Nani Pajunen, Principal (D.Sc.), AFRY Management Consulting
Kestävän tulevaisuuden rakentamiselle on asetettu hyviä tavoitteita niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tavoitteina ovat hiilineutraalius, maa- ja merialueiden suojelun lisääminen ja luonnonvarojen käytön vähentäminen, joiden saavuttaminen vaatii kuitenkin konkreettisia tekoja. Meillä kaikilla on vielä paljon tekemistä ennen kuin maailmantalous toimii maapallon kantokyvyn rajoissa ja elämme uudenlaisessa hyvinvoivassa maailmassa.
Maapallon kokoinen niukkuus on niin suurta, että sitä on vaikeata hahmottaa. Olemme liian pitkään tuudittautuneet ajatukseen, että voimme loputtomasti luoda uutta ja tehdä kaikkea, mitä keksimme ja mihin pystymme. Rajat ovat kuitenkin tulleet vastaan – itse asiassa ne tulivat vastaan jo viisikymmentä vuotta sitten, kun Rooman klubi julkaisi tekosensa Limits to Growth. Viimeiset vuosikymmenet maailmantalous on jatkanut kasvuaan, joka on valitettavasti perustunut kasvavalle luonnonvarojen ylikulutukselle.
Globaali talousjärjestelmä perustuu edelleen hyvin pitkälle lineaarisen talouden malliin, jossa otamme luonnonvaroja käyttöön, valmistamme niistä erilaisia materiaaleja ja tuotteita, joita käytämme ja jotka käytön jälkeen poistuvat talousjärjestelmästä jätteenä. Vain noin 10 % materiaalista kiertää tällä hetkellä takaisin käyttöön.
Myös uusiutuvia luonnonvaroja on rajallisesti, jos jatkamme niiden ylikulutusta ja käytämme niitä nopeammin kuin ne ehtivät uusiutua. Samoin uusiutuvaa energiaa on käytössämme vain rajallinen määrä. Vaikka tuulta ja auringonpaistetta meillä riittää päivästä toiseen, meillä ei ole käytössä sitä hyödyntävää infraa kuin tietty määrä. Uuden infran rakentamiseen tarvitaan taas lisää luonnonvaroja.
Kestävyyskriisin ulottuvuudet – ilmastonmuutos, luontokato ja ympäristön saastuminen – ovat kiinteästi kytkeytyneet toisiinsa: mitä enemmän kulutamme ja prosessoimme luonnonvaroja ja saastutamme, sitä nopeammin ilmastonmuutos ja luontokato etenevät. Ilmastonmuutos myös kiihdyttää omalta osaltaan luontokatoa. Mitä siis pitäisi tehdä – miten turvaamme luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin tulevaisuudessa?
Myös ratkaisut kytkeytyvät toisiinsa. Jos esimerkiksi puhumme vihreästä teräksestä, meidän pitää samaan aikaan puhua sen tuotannon tarvitsemasta fossiilivapaasta sähköstä, koska sähköä tarvitaan hiilineutraalin teräksen valmistamiseen moninkertainen määrä verrattuna nykyiseen tuotantotapaan. Tuuli– ja aurinkovoimaloiden rakentamiseen tarvitaan mineraalisia luonnonvaroja – niitä samoja, joita tarvitaan myös älykkääseen teknologiaan, akkuihin, sähköautoihin, puolustusteollisuuteen sekä erityislujiin materiaalisekoitteisiin. Mitä me oikeastaan siis haluamme, minkälaista tulevaisuutta rakennamme ja mihin nämä arvokkaat maapallon rikkaudet jatkossa käytämme?
