huomioiminen liiketoiminnassa on yhä tärkeämpää. Myös Visit Finland, Business Finlandin yksikkö, on nostanut kestävyyden keskeiseen rooliin strategiassaan (Visit Finland strategia 2021-2025.)
Lapissa matkailualan verkostoyhteistyötä on tehty pitkään ja toiminta on monin paikoin vakiintunutta. Matkailualalla verkostomainen toiminta onkin oleellinen osa kehittämistyötä. Verkostot voivat muotoutua esimerkiksi tiedon ja osaamisen ympärille. Osaamis- ja tietämysverkostot ovat yksilöiden ja erilaisten intressiryhmien kokoelmia ja ne toimivat yli organisaatio-, alue- ja tieteenalojen. Tällaisten verkostojen painopiste on yleensä tiedon kehittäminen, jakaminen ja soveltaminen (Pugh & Laurence, 2013.) Alati monimutkaistuvassa maailmassa erilaisten ilmiöiden ja ongelmien ymmärtäminen sekä ratkaisujen kehittäminen edellyttävät monenlaista osaamista ja tietoa. Erityisesti pk-yrityksiltä ei aina löydy vaadittavaa osaamispääomaa, jolloin yhdessä tekemisen ja vuorovaikutuksen merkitys korostuu.
Lapin korkeakoulukonsernin (LUC/Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto) toimintaa ohjaavat strategiset valinnat, joista yhdeksi on valittu kestävä matkailu. Strategian mukaisesti tavoitteena on edelleen kehittää ja tuottaa ratkaisuja matkailualan toimintaympäristössä todennettuihin tulevaisuuden haasteisiin yhteistyössä tutkimuskumppaneiden ja verkostojen kanssa (LUC Strategia 2030.)
Strategiansa mukaisesti Lapin ammattikorkeakoulu toimii ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla jatkuvassa vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä ja kumppaneidensa kanssa (LUC Strategia 2030.). Tässä artikkelissa kuvataan matkailualan osaamis- ja yhteistyöverkostoja ja rakenteita, joissa Lapin ammattikorkeakoulu toimii osana aluekehitystyötä. Tavoitteena on tuoda esiin näkökulmia toimijoiden rooleista osaamisen kehittämisessä ja jakamisessa sekä tehdä näkyväksi, kuinka kansainvälisen yhteistyöverkoston puitteissa voidaan tavoitteellisesti ja konkreettisesti edistää matkailusektorin PK-yritysten omia kehittämisintressejä alueellisesti Lapissa.
Matkailuekosysteemit tuottavat osaamista yhdessä
Sitran (2022) tuoreen selvityksen mukaisesti ekosysteemimäinen toimintatapa auttaa yrityksiä, organisaatiota ja ihmisiä pärjäämään kompleksisessa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tavoitteellinen, yhteisistä intresseistä lähtevä vuorovaikutus ja yhteistyö saattaa verkoston moninaisen osaamisen kaikkien käyttöön luoden samalla lisäarvoa eri osapuolille (Arola ym. 2022.) Palveluintensiiviset yritykset, erityisesti matkailu- ja ravintola-alan pk-yritykset, hyötyvät verkostomaisen toiminnan mahdollistamasta tiedon ja osaamisen jakamisesta (Binder, 2019; Liu, C.-H. & Lee, 2015.) Siksi matkailusektorilla yritysten kannattaisi hyödyntää erityyppisiä verkostosuhteiden yhdistelmiä sen sijaan, että luottaisivat vain yhteen suhteeseen. Paikallisten kumppaneiden kanssa kannattaa luoda ja ylläpitää epävirallisia liikesuhteita. Lisäksi viralliset paikalliset ja ei-paikalliset verkostot voivat olla sopivia foorumeja yritysten tietämyksen ja tiedontarjonnan parantamisessa (Liu, C.-H. & Lee, 2015.)
Lapissa matkailuala on jo pitkään ollut vahvasti verkostoitunutta. Verkostomainen työskentelytapa, jossa yritykset ja eri organisaatiot – kunnista oppilaitoksiin ja alueorganisaatioihin – toimivat yhdessä, on tuottanut paljon hyviä tuloksia. Verkostoyhteistyön tärkeys matkailualalla korostuu, koska ala jakaantuu lukuisiin alasektoreihin, kohtaa muutokset ja trendit usein eturintamassa ja on siten myös altis toimintaympäristössä tapahtuville muutoksille. Verkostot ja kumppanuudet toimivat hyvänä tukena muuttuvassa ja pirstaloituneessa toimintaympäristössä.
