Leena Viinamäki, YTT, dosentti, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu
Lumen-verkkolehden 1/2025 artikkeleissa Lapin ammattikorkeakoulun henkilökunta pohtii polarisaatiota ja sen erilaisia ilmenemismuotoja.
Suomi Sanakirjan mukaan polarisaatio on tila, prosessi tai ilmiö, jossa jotakin jaetaan kahteen vastakkaiseen tai erilliseen ryhmään. Etymologisesti polarisaatio tulee latinan sanasta polaris, joka liittyy valon tai muiden aaltojen värähtelyn suuntaan. (Emt.)
Ali Salloum ja Arttu Malkamäki (2025) kuvaavat julkaisussaan polarisaation terminologiaa ja käsitteitä uusimpaan kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimustietoon perustuen. Heidän mukaansa polarisaation taustalla on eri syiden välinen vuorovaikutus. Ulkoiset uhat voivat sekä loiventaa polarisaatiota että aikaansaada syvenevän polarisaatiokierteen yhteiskunnassa, koska ulkoisen uhan määrittely voi itsessään olla polarisoiva prosessi. On myös tärkeää huomata, että jonkin asian esittäminen joko täysin tai ei lainkaan polarisoituneena voi olla merkittävää vallankäyttöä. (Emt.)
Polarisaatio ei ole uusi ilmiö Suomessa. Polarisaation alueperustaisia juuria voidaan paikantaa Suomessa Pähkinäsaaren rauhan rajaan eli vuoteen 1323. Pähkinäsaaren rauhanraja näyttää edelleen jakavan suomalaisten hyvinvointia ja väestörakennetta. (Kartasto 1.)
Kartasto 1. Hyvinvointialueiden eriytymistä sairastavuusindeksin, korkea-asteen koulutuksen saaneiden ja väestöntiheyden osalta suhteessa Pähkinäsaaren rauhanrajaan 1323.
Suomessa väestön terveydellinen hyvinvointi (Lindell ym. 2024; Sarttila ym. 2024) ja koulutustaso (Bernelius & Huilla 2021; Kalenius 2023) eriytyvät sekä alueellisesti että sosioekonomisen aseman mukaan (ks. myös Karjalainen & Kivipelto 2022; Rotko ym. 2023). Myös väestörakenne (Aro ym. 2023; Nettomaahanmuuttoa lähes 58 000 … 2024) ja maahanmuutto (Maahanmuutto Suomeen 3/2024) eriytyvät alueittain terveydellisen hyvinvoinnin ja koulutustason tapaan myötäillen Pähkinäsaaren rauhan rajaa (Saari & Viinamäki 2018; Malin 2021).
Polarisaation hallinta on nyky-yhteiskunnan keskeisimpiä kysymyksiä niin Suomessa kuin muissakin maissa (The Global Risks Report 2024). Polarisaation hallinnan avulla voidaan edistää toimivia väestösuhteita, turvallisuutta ja yhteiskuntarauhaa. (Attias 2018.) Polarisaatiosta voidaan erottaa useita erilaisia tasoja ja tarkastelu-ulottuvuuksia kansainväliseltä tasolta aina yksilötasolle saakka.
Polarisaatio keskusteluttaa sekä kansallisesti että paikallisesti. Esimerkkeinä kansalliselta tasolta ovat Suomen evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoman (2024) ilmaisema huoli vallalla olevasta vastakkainasettelusta ja riitelystä sekä Tasavallan presidentti Alexander Stubbin uudenvuodenpuheessa alkavalle vuodelle 2025 (2025) esittämä huoli Suomen sisäisestä kahtiajakautumisesta. Esimerkki paikallisesta julkisesta keskustelusta ovat matkailun uudet ilmentymät Rovaniemellä airbnb-majoitustoimintakeskusteluineen (Rovaniemen kaupunki on … 2025).
Voisiko latinan kantasanan polaris kuvaukseen liittyvä värähtely muuttaa suuntaansa ja alkaa suuntautua samaan suuntaan, mikä mahdollistaisi polarisaatiotyyppisen vastakkainasettelun heikentymistä tai jopa murtumista? Olisiko hyvä perehtyä ilmiökohtaisesti polarisaation juurisyihin ja keskustella polarisaation positiivisista ja negatiivisista ulottuvuuksista relevanttiin kansalliseen ja kansainväliseen tutkittuun tietoon perustuen – ei mututietoon perustuen?
Kiitän kolumniartikkelin kirjoittajaa Ali Salloumia Aalto yliopistosta sekä jokaista artikkelin kirjoittajaa monipuolisesta polarisaation pohtimisesta ja analysoimisesta.
