Petri Muje, FM, erityisasiantuntija, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu
Pauliina Björk, FM, projektitutkija, Oulun yliopisto, Kerttu Saalasti Instituutti
Vuonna 2023 hyväksytyn hallitusohjelman tavoitteeksi on kirjattu kotimaisen kalan kulutus nousuun. Ohjelma jatkaa jo aiempien hallitusohjelmien linjaa eli kotimaisen kalan edistämisohjelma jatkuu. Tavoitteen saavuttaminen vaatii myös elinvoimaisen kaupallisen kalastuksen ylläpitämistä. Haasteena alalla on muun alkutuotannon tavoin toimijoiden ikääntyminen, johon useilla Lapinkin alueilla on vastattu rekrytointikampanjoilla. Pyynnillä on myös merkitystä ruokaturvan kannalta – vain alueen ja pyyntimenetelmät hyvin tuntevat ammattilaiset pystyvät pyytämään saalista tehokkaasti ja kestävästi.
Interreg Aurora -rahoitteisessa ClimateFood -hankkeessa on selvitetty Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin alkutuotantoa ja elintarvikeketjua muun muassa erilaisten tilastojen pohjalta. Hankkeessa on myös kerätty tietoa toimijoiden ilmastoystävällisistä toimintatavoista. Haastateltujen joukossa on ollut myös kaupallisia kalastajia ja kalanjalostajia, joilta on kerätty tietoa niin ilmastonmuutoksen vaikutuksista kuin ilmastoystävällisistä toimintatavoistakin. Näin on voitu täydentää 2022 tehdyn kyselyn tuloksia. ClimateFood hankkeessa pyritään osoittamaan, että ympäristöystävälliset tuotantotavat voivat tuoda alkutuottajille myös lisäarvoa esimerkiksi brändäyksen ja uusien asiakassegmenttien kautta.
Kalataloudesta lisäpotentiaalia ruokaturvaan
Lapin AMK toteutti vuonna 2022 laajan kyselyn Lapin sisävesialueen kaupallisille kalastajille (Lapin kaupallisen kalatalouden klusteri- ja hankeyhteistyön valmisteluhanke, AKKE-rahoitus). Kyselyn perusteella arvioitiin, että alueen kaupallisen sisävesikalastuksen saalis yhteensä 481tonnia (2021), josta sivusaalista ja perkuujätettä oli 106 tonnia (22 %). Virallisen tilaston mukaan saalis oli tuolloin 256 tonnia. Ero johtunee siitä, että vaikka kaupallisilla kalastajilla on kalastuslain mukaan ilmoitusvelvollisuus, ei ilmoittamatta jättäminen johda sanktioihin. Sisävesien kaupallisen kalastuksen merkityksen osoittamisen kannalta olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että tilastointi saataisiin oikealle tasolle.
Vuonna 2023 (www.luke.fi/fi/tilastot/kaupallinen-kalastus-sisavesilla/kaupallinen-kalastus-sisavesilla-2023) kaupallisen sisävesikalastuksen saalis oli Lapissa 339 tonnia. Tärkeimmät saalislajit olivat ahven (103 tonnia, noin 35 % koko maan sisävesisaaliista), siika (87 tn, 73 %), hauki (46 tn. 19 %) ja muikku (35 tn, alle 2 %). Vuosittaiset kokonaissaaliit ovat olleet Lapissa kohtuullisen tasaisia muun muassa vuosittain varsin paljon vaihtelevien muikkusaaliiden alhaisen osuuden vuoksi.
Kyselyn perusteella valtaosa sivusaaliista ja perkuujätteestä jää Lapissa hyödyntämättä ja käytännössä haudataan kuoppaan. Kun otetaan huomioon tilastojen vääristymä ja hyödyntämätön sivusaalis, voidaan Lapin kaupallisen kalastuksen tuottama ihmisravinnoksi hyödynnettävissä oleva kalamäärä helposti ainakin kaksinkertaistaa nykyisestä käytöstä. Määrä on merkittävä alueen ruokaturvalle, kun sitä verrataan Lapin väestömäärään ja otetaan huomioon saaliiden alueellinen jakauma ympäri Lappia – kalavarojen kestävä käyttö tärkeä osa Lapin ruokaturvaa ja alueen ruokaturvan resilienssiä.