Kysymys on kokonaisuudesta. Pöydälle pitää nostaa samanaikaisesti kestävyyssiirtymän kaikki ulottuvuudet ja osa-alueet lähtien hiilineutraaleista teollisen kiertotalouden ratkaisuista, vesihuollon turvaamisesta, kiertotalouden liiketoimintamalleista, vihreästä energiasta, digitaalisista ratkaisuista ja kestävästä taloudesta. Kun kaikki kestävyyssiirtymän ulottuvuudet ovat samanaikaisesti päätöslistalla, alamme nähdä niiden kytkeytymisen toisiinsa ja voimme tehdä realistisia päätöksiä – mihin haluamme oikeasti käyttää rajalliset resurssimme, luonnonvarat ja energian?
Kestävän tulevaisuuden rakentamisen ytimessä on luonnonvarojen käytön vähentäminen. Sen voimme saavuttaa vain vähentämällä luonnonvarojen käyttöön perustuvaa kulutusta ja toisaalta pitämällä käyttöönotetut luonnonvarat käytössä mahdollisimman pitkään ja varmistamalla, että ne pysyvät käytössä myös jatkossa.
Kestävyyssiirtymässä kyse on taloudesta ja talousmallin muutoksesta – siirtymä pois lineaaritaloudesta kohti kiertotaloutta. Kiertotalouden ytimessä ovat tuotteiden pitkäikäisyys ja materiaalikierron varmistaminen. Kiertotaloutta ovat myös erilaiset liiketoimintamallit, jotka ovat osa uutta toimivaa talousjärjestelmää. Jos saamme koko talousjärjestelmän toimimaan kiertotaloudessa ja jatkamaan käyttöön otettujen resurssien hyödyntämistä, voimme vähentää myös neitseellisten luonnonvarojen käyttöä.
Kiertotalous ei kuitenkaan yksin riitä ratkaisemaan nykyistä kestävyyskriisiä. Kiertotalouden rinnalla meidän on aloitettava keskustelu siitä, miten voimme vähentää sekä materian että energian kulutusta ja samalla meidän on varmistettava niin ihmisten kuin luonnon hyvinvointi rinta rinnan. Kulutuksen vähentämisestä on kuitenkin vaikea keskustella, koska keskustelutilaa hallitsee enemminkin talouskasvu ja kasvun turvaaminen.
Kaikki liittyy siis kaikkeen. Kun seuraavan kerran puhumme vihreästä teräksestä, nostetaan samaan aikaan keskusteluun uusiutuvan energiainfran rakentaminen. Tarkastellaan kansallisesti ja kansainvälisesti, missä ja miten energiaa tuotetaan kestävimmillä tavoilla, miten sen edellyttämä infra rakennetaan, huomioidaan kaikessa ihmisen toiminnassa maa- ja merialueiden suojelutavoitteet, toteutetaan kaivostoiminta vastuullisesti ja käytetään ensisijaisesti kierrätettyjä raaka-aineita ja varmistetaan, että käyttämämme luonnonvarat myös pysyvät käytössä. On aika siirtyä lineaarisen talouden liiketoimintamalleista kohti hiilineutraalia kiertotaloutta ja sanoista tekoihin!
Tulevaisuuden tekijän muistilista:
- Tulevaisuudessakin tulemme asumaan niin tiiviisti asutuissa kaupungeissa kuin harvaan asutulla maaseudulla. Miten suunnittelemme ja toteutamme alueet, joilla asumme, liikumme, käymme töissä, on ratkaisevaa sille, kuinka hyvin pystymme ottamaan arjessa käyttöön kestävät ratkaisut.
- Jatkossakin käymme globaalia kauppaa. Tulemme liikkumaan ja samalla liikuttamaan tavaraliikennettä lentäen ja meriteitse. Meillä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten suunnittelemme ja toteutamme globaalit arvoketjut. Vaadi liiketoiminnassasi lisää kestäviä ratkaisuja – jokainen kaupanteon hetki on mahdollisuus vaikuttaa!
- Yksilöinä meillä on tärkeä rooli viedä asioita eteenpäin kohti kestävämpää arkea. Miten yksilöinä teemme valintoja on ratkaisevaa sille, toimiiko maailmantalous maapallon kantokyvyn rajoissa tulevaisuudessa.