Avartavia & innostavia lukuhetkiä Jokhaiselle Lumen 1/2025-verkkolehden lukijalle,
Leena Viinamäki
Kirjallisuus
Aro, T., Aro, R., Hanhela, T. & Laesterä, E. 2023. Alueiden väliset elinvoima-, vetovoima- ja pitovoimaerot. Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisu 63. Viitattu 17.1.2025 https://kaks.fi/wp-content/uploads/2023/11/63-aro-ym-24112023-alueiden-valiset-elinvoima-vetovoima-ja-pitovoimaerot.pdf
Attias, M. 2018. Oikein käyty dialogi purkaa polarisaatiota. Sitra. Viitattu 3.11.2024 https://www.sitra.fi/artikkelit/oikein-kayty-dialogi-purkaa-polarisaatiota/
Bernelius, V. & Huilla, H. 2021. Koulutuksellinen tasa-arvo, alueellinen ja sosiaalinen eriytyminen ja myönteisen erityiskohtelun mahdollisuudet. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:7. Viitattu 17.1.2025 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-761-4
Kalenius, A. 2023. Sivistyskatsaus 2023. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:3. Viitattu 17.1.2025 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-744-4
Karjalainen, P. & Kivipelto, M. 2022. Alueellinen eriytyminen ja huono-osaisuus sosiaalityössä. Tutkimuksesta tiiviisti 1/2022. THL. Viitattu 17.1.2025 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-806-4
Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 20 vuotta täyttäneistä 2022. Sotkanet. Viitattu 13.1.2024 https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/kartta?indicator=s_aLsNZNKQcA®ion=s06NtM7VMwQA&year=sy5zBgA=&gender=t
Lindell, E., Koponen, P., Sarnola, K. & Luoto, R. 2024. Kansallinen terveysindeksi 2020–2022. Kuntien väliset erot sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä ovat suurimmat maantieteellisesti laajoilla hyvinvointialueilla. Tilastoraportti 23/2024. THL. Viitattu 13.1.2024 https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051430269
Luoma, T. 2024. Arkkipiispa Tapio Luoma huolestui vastakkainasettelusta: ”On kunnioitettava toista, vaikka olisi eri mieltä”. Yle. Viitattu 6.1.2025 https://yle.fi/a/74-20131029?gsid=08ae73a2-165c-4acb-9271-32214c0d9764
Maahanmuutto Suomeen 3/2024. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 17.1.2025 https://migri.fi/documents/5202425/166014458/Maahanmuutto+Suomeen_3_2024.pdf/4b2ea6f5-e147-8e9c-f410-3512cd3b7ead/Maahanmuutto+Suomeen_3_2024.pdf?t=1730988142865
Malin, M. 2021. Välfärd hos personer med utländsk bakgrund i Österbotten och Nyland – inverkar boendekommunens svenskspråkighet? : Ulkomaalaistaustaisten hyvinvointi Pohjanmaalla ja Uudellamaalla – vaikuttaako asuinkunnan ruotsinkielisyys? Siirtolaisuusinstituutti, Suomenruotsalainen yksikkö. Julkaisuja 42. Viitattu 13.1.2024 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7399-12-5
Nettomaahanmuuttoa lähes 58 000 henkilöä vuonna 2023. Tilastokeskus. Viitattu 17.1.2025 https://stat.fi/julkaisu/cln4jbq3b6u210avtv0wphb8k
Palo, J. U., Ulmanen, I., Lukka, M., Ellonen, P. & Sajantila, A. 2009. Genetic markers and population history: Finland revisited. The European Journal of Human Genetics 17 (10), 1336–1346. National Center for Biotechnology Information. Viitattu 13.1.2024 https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC2986642/
Rotko, T., Majlander, S. & Mesiäislehto, M. 2023. Koko väestön terveys on yhteiskunnan menestystekijä. Ratkaisuja terveyserojen vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2023:16. Viitattu 13.1.2024 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8413-4
Rovaniemen kaupunki on lähettänyt jo yli 200 kehotusta lopettaa asunnossa tapahtuva majoitustoiminta 18.1.2025. Viitattu 20.1.2025 https://yle.fi/a/74-20137573
Saari, E. & Viinamäki, L. 2018. Alueellista hyvinvointia edistävän tiedontuotannon haaste. AMK-lehti/UAS Journal – ammattikorkeakoulujen yhteinen verkkolehti 4/2018. Osallistava aluekehittäminen. Viitattu 13.1.2024 https://uasjournal.fi/4-2018/alueellista-hyvinvointia-edistava-tiedontuotanto/
Salloum, A. & Malkamäki, A. 2025. Poliittisen polarisaation hahmottaminen ja mittaaminen. Käsikirja ja kielioppi. Demokratian episteeminen kapasiteetti algoritmien aikakaudella -konsortio (DECA). Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Viitattu 21.1.2025 https://cdn.prod.website-files.com/64123799970e0ddca93c317a/677f6e1d96a3747f7d39785f_Poliittisen%20polarisaation%20hahmottaminen%20ja%20mittaaminen.pdf
Sarttila, K., Kauppinen, T., Kilpeläinen, K., Ikonen, I., Koskela, T. & Parikka, S. 2024. Aikuisväestön koettu hyvinvointi 10 kunnassa – Terve Suomi 2023 -tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 20/2024. THL. Viitattu 13.1.2024 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-306-5
Stubb, A. 2025. Tasavallan presidentti Alexander Stubbin uudenvuodenpuhe 1.1.2025. Tasavallan presidentin kanslia. Viitattu 6.1.2025 https://www.presidentti.fi/tasavallan-presidentti-alexander-stubbin-uudenvuodenpuhe-1-1-2025/
Suomi Sanakirja. polarisaatio. Viitattu 3.11.2024 https://www.suomisanakirja.fi/polarisaatio
The Global Risks Report 2024. World Economic Forum. 19th Edition. Insight report. Viitattu 6.1.2025 https://www3.weforum.org/docs/WEF_The_Global_Risks_Report_2024.pdf
Väestöntiheys, asukkaita/km² hyvinvointialueittain 2022. Lähde: Sotkanet.fi. Viitattu 13.1.2024 https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/kartta?indicator=s_aLsNZNKQcA®ion=s06NtM7VMwQA&year=sy5zBgA=&gender=t
Asiasanat: polarisaatio, alueellinen polarisaatio