Sini Kuula, DI, asiantuntija, Älykäs rakennettu ympäristö, Lapin ammattikorkeakoulu
Ilmastonmuutoksen kiihtyessä ja energiakriisien heijastuessa arkeemme, on entistä tärkeämpää tarkastella, miten energiaa käytetään – ja ennen kaikkea, miten sitä hukataan. Yksi suurimmista, mutta usein alihyödynnetyistä mahdollisuuksista piilee hukkalämmössä. Siinä, missä perinteisesti hukkalämpö on nähty energian käytön väistämättömänä sivutuotteena, nyt se nousee keskiöön, kun rakennamme resurssiviisaampaa huomista.
Mikä on hukkalämpö ja miksi sillä on merkitystä?
Hukkalämmöllä tarkoitetaan prosesseissa syntyvää lämpöenergiaa, jota ei oteta talteen eikä hyödynnetä. Sitä syntyy mm. teollisuudessa, energiantuotannossa, maataloudessa ja rakennusten jäähdytyksessä. Suomessa hukkalämpöä syntyy vuosittain yli 130 TWh:n edestä, josta noin 35 TWh olisi järkevästi hyödynnettävissä. Kyseessä on lämpömäärä, jolla voitaisiin lämmittää kokonaisia kaupunkeja. (TEM, 2021)
Hyödyntämällä tämä lämpö voitaisiin vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, parantaa energiatehokkuutta ja pienentää päästöjä – samalla kun vastataan kasvavaan energian tarpeeseen kestävällä tavalla.
Kriisit paljastavat rakenteelliset heikkoudet ja kehityskohteet
Viime vuosien energiamurros, Euroopan energiakriisi ja globaalin ilmapiirin kiristymisestä aiheutuneet muutokset energiakentällä ovat konkretisoineet sen, kuinka haavoittuva eurooppalainen energiatalous voi olla. Samalla kriisit ovat kiihdyttäneet keskustelua omavaraisuudesta ja energiatehokkuudesta.
Hukkalämpö on esimerkki resurssista, jonka tehokas hyödyntäminen parantaa sekä huoltovarmuutta että energiajärjestelmän kestävyyttä. Talteen otettua lämpöä voidaan ohjata kiinteistöjen lämmitykseen, kaukolämpöverkkoon tai prosessien uudelleenkierrätykseen. Tällaiset ratkaisut vähentävät primäärienergian tarvetta ja tukevat siirtymää kohti hajautetumpaa ja vähäpäästöisempää energiajärjestelmää.
Teknologiat, kuten lämpöpumput, lämmönvaihtimet ja älykkäät ohjausjärjestelmät, mahdollistavat tämän jo nyt – kyse ei ole enää teknisestä mahdottomuudesta, vaan käyttöönoton esteistä, jotka liittyvät usein investointikynnykseen, osaamiseen ja kannattavuuden arviointiin.
Pohjoisen erityispiirteet korostavat älykkään lämmönhallinnan merkitystä
Arktisessa toimintaympäristössä hukkalämmön hyödyntäminen on erityisen ajankohtaista. Pitkät ja kylmät talvet nostavat lämmitysenergian kysyntää, jolloin jokainen säästetty kilowattitunti vaikuttaa paitsi kustannuksiin myös päästöihin.
Lapin alueella toimivissa pk-yrityksissä on tunnistettu tarve kehittää omia energiankäyttötapoja. Esimerkiksi matkailu- ja logistiikkatoimialoilla syntyy lämpöenergiaa, jota ei vielä juurikaan ohjata takaisin hyötykäyttöön. Lapin ammattikorkeakoulun ja muiden TKI-toimijoiden roolina on tarjota tutkimusperustaista tietoa ja toimivia malleja hukkalämmön talteenottoon soveltuvissa olosuhteissa.
Tällaisia kehittämistoimia ei tehdä tyhjiössä: ne liittyvät suoraan kansallisiin energia- ja ilmastotavoitteisiin sekä yritysten tarpeeseen parantaa omaa energiatehokkuuttaan kilpailukyvyn näkökulmasta.
Kestävämpi huominen rakennetaan resurssiviisaudella
Hukkalämmön hyödyntäminen ei yksin ratkaise energiakriisiä tai ilmastonmuutosta, mutta se on osa laajempaa siirtymää kohti energiatehokasta ja resurssiviisasta yhteiskuntaa. Se tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden tehostaa olemassa olevia järjestelmiä, pienentää päästöjä ja lisätä energiariippumattomuutta.
Asiantuntijalähtöinen TKI-toiminta voi auttaa purkamaan tiedon ja toteutuksen välisiä esteitä – mutta ratkaiseva rooli on lopulta yrityksillä, kunnilla ja energia-alan toimijoilla, jotka tekevät päätökset investoinneista ja toimintamalleista. Kestävä huominen vaatii, että nämä päätökset tehdään tiedolla, ei oletuksilla.
Lähteet:
Työ- ja elinkeinoministeriö, 2021. Hukkalämpö. Viitattu 16.4.2024 https://tem.fi/hukkalampo
Asiasanat: hukkalämpö, energia-ala, ilmastonmuutos