Outi Mattila, TtT, yliopettaja, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Ennakointiosaamisen kehittäminen
Nykypäivän nopeasti muuttuvassa maailmassa ennakointiosaamisen voidaan sanoa olevan jopa yksi työelämän metataito (Alaja 2021), jota lähes jokainen tarvitsee jollain tavoin osana työtehtäviään. Kylmäkosken & Kaupin (2020) mukaan ennakointiosaaminen on ajattelemisen taitoa, ja korkeakouluissa tulee opettaa ennakointia. Myös opetushenkilöstöltä edellytetään ennakointiosaamista. Esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien odotetaan omaavan sellaista tulevaisuuden ennakoimis- ja kehittämisosaamista, jolla on vaikutusta työelämän kehitystyössä ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa (Eskola ym. 2022).
Ajattelemisen taidon lisäksi ennakointiosaaminen on toimintaa, jonka tavoitteena on tulevaisuuteen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen, oivallusten löytäminen, valintojen tekeminen tulevaisuuden tavoitteista ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen. Ennakointiosaaminen voidaan rinnastaa toimintaan, joka rakentuu seuraavien piirteiden ympärille: toiminnassa painopiste on pitkällä tai keskipitkällä aikavälillä, kysymyksiä tarkastellaan laaja-alaisesti ja eri näkökulmista, edetään vaiheittain eri menetelmiä hyödyntäen ja edistetään vuorovaikutusta ja erilaisten mielipiteiden esittämistä. Lisäksi arvojen näkökulma on läsnä muokkaamassa tietoa ymmärryksen kautta toiminnaksi. (Siikaniemi ym. 2010.)
Tulevaisuusverstas-menetelmä voidaan taustoittaa osaksi ennakointiosaamista. Tulevaisuusverstas ennakointimenetelmänä mahdollistaa ja yhdistää tulevaisuuteen suuntautuvan ajattelun ja toiminnan. Ennakointimenetelmänä se soveltuu hyvin työelämän tutkimiseen ja kehittämiseen. Menetelmän avulla voidaan toteuttaa työelämän ennakoivaa kehittämistä. Ennakoiva kehittäminen sisältyy Arenen (2022) suosituksiin ammattikorkeakoulututkinnon yhteisiksi kompetensseiksi, mikä tarkoittaa ennakoivan kehittämisen määrittelevän osaltaan ammatillisen asiantuntijuuden perustaa työelämässä toimimiselle. Tavoitteena on esimerkiksi YAMK-koulutuksen näkökulmasta, että valmistuva ylempi AMK-opiskelija osaa johtaa uusien, tulevaisuutta ennakoivien ratkaisujen kehittämistä ja tuottaa uutta tietoa erilaisia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä hyödyntäen (Arene 2022).
Ennakointiosaamista voi käytännössä jokainen osaltaan vahvistaa ja kehittää esimerkiksi ottamalla haltuun erilaisia ennakoinnin menetelmiä. Ennakointiosaaminen sisältää monipuolisia menetelmiä, joiden avulla voidaan avata tulevaisuuden erilaisia vaihtoehtoja eri tarkoituksiin. Tämän artikkelin tarkoitus on esitellä tulevaisuusverstas ennakointimenetelmänä. Tavoitteena on, että monipuolinen ja interaktiivinen menetelmä herättäisi kiinnostusta ja sen hyödyntämisen kynnys madaltuisi. Tulevaisuusverstas-menetelmässä on potentiaalia palvella kehittämis- ja tutkimustyössä nykyistä enemmän ja näkyvämmin eri käyttötarkoituksissa. Ennakoisinko tulevaisuusverstas-menetelmällä?