Matkailussa verkostomainen, ekosysteemimäinen toimintatapa on siis tuttua. Ekosysteemityötä on edistetty osaltaan erilaisten hankkeiden ja toimintamallien puitteissa. Esimerkiksi eurooppalaista ‘Älykkään erikoistumisen strategiaa’ on toteutettu klusteritoiminnan avulla (ks. lisätietoja Smart Specialisation Strategies (S3)). Arktinen kestävä matkailuekosysteemi on yksi Arctic Smartness -klustereista, jotka ovat syntyneet olemassa olevien verkostojen pohjalta. Klustereissa toimivat tekevät yhteistyötä esimerkiksi yhteisten hankkeiden muodossa. (Häikiö 2020.) Kansainväliset kumppaniverkostot ja eurooppalaiset toimijat saattavat tuntua yksittäiselle toimijalle kaukaisilta ja abstrakteilta, mutta klustereiden kautta osaaminen ja tieto saavuttavat yritykset sekä alueellisesti että kansainvälisesti, kun alueellisten klusterien kautta päästään kiinnittymään kansainvälisiin verkostoihin.
Lapin ammattikorkeakoulu on mukana aktiivisesti sekä kansallisissa että kansainvälisissä verkostoissa, ja edelleen, strategiansa mukaisesti, auttaa pk-yrityksiä löytämään heille sopivia, potentiaalisia verkostoja ja kumppanuuksia. Pitkäaikaisena kumppaniverkostona Euroopan suuntaan on toiminut mm. eurooppalaisten matkailualueiden organisaation Necstourin jäsenverkosto. Necstour auttaa jäsenalueita lisäämään kilpailukykyä ja toimii samalla silloittajana yhteistyölle. Lapin liitto on Necstourin jäsen ja Lapin ammattikorkeakoulu akateeminen jäsen.
Konkreettista tukea Lapin pk-matkailuyrityksille
Verkostoyhteistyön yhtenä tuloksena on syntynyt eurooppalainen TOURBIT-hanke (‘Fostering Digitalisation of European Tourism SMEs’), jossa Lapin ammattikorkeakoulu on tutkimuspartnerina kansainvälisessä konsortiossa. Konsortioon kuuluu kaikkiaan kahdeksan partneria seitsemästä eri maasta: Belgiasta, Espanjasta (tarkemmin Kataloniasta), Islannista, Portugalista, Ranskasta, Sloveniasta ja Suomesta. Hankkeen keskiössä on digimuutoksen edistäminen matkailualalla. Tavoitteena on tukea PK-yritysten valmiuksia vastata digitaaliseen murrokseen. Vaikka digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi uudenlaisten liiketoimintamallien tai toimintatapojen kautta, se asettaa samalla matkailualan pk-yrityksille monia haasteita. Siksi TOURBIT-hankkeen päätavoitteena onkin vauhdittaa Euroopan matkailualan digimuutosta lisäämällä pk-yritysten digitaitoja ja osaamista sekä edistämällä digitalisaation ja innovaatioiden käyttöönottoa. Näin kansainvälisen hankeyhteistyön avulla edistetään matkailusektorin pk-yritysten kilpailukykyä. Hankkeen toimenpiteitä toteutetaan kolmen pääpilarin kautta, joita ovat 1) Oppinen, 2) Rakentaminen ja 3) Testaus ja toteutus (Kuva 1).
Kuva 1. TOURBIT-hankkeen viitekehys
TOURBIT-hanke käynnistyi tammikuussa 2022. Ensimmäisen vuoden toimenpiteet ovat yhteistyön rakentamisen lisäksi keskittyneet pitkälti ‘Oppiminen’ toimintojen ympärille. Keskeisinä tuloksina on julkaistu ‘Year release of top technologies’, joka summaa matkailualan top-teknologiat 2022 sekä ‘Digital Readiness Index (DRI)’, joka on pk-yritysten vapaasti hyödynnettäväksi kehitetty digitaalista valmiutta kuvaava mittaristo. DRI-työkalu on saatavilla englanniksi, ranskaksi, portugaliksi, katalaaniksi ja suomeksi. Lisäksi on toteutettu kahdeksan webinaaria, joissa on esitelty hankkeen tuloksia sekä lisätty osaamista ja tietoisuutta mm. matkailualan pk-yritysten soveltamista digiratkaisuista seuraavissa konteksteissa: Tourism4.0, data-analytiikka, virtuaalitodellisuus (Virtual Reality, VR) ja lisättytodellisuus (Augmented Reality, AR), tekoäly (Artificial Intelligence, AI), esineiden internet (Internet of Things, IoT), pilvipalvelut, kyberturva ja lohkoketjut. Webinaarit on tallenteina vapaasti saatavilla TourBIZZ-Community -verkostoitumisalustalta.