Ilmastonmuutos vaikuttaa kalalajistoon ja kalastukseen
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo selkeästi nähtävissä Pohjois-Suomen kaupallisessa kalastuksessa. Jääpeitteisen ajan pituus on vähentynyt ja toisaalta jään paksuus ja laatu on muuttunut. Esimerkiksi Inarijärven Paksuvuonossa vuoden lopussa mitattu jään paksuus on ilmatieteen laitoksen mittausten perusteella ohentunut 50 vuoden ajanjaksolla noin 10 cm (Turunen ym. 2024). Erityisesti Keski- ja Etelä-Lapissa myös jään laatu on muuttunut vaikeuttaen talvikalastusta. Tämä on tuonut uusia haasteita kalastuksen harjoittamiseen.
Vesien lämpeneminen vaikuttaa myös kalakantoihin – Lapissa veden keskilämpötila on ilmatieteen laitoksen tulosten perusteella noussut 30 vuoden vertailujaksojen välillä 1–1,5 astetta (Aalto ym. 2023). Vesien on todettu myös tulleen ruskeammiksi, mikä tehostaa vielä lämpenevän ilmaston vaikutuksia. Kevätkutuisten ahvenen, hauen ja kuhan merkitys saaliissa on lisääntynyt ja toisaalta useiden syyskutuisten viileää vettä suosivien lohikalojen vähentynyt. Lapissa siikasaaliit painottuvat tekojärville (Lokka, Porttipahta) ja Inarijärvelle – Kemijärvellä tärkein saalislaji on hauki ja Miekojärvellä rahallisesti merkittävin saalislaji on kuha. Särkikalojen osuus kalastossa ja saaliissa lisääntyy, vaikka niiden aktiivinen pyynti onkin vielä vähäistä.
Kalastajien kohdalla olosuhteiden ja saalislajien muutos vaativat muutoksia kalastusmenetelmiin ja -aikoihin sekä investointeja uusiin pyydyksiin ja laitteisiin. Myös kalanjalostusta tulee kehittää – asiakkaiden kalankäyttötottumusten muuttaminen olisi myös tärkeää sen vaikeudesta huolimatta.
Lapin AMK mukana kehittämisessä ja koulutuksessa
Lapin ammattikorkeakoulu on jatkossakin mukana alkutuotannon ja myös kaupallisen kalastuksen tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Syksyllä 2025 tarjoamme myös kaupalliseen kalatalouden opintojakson Lapin AMK:n opiskelijoille. Tulevaisuudessa tavoitteena on hakea hanketta, jossa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin pureudutaan toimijoiden eli kaupallisten kalastajien kokemusten kautta. Samalla kerätään haastattelujen avulla ajantasaista tietoa saalismääristä ja -lajeista sekä pyyntiin liittyvistä muutoksista.
Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi kalastajille suunnattavien EMKVR-tukien suunnittelussa ja ruokaturvaan liittyvässä suunnittelussa. Sisävesien kalavarat ovat uusiutuva luonnonvara, jota tulee jatkossa hyödyntää kestävästi ja raaka-ainetta hukkaamatta. Näin sisävesien kaupallinen kalastus saa myös sille kuuluvan arvon osana ruokaturvaa.
Viitteet
Aalto, J., Lehtonen, I., Pirinen, P., Aapala, K., & Heikkinen, R. K. (2023). Bioclimate change across the protected area network of Finland. Science ofthe Total Environment, 893. https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2023.164782
Turunen MT, Rasmus S, Montonen M, Salonen E & Lehtonen I 2024. Kaupallinen kalastus Inarijärvellä – kestävää sopeutumista muuttuvaan toimintaympäristöön? Terra 136(1) 3–23. https://doi.org/10.30677/terra.141159.
www.luke.fi/fi/tilastot/kaupallinen-kalastus-sisavesilla/kaupallinen-kalastus-sisavesilla-2023
Asiasanat: Kalatalous, ilmastonmuutokset, omavaraisuus, ruokaturva, Lappi, Interreg Aurora