Tulevaisuusverstaan historiaa ja ominaispiirteet
Tulevaisuusverstas-menetelmän alkuperänä ja sisällön kehittäjänä pidetään tulevaisuudentutkija Robert Jungkia (1913-1994) 1950-luvulla Wienissä. Jung julkaisi Norbert R. Müllertin kanssa kirjan Zukunftswerkstätten, Wege zur Wiederbelebung der Demokratie (1981), joka on julkaistu suomeksi nimellä Tulevaisuusverstaat – käsikirja demokratian elvyttämisen mahdollisuuksista (Jung & Müllert 1987). Kirja on toiminut pitkään ns. perusteoksena menetelmän soveltamisessa. Tulevaisuusverstas-menetelmän alkuperäinen idea yhdistyy perustavoitteeseen kansanvallan elvyttämisestä. Menetelmä kehitettiin, jotta ihmiset aktivoituisivat ottamaan itse vastuun ja toimimaan oman tulevaisuutensa puolesta, toisin sanoen tekemään oman tulevaisuutensa. Tämä menetelmän ydintavoite ”tulevaisuuden tekeminen” pätee edelleen. Ajan kuluessa tulevaisuusverstaasta on kehitetty lukuisia sovelluksia ja sitä käytetään erilaisten tutkimus- ja kehittämisprosessien osana (Rubin 2004, Armanto ym. 2022).
Tulevaisuusverstasta käsittelevän lähdeaineiston perusteellä voidaan määritellä ominaispiirteitä, jotka kuvaavat menetelmää (Jung & Müllert 1987, Rubin 2004, Talvela & Stenman 2012, Myllylä & Vänttinen 2020, Dufva 2021, Armanto ym. 2022, Viljakainen 2022). Nimensä mukaisesti menetelmässä korostuu tulevaisuusorientaatio ja kyky nähdä mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Juuret ovat tulevaisuudentutkimuksen tietokäsityksessä ja näkemyksellisen tiedon tuottamisessa (Kamppinen & Malaska 2003). Tulevaisuusverstas-menetelmää sovellettaessa otetaan tulevaisuudentutkimuksen tavoin kantaa tulevaisuusajatteluun, aikakäsitykseen ja arvoihin. Monet tulevaisuudentutkijat ovat pitäneet keskeisinä tavoitteina tehdä maailma paremmaksi paikaksi elää, hyödyttää ihmisiä ja säilyttää elämää (Bell 1997, Rantala 2000).
Tulevaisuusverstas on ehdottomasti osallistava menetelmä, eli se edellyttää ryhmän ihmisiä kokoontumaan yhteen. Ominaispiirteitä ovat aktiivisuus ja avoimuus. Näillä painotetaan verstaassa kaikkien tasaveroista osallistumista ja dialogisuutta. Menetelmään sisältyy ryhmässä toimimista ja keskustelemista. Merkittävää on myös, että menetelmän hyödyntäminen ei edellytä osallistujilta menetelmäosaamista. Sen sijaan korostetaan, että verstas opettaa itse osallistujia tulevaisuusajatteluun. Tulevaisuusverstaan alkuperäisen idean mukaisesti periaatteessa kuka tahansa kansalainen voi osallistua ilman valmistautumista verstaaseen. Tulevaisuusverstaisiin voidaan koota myös monipuolisesti asiantuntijoita pohtimaan ja työstämään yhteisesti sovittua asiaa. Tulevaisuusverstas-menetelmän ominaispiirre on tapa yhdistää vallitseva todellisuus ja tulevaisuuden ideointi todelliseksi toiminnaksi. Todellisuus näyttäytyy konkreettisten toimintatapojen muotoiluna. Tulevaisuusverstas tarvitsee aina vetäjän. Se ei toimi ilman vetäjää, fasilitoijaa, jolla täytyy olla kokonaisuudesta käsitys ja ymmärrys. Tulevaisuusverstaan ominaispiirre on myös prosessimaisuus, vaiheittainen eteneminen työskentelyssä määritellyssä ja ohjatussa järjestyksessä. Tulevaisuusverstasprosessin vaiheet voidaan ajallisesti toteuttaa hyvin vaihtelevalla aikavälillä päivän, viikkojen tai kuukausien sisällä. Ajallinen kesto määräytyy käsiteltävän asian ja tavoitteen mukaan. (Jung & Müllert 1987, Rubin 2004, Ojasalo ym. 2009, Talvela & Stenman 2012, Myllylä & Vänttinen 2020, Dufva 2021, Armanto ym. 2022, Viljakainen 2022.)