TOURBIT-hanke on osa COSME-ohjelmaa (COSME, Europe’s programme for the competitiveness of small and medium-sized enterprises) ja siten hankkeen kokonaisbudjetista (yht. 1 331 570 €) suunnataan 520 000 € suoraan matkailualan pk-yrityksille erillisen rahoitusmekanismin kautta. Syksyn 2022 aikana järjestetään hankkeen jokaisessa maassa ns. yhteiskehittämistyöpajoja, joihin matkailualan pk-yrityksiä kutsutaan osallistumaan. Työpajoissa suunnitellaan palvelumuotoilun avulla yritysten digimuutosta edistäviä toimenpiteitä. Työpajoissa rakennetaan yhteistä näkemystä sekä pohjaa hankkeen tuleville aktiviteeteille. Vuonna 2023 järjestetään. mm. Euroopan Hackathon. Lisäksi tammikuussa 2023 käynnistyy hankkeen ns. Kiihdyttämö-ohjelma, jonka puitteissa matkailualan pk-yrityksien digitalisaatioprojektien toteutuksille on mahdollista saada tukea jopa 8 000 € tai 9 000 € (maasta riippuen). Suomessa kaiken kaikkiaan 10 pk-yritystä tulee saamaan rahoitusta yritysten omiin digitalisaation kehityshankkeisiinsa, eli jaossa on yht. 90 000 € Suomen TOURBIT-budjetista. Lisäksi on hyvä huomata, että TOURBIT-hankkeen yhteistyön rakentamisen aktiviteetit edistävät pk-yritysten mahdollisuutta olla (osa)toteuttajina muille TOURBIT-partnerimaille allokoiduissa digihankkeissa. Eli TOURBIT-hanke madaltaa kynnystä hakeutua palvelujen tarjoajaksi kansainvälisellä tasolla.
Lapin ammattikorkeakoulun asiantuntijat toimivat TOURBIT-COSME –hankkeessa alueellisina fasilitaattoreina. Lapin yhteistyötyöpajat toteutuvat loka-marraskuun vaihteessa. Työpajoihin osallistuminen lisää tietoa ja osaamista sekä edistää yhteistyötä eri sidosryhmien välillä. Pitkäjänteisen ja sitoutuneen yhteistyön avulla verkostoissa oleva tieto ja osaaminen on siis mahdollista kanavoida alueelle ja edelleen yrityksiin. TOURBIT-COSME -hankkeen avulla on mahdollista konkretisoida verkostomaisen yhteistyön hyödyt ja tarjota konkreettista tukea Lapin pk-matkailuyrityksille.
Lähteet
Arola, M., Huttula, T., Jämsén, P., Kirjavainen, A., Mustikainen, H., Ranki, S., Santamäki, I., Vesa, A-M. & Villanen, J. 2022. Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä. Sitran selvityksiä 204. Viitattu 6.10.2022. https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/03/sitra-tulevaisuuden-osaaminen-syntyy-ekosysteemeissa.pdf
Binder, P. 2019. A network perspective on organizational learning research in tourism and hospitality: A systematic literature review. International Journal of Contemporary Hospitality Management. Vol. 31 No. 7, pp. 2602-2625. DOI 10.1108/IJCHM-04-2017-0240.
COSME-ohjelma. COSME- Europe’s programme for small and medium-sized enterprises. Viitattu 6.10.2022. https://single-market-economy.ec.europa.eu/smes/cosme_en
Häikiö, S. 2020. Arctic Smartness – arktista viisastelua vai fiksumpaa yhteistyötä? Lumen 3/2020. Viitattu 6.10.2022. https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lumenlehti/2020/10/29/arctic-smartness-arktista-viisastelua-vai-fiksumpaa-yhteistyota/
Liu, C.-H. & Lee, T. 2015. Promoting entrepreneurial orientation through the accumulation of social capital and knowledge management. International Journal of Hospitality Management, Vol. 46, pp. 138–150.
LUC Strategia 2030. Viitattu 6.10.2022. https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Strategia
Necstour-verskoston kotisivut. Viitattu 6.10.2022. https://necstour.eu/
Pugh, K. & Laurence, P. 2013. Designing Effective Knowledge Networks. MIT Sloan Management Review. Vol 55, No 1, September 17. Viitattu 6.10.2022. https://sloanreview.mit.edu/article/designing-effective-knowledge-networks/
Suomen matkailustrategia 2022–2028. Yhdessä enemmän – kestävää kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Suomen matkailustrategia 2022–2028 ja toimenpiteet 2022–2023. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:51. Helsinki 2022. Viitattu 6.10.2022. https://tem.fi/documents/1410877/90165564/Suomen+matkailustrategia+2022-2028+ja+toimenpiteet+2022-2023.pdf/257e026c-e54b-456a-f536-f3e977036292/Suomen+matkailustrategia+2022-2028+ja+toimenpiteet+2022-2023.pdf?t=1659087181235
TOURBIT-hankkeen kotisivut. Viitattu 6.10.2022. https://tourbit.eu/
TourBIZZ-Community -verkostoitumisalusta. Viitattu 6.10.2022. https://community.tourban.eu/feed
Visit Finland strategia 2021-2025. Viitattu 6.10.2022. https://www.businessfinland.fi/4ad802/globalassets/finnish-customers/02-build-your-network/visit-finland/julkaisut/visit-finland-strategia-2021-2025-suomi.pdf
Älykkään erikoistumisen strategiat. Smart Specialisation Strategies (S3). Viitattu 6.10.2022. https://s3platform.jrc.ec.europa.eu/home
Asiasanat: kansainvälinen yhteistyö, liiketoiminta, matkailu- ja ravintola-ala, osaamisen kehittäminen, verkostoituminen