Tulevaisuusverstaan käytännön soveltuvuus ja vaiheet
Tulevaisuusverstas-menetelmä soveltuu käytettäväksi monissa eri yhteyksissä. Se taipuu monenlaiseen käyttöön riippuen sille asetetuista tavoitteista. On määriteltävä ja rajattava, mitä tietoa ja mihin tarkoitukseen tulevaisuusverstaalla halutaan saavuttaa. Menetelmää on sovellettu esimerkiksi erilaisten työelämän organisaatioiden, yritysten, kaupunkien, kylien, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden ja koulutusorganisaatioiden kehittämistyössä (esim. Törmänen 2011, Kiimamaa 2003, Hario ym. 2017, Myllylä ym. 2018, Myllylä & Vänttinen 2020.) Tulevaisuusverstaiden käytännön sovelluksiin tutustuu parhaiten esimerkkien avulla (Tulevaisuusverstas, hyvät käytännöt 2021). Tulevaisuusverstaissa on mahdollista tuottaa myös monipuolista tutkimusaineistoa (esim. Törmänen 2011). Menetelmää on sovellettu myös opinnäytetöissä (esim. Mikkola 2016).
Tulevaisuusverstas menetelmänä auttaa siihen osallistuvia luomaan yhteistä ymmärrystä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja haasteista sekä kehittämään konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti osallistujien näkökulmasta on tärkeää, että verstaan tuotoksina tiivistyy konkretiaa kehittämistyöhön.
Osallistujien kokoonpanolla on suuri merkitys osallisuuden, yhteistyön ja tavoitteellisen toiminnan toteutumisessa. On tärkeää, että oikeat tahot ovat mukana. Monipuolisuus ryhmänä on etu, jolloin näkemysten kohtaaminen käsiteltävästä asiasta tuottaa parhaimmillaan uutta ymmärrystä asiasta. Tyypillisesti tulevaisuusverstasprosessin lähtökohtana on, että joukko ihmisiä kootaan yhteen rakentamaan yhdessä jonkin heille tärkeänä pitämän asian tai aihepiirin tulevaisuutta. Osallistujien näkökulmasta henkilökohtainen kiinnostavuus on keskeistä. Tulevaisuusverstas voi toimia myös tiedon tulkintafoorumina, jolloin lähtökohtana voi olla esim. käsiteltävään aiheeseen liittyvä tuore työtä tukeva ennakointitieto. Menetelmä mahdollistaa osallistamaan eri toimijoita tai asiantuntijoita laaja-alaisesti ja monipuolisesti.
Tulevaisuusverstasprosessi jakaantuu sisällöllisesti eri vaiheisiin, jotka tyypillisesti ovat:
1. Valmisteluvaihe, joka tapahtuu ennen verstastilaisuutta
2. Ongelmavaihe, jossa määritellään käsiteltävä ongelma ja lähtötilanne ~ nykytilanne
3. Mielikuvitusvaihe, jossa etsitään vaihtoehtoisia ratkaisuja ~ tulevaisuus
4. Todellistamisvaihe, jossa etsitään konkreettisia toimenpiteitä ~ nykytodellisuus
5. Dokumentointi ja jälkitoimenpiteisiin, jotka tyypillisesti toteutuvat osin verstastilaisuuden jälkeen
Ongelma-, mielikuvitus- ja todellistamisvaiheet voivat toteutua kaikki saman kokoontumisen aikana tai vaiheiden välillä voi olla aikaa päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia. Vaiheissa (Taulukko 1) voidaan hyödyntää erilaisia osallistujia aktivoivia (aineistonkeruun)menetelmiä, myös yhdistämällä muita ennakointiin tai tulevaisuudentutkimukseen liittyviä menetelmiä (esim. tulevaisuuspyörä, tulevaisuustaulukko). Menetelmien valinnassa on ratkaisevaa, mitä ja millaista tietoa halutaan osallistujien tuottavan. Tarkoitus on aktivoida osallistujia yhdessä tuottamaan mahdollisimman tarkoituksenmukaista ja rikasta aineistoa.
Taulukko 1. Tulevaisuusverstaan eri vaiheiden ydinsisältö
| Tulevaisuusverstaan eri vaiheiden ydinsisältö | ||
| Ongelmavaihe | Mielikuvitusvaihe | Todellistamisvaihe |
| Orientaationa ja johdatteluna aiheeseen voidaan hyödyntää esim. tuoretta ennakointitietoa, muuta taustamateriaalia, aiemmin kerättyä haastattelutietoa ym. Paneudutaan nykytilaan ja kartoitetaan käsiteltävän aihepiirin ongelmia ja/tai ominaispiirteitä Osallistujat tasaveroisina ja yhdessä Kerätään ja kirjataan ongelmat kaikkien näkyville ja arvioidaan mitkä ongelmat ovat tärkeimpiä ja kiinnostavimpia Mielipiteiden tuottamisessa ja tiivistämisessä voidaan käyttää erilaisia yhteisöllisiä ideointimenetelmiä, kuten aivoriihi ja siihen liittyvä pisteäänestys Tärkeää saada kaikkien ”ääni” mukaan, joten hiljaisen työskentelyvaiheen sisällyttäminen verstaan kulkuun tärkeää Yhtäaikainen näkyville kirjoittaminen, puheenvuorojen jakaminen ja tarvittaessa rajoittaminen takaavat tasaveroista työskentelyä | Tulevaisuuteen suuntautuva Irrottaudutaan nykyhetkestä ja siihen liittyvistä rajoitteista Menetelmät auttavat, kuten tulevaisuuspyörä Toteutusmahdollisuuksissa ei saa alkaa spekuloida liian varhain Tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon ideoita, vaikka ne eivät kaikki olisikaan heti toteuttamiskelpoisia Toisten esittämien ajatusten edelleen kehittäminen on keskeistä ja ryhmän voima otetaan mukaan vahvistamaan kunkin omaa ideointia Valitaan osa jatkokäsittelyyn | Palataan takaisin nykytodellisuuteen Tuotetaan ja kerätään tietoa käytännön toimista kohti toivottavaa Voidaan hyödyntää eri menetelmiä, kuten tulevaisuustaulukkoa, tulevaisuuspolkuja Tärkeää on saada nimettyä mahdollisimman tarkasti konkreettisia ja käytännössä toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä Tavoitteena sitoutuminen itse ja yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin ja niitä toteuttaviin toimenpiteisiin Voidaan myös pohtia, millaisia esteitä toteuttaminen mahdollisesti kohtaa |
Tulevaisuusverstaassa toimitaan ryhmänä ja erityisesti pienryhminä, jolloin osallistujien määrälläkin on merkitystä. Osallistujia on oltava riittävästi tiedon tuottamiseen ja tulkitsemiseen, mutta enimmäismäärä ei kuitenkaan saa olla liian suuri, jotta kaikkien tasavertainen ja avoin osallistuminen mahdollistuu. Lähdekirjallisuudessa (Jungk & Müllert 1987) on esitetty suosituksia osallistujien enimmäismäärästä (15–20 henkilöä), mutta osallistujamäärä on myös yhteydessä verstaan vetäjien määrään ja kokonaisuuteen. Jopa yli 100 osallistujan verstaat ovat myös mahdollisia, jos menetelmän hallitsevia vetäjiä on riittävästi.
Osallistujien näkökulmasta ohjaus ja selkeä kysymyksenasettelu sujuvoittavat työskentelyä. Osallistujien tehtävänä on tuoda esille ajatuksia ja ideoita sekä tuottaa aktiivisesti arvoja ja konkreettisia ajatuksia tavoitteista ja toimenpiteistä. Tulevaisuusverstaassa asetettuihin kysymyksiin tuotetaan aineistoa ja vastauksia. Voidaan sanoa, että tyypillisesti tulevaisuusverstaissa tuotetaan laadullista aineistoa eri menetelmin.
Menetelmän vahvuuksia ja haasteita
Tulevaisuusverstas on osallistava menetelmä, joka auttaa osallistujia tuottamaan ennakointitietoa ja kehittämään yhdessä kuvaa ja ideoita tulevaisuudesta. Sen vahvuuksia ovat muun muassa:
- Osallistaminen: Mahdollistaa osallistavien menetelmien käytön, jolloin jokainen osallistuja saa äänensä kuuluville, pääsee vaikuttamaan ja osallistumaan yhteiseen kehittämiseen.
- Avoimuus: Tulevaisuuden tekeminen yhdessä avoimesti.
- Yhteisöllisyys: Yhteistä työskentelyä ryhmänä, mikä vahvistaa yhteenkuuluvuutta ryhmän jäsenten välillä ja edistää yhteistyötä. Tarjoaa ja edistää osallistujille verkottumismahdollisuuksia.
- Kokonaisvaltaisuus: Tukee osallistujille kokonaisuuden hahmottamista ja ymmärtämistä monesta eri näkökulmasta. Voidaan löytää ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin, joita ei yksin olisi mahdollista ratkaista.
- Innostava: Parhaimmillaan tuottaa osallisille yhteisen oivaltamisen iloa mahdollisesti jo pelkän tulevaisuuteen virittäytymisen myötä.
- Joustava: Helposti omaksuttava, monikäyttöinen ja ketterä menetelmä.
- Edullinen: Ei edellytä kalliita välineitä.
Menetelmään liittyviä haasteita puolestaan ovat:
- Osallistujien vähäinen määrä: Menestys riippuu osallistujista, joten lähtökohta on saada houkuteltua toivotut osallistujat paikalle. Motivoituminen osallistua edellyttää, että aihe kiinnostaa ja puhuttelee osallistujia.
- Osallistujien edustavuus: Tavoite on saada tasapuolinen ja monipuolinen edustus osallistujia paikalle käsiteltävän aiheen kannalta. Toisaalta osallistujien erilaiset taustat voivat aiheuttaa haasteita yhteisen ymmärryksen luomisessa.
- Anonymiteetin puute: Mielipiteiden ilmaisussa ei olla välttämättä täysin rehellisiä ja avoimia julkisessa keskustelussa.
- Ajan ja tilan haasteet: Järjestäminen edellyttää aikaa ja soveltuvan tilan, joka on miellyttävä ja rauhallinen. Tilassa tulee olla mahdollisuus toimia sekä pienryhmissä että kaikki yhdessä. Ympäristöllä on merkitys.
- Sitoutuneisuus toimenpiteisiin: Jokainen osallistuva sitoutuu asiaan vain omalta tai edustamansa organisaation osalta ilman heitä kaikkia sitovaa yhteistä päätöstä tavoitteista ja tulevista toimista.
Fasilitoijan rooli
Tulevaisuusverstaassa keskeisiä toimijoita ovat siihen kutsutut osallistujat. Tulevaisuusverstas-menetelmä ei kuitenkaan toimi ilman ohjausta. Kokonaisuudessaan verstaan fasilitoija mahdollistaa tulevaisuusverstaan onnistumisen, vaikka vetäjä ja osallistujat vaikuttavat vaihtelevalla painolla lopputulokseen. Tulevaisuusverstaan järjestämisessä osallistujille pääosin näkymätön valmisteluvaihe käynnistää vetäjän työn. Huolellinen etukäteissuunnittelu valmistautuen eri vaiheisiin on tärkeää. Valmisteluvaiheeseen sisältyy erilaisia käytännön järjestelyjä kuten kokoontumispaikan ja -ajankohdan varaaminen, ohjelman laatiminen, tiedottaminen ja tarvittavan materiaalin hankkiminen.
Tulevaisuusverstaan ohjelman alkuun sisällytetään tyypillisesti tiivis alustus tai muu lähtötieto työskentelyn virittämiseksi. Fasilitoijia voi tietysti olla useampiakin riippuen tavoiteltavasta osallistujamäärästä. Fasilitoijan tehtävänä on ohjata toimintaa ja huolehtia työn sujumisesta tavoitteiden mukaisesti sekä huolehtia osallistujien tasaveroisesta työskentelystä. Kun ryhmä ihmisiä kokoontuu yhteen, sopii joukkoon äänekkäämpiä ja hiljaisimpia osallistujia. Fasilitoijan tehtävänä on huolehtia tarvittaessa, että äänekkäimmät eivät hallitse liikaa. Fasilitoija auttaa tarvittaessa jäsentämään keskustelussa esille nousevia konkreettisia ajatuksia ja arvoja osallistujien avuksi. Tulevaisuusverstaan vetäjän ei tarvitse välttämättä hallita sisällöllisesti käsiteltävää asiaa; siitä voi olla etua, mutta toisaalta aiheen ulkopuolinen fasilitoija voi kyetä kysymään ja kyseenalaistamaan aiheeseen liittyviä itsestäänselvyyksiä. Fasilitoijan näkökulmasta voi olla eduksi, jos hänellä itsellään on kokemusta tulevaisuusverstaasta myös osallistujan näkökulmasta.
Tulevaisuusverstas ennakointimenetelmänä voi tarjota paljon mahdollisuuksia
Tulevaisuusverstas-menetelmällä ennakointi sopii hyvin pitkän ja keskipitkän aikavälin ennakointiin. Menetelmä auttaa, kun pyritään yhteiseen näkemykseen tulevaisuudesta ja sen vaatimista toimenpiteistä. Toimintaympäristön muutosta ja tavoitteita tarkastellaan usein pitkällä aikavälillä, kun taas toimenpiteitä tarkastellaan keskipitkällä ja jopa lyhyellä aikavälillä. (Myllylä & Vänttinen 2020.)
Tulevaisuusverstaan voi järjestää myös etätilaisuutena (esim. Kujanpää & Viljakainen 2021, Pienimäki 2022), johon on vauhdittanut erityisesti lähimenneisyyden koronapandemia. Välineet osallistaviin toiminnallisiin etätoteutuksiin kehittyvät koko ajan kokemusten myötä. Menetelmän vahvuudet pääsevät ainakin varmuudella toteutumaan, jos ihmiset kokoontuvat tulevaisuusverstaassa fyysisesti samaan tilaan. Kannustan tutustumaan menetelmään ja käytännön sovelluksiin. Rohkaisen kaikkia yksilöitä, yhteisöjä, organisaatiota ja yrityksiä ennakointiin – rohkeasti järjestämään tulevaisuusverstaita live-tapahtumina, joissa ihmiset kohtaavat kasvokkain ja kokevat yhteisen tunnelman. Tulevaisuusverstas voi toimia myös uusien ideoiden ja innovaatioiden testauksessa, jolloin niitä voidaan yhdessä verstaassa arvioida ja kehittää edelleen. Luovuudelle varmasti on tilaa ja sille on eduksi luoda mahdollisuuksia työelämässä. Tulevaisuusverstas on erinomainen menetelmä verkostoitumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin. Ihmisillä on yhdessä mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan ja luoda parempaa tavoiteltavien arvojen mukaista tulevaisuutta.
Lähteet
Alaja, K. 2021. Jatkuvasti muuttuva työelämä vaatii uudenlaisia metataitoja, mitä ne ovat? Viitattu 3.4.2023. Jatkuvasti muuttuva työelämä vaatii uudenlaisia metataitoja, mitä ne ovat? – TELMA (telma-lehti.fi)
Arene 2022. Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Viitattu 2.4.2023 Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisiksi kompetensseiksi.pdf (arene.fi)
Armanto, R., Lauttamäki, L. & Siivonen, K. 2022. Monimuotoinen tulevaisuusverstas. Teoksessa H-K Aalto, K. Heikkilä, P. Keski-Pukkila, M. Mäki & M. Pöllänen (toim.) Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.
Bell, W. 1997. Foundations of futures studies: human science for a new era; Vol.1: History, purposes and knowledge. New Brunswick (N.J.), Transaction Publishers.
Dufva, M. 2021. Klinikka, verstas ja talkoot – tulevaisuustyöpajoja on moneen lähtöön. Viitattu 2.4.2023 Klinikka, verstas ja talkoot – tulevaisuustyöpajoja on moneen lähtöön – Sitra
Eskola, H., Kuivila, H-M., Kääriäinen, M., Koskimäki, M. Koskinen, M. & Mikkonen, K. 2022. Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien kokemukset innovaatio- ja ennakointiosaamisesta. Hoitotiede 34 (3): 183–194.
Hario, P., Parkkinen, M., Siivonen, S. & Tuittila, S. 2017. Historian museo Turkuun. Osallisuusverstasprosessin tulokset. Tulevaisuuden tutkimuskeskus TUTU eJulkaisuja 1/2017. Viitattu 4.4.2023 Microsoft Word – eTutu_1-2017_Historian_museo_mp (turku.fi)
Jungk, R. & Müllert, N. 1987. Tulevaisuusverstaat – käsikirja demokratian elvyttämisen mahdollisuuksista. Suom. Kai Vaara, Keskinäisen sivistyksen seura Suomen Lataamo, Helsinki.
Kamppinen, M. & Malaska, P. 2003. Mahdolliset maailmat ja niistä tietäminen. Teoksessa M. Kamppinen, O. Kuusi & S. Söderlund (toim.) Tulevaisuudentutkimus Perusteet ja sovellukset. Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden seura: 55–115.
Kiimamaa, J. 2003. Tulevaisuusverstas – ongelmia, ideoita ja toteutuksien suunnittelua yhdessä. Asu kylässä – kokemuksia asukaskeskeisestä kylien suunnittelusta Pohjois-Pohjanmaalla. Nordia Tiedonantoja 2/2003. Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteellisen laitoksen julkaisuja. Viitattu 4.4.2023 https://nordiatiedonantoja.journal.fi/article/download/102408/59697/182861
Kujanpää, I. & Viljakainen, K. 2021. Muuttuva Kymenlaakso Kymenlaakson tulevaisuusverstas 2021, loppuraportti.
Kylmäkoski, M. & Kauppi, A. 2020. Ennakointiosaaminen on arvokas työelämätaito. Viitattu 2.4.2023 Ennakointiosaaminen on arvokas työelämätaito – Humanistinen ammattikorkeakoulu (humak.fi)
Mikkola, A-M. 2016. Mielenterveyspalveluiden tulevaisuuskuva Tervolan kunnassa. Opinnäytetyö. Viitattu 4.4.2023 https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112717680
Myllylä, Y., Kaivo-oja, J. & Inkeröinen, J. 2018. Ympäristöalan vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi. Tutkimusraportti. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 61/2018
Myllylä, Y. & Vänttinen, T. (toim.) 2020. Etiäinen – Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. In: Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.3.2023 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3
Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2009. Kehittämistyön menetelmät – Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Helsinki: WSOYpro Oy.
Pienimäki, H. 2022. Virtuaalisen tulevaisuusverstaan käyttö kehittämisen menetelmänä. Viitattu 4.4.2023 Virtuaalisen tulevaisuusverstaan käyttö kehittämisen menetelmänä | @SeAMK-verkkolehti
Rantala, T. 2000. Tulevaisuuden tutkimus, arvot ja yhteiskunnallinen päätöksenteko. Futura 19 (4): 57–64.
Rubin, A. 2004. Tulevaisuusverstas. TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Viitattu 19.3.2023 Tulevaisuusverstas | TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaali
Siikaniemi, L., Saikkonen, S. & Härkönen, A. 2010. Innovaatiojärjestelmä haastaa osaamisen ennakoinnin. Teoksessa S. Saikkonen (toim.) Osaavaa työvoimaa ja aluekehittämistä. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu, sarja C, Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 68. Viitattu 3.4.2023 https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010092113139
Talvela, J. & Stenman, K. 2012. Tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A. Nro 35.
Tulevaisuusverstas, hyvät käytännöt 2021. 11.5.2021. Viitattu 5.4.2023 https://youtu.be/C2Sd0sxkxVw
Törmänen, O. 2011. Malli kunnallisten terveyspalveluiden arvokeskustelusta: pehmeä systeemianalyysi kolmen kunnan yhteistoiminta-alueella. Väitöskirja, Oulun yliopisto.
Viljakainen, K. 2022. Tulevaisuusverstas osallistamisen ja vaikuttamisen menetelmänä. Teoksessa I Kujanpää, 1 (toim.) Etukenossa eteenpäin. Kokeiltuja keinoja, ajattelun aiheita ja rekrytointivinkkejä osaajapulaa ratkoville yrityksille. Xamk Inspiroi 50, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.3.2023. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-464-5
Asiasanat: Ennakointi, toiminnalliset menetelmät, tulevaisuus