Tiia Ahola, KM, lehtori, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Kaisa Pyykkönen, Liikunnanohjaaja (YAMK), lehtori, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Mira Väyrynen, TtM, asiantuntija, Osallisuus ja toimintakyky, Lapin ammattikorkeakoulu
Nuorten mielenterveyden haasteet ovat kasvussa
Nuoruuden ikävaiheessa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu ja kehitys on nopeaa, ja nuoret kokevat muutoksia itsessään suhteessa esimerkiksi omaan seksuaalisuuteen, vanhempiin, kaveripiiriin ja oman persoonaan. Nuoruusiän kehitys onkin hyvin yksilöllistä, ja toisilla nuoruuden kuohuntavaiheet näkyvät ulospäin vahvemmin kuin toisilla. Nuoret tarvitsevat tässä herkässä ikävaiheessa erilaista tukea – toiset tarvitsevat suojelua erilaisilta vaaroilta ja toiset taas rohkaisua itsenäistymiseen (THL 2025).
Eri tutkimusten mukaan 20–25 prosenttia nuorista kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä. Nuorten mielenterveyshäiriöitä ovat esimerkiksi ahdistus- ja ahdistuneisuushäiriöt, masennusoireilu, syömishäiriöt, aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöt (ADHD), käytöshäiriöt, päihteiden käyttö sekä psykoosit (THL 2025). Viimeisen kolmen vuoden aikana nuorten mielenterveyskäynnit julkisessa terveydenhuollossa ovat lisääntyneet merkittävästi. Ylen keväällä 2025 haastattelema ylilääkäri Outi Linnanranta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että lasten ja nuorten ikäryhmissä nähdään jatkuvaa kasvua mielenterveyteen liittyvissä käynneissä. Vuonna 2023 kävi 7–22-vuotiaista henkilöistä 1,5 miljoonaa mielenterveysperusteisessa tutkimus- tai hoitokäynnissä julkisessa terveydenhuollossa. (Kallunki 2025.)
Kouluterveyskyselyn mukaan niiden oppilaiden määrä, jotka kokevat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, on kasvanut vuodesta 2015 lähtien. Kasvua kokemuksissa on ollut erityisesti tytöillä. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyssä yli kolmannes vastanneista 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Pojista vastaava osuus oli noin neljännes. (Helenius & Kivimäki 2023, 1.) Rovaniemellä on myös havaittu kasvua. Vuoden 2021 kouluterveyskyselyssä 24 prosenttia Rovaniemellä asuvista 8.–9. luokkalaisista arvioi terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Vuoden 2023 kyselyssä tämä luku nousi 30 prosenttiin. (Kouluterveyskyselyn tulospalvelu 2025.)
Nuorten mielen hyvinvointiin liittyvät terveysongelmien lisääntyminen ja vakavoituminen on siis yleistynyt (Ruokolainen 2024). Myös kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumin (KunFo) työryhmän Pekkonen ym. (2022) ovat tunnistaneet mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt yhtenä suurimpana haasteena 2020-luvulla työikäisten työkyvylle. Lisäksi lasten ja nuorten palveluiden vahvistaminen ja integroiminen osaksi heidän normaalia kasvuympäristöään sekä terveyden edistäminen tunnistettiin pääteemoiksi KunFon selvityksessä, joten näihin teemoihin tarvitaan paljon sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmien osaamista tulevaisuudessa (Pekkonen ym. 2022).
Lapin AMK rakentamassa vaikuttavia palveluita ja toimintamalleja hyvinvointityössä
Ammattikorkeakoulun tehtävänä on tarjota korkeakouluopetusta, joka vastaa työelämän ja sen kehittämisen tarpeisiin. Tavoitteena on valmistaa opiskelijoita ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea heidän ammatillista kasvuaan. (Ammattikorkeakoululaki 2014/932 1:4.) Lapin ammattikorkeakoulun osaamiskärjiksi on valittu vaikuttavat palvelut, toimintamallit ja älykkäät ympäristöt sekä aktiivinen elämäntapa toimintakyvyn ja liikkumisen edistämisessä.
Lapin ammattikorkeakoulun oppimisympäristö Vireen toimintaa lähdettiin kehittämään strategiarahan avulla keväällä 2024. Hyvinvointipiste Vire on Lapin ammattikorkeakoulun monialainen oppimis- ja harjoitteluympäristö Rovaniemellä. Vireessä tarjotaan erilaisia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluja opettajien ja asiantuntijoiden ohjauksessa, kuten liikunnanohjausta, terveysmittauksia ja -neuvontaa, kuntotestauksia sekä toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää ohjausta yksilöille, ryhmille ja yhteisöille. (Lapin AMK 2024.) Strategiarahaa haettiin erityisesti moniammatillisuuden kehittämiseen fysioterapian, liikunnan ja hoitotyön koulutuksiin. Tavoitteena oli kehittää Vireen tarjoamia palveluita sekä mahdollistaa moniammatillisia projekteja ja harjoitteluita opiskelijoille. Yhteiskunnallinen huoli nuorten jaksamisesta ja yhteistyötoiveet alueen kouluilta mahdollistivat moniammatillisen intervention nuorten hyvinvointiin liittyen.
Kohti kehittyvää asiantuntijuutta moniammatillisessa yhteistyössä
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry on määritellyt suositukset korkeakouluille yhteisistä kompetensseista. Yhteiset kompetenssit ovat eri koulutuksille ja tutkinnoille yhteisiä osaamisalueita, jotka luovat perustaa työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Työelämässä toimimisen ja ennakoivan kehittämisen osalta valmistuvan opiskelijan osaamista kuvataan muun muassa “osaa toimia ammatillisesti työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa” sekä ”osaa työskennellä projekteissa yhteistyössä eri alojen toimijoiden kanssa”. (ARENE 2022.)
Moniammatillisuudesta puhutaan tyypillisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydessä, kun eri alojen asiantuntijat työskentelevät yhteisen päämäärän saavuttamiseksi (Schot, Tummers, & Noordegraaf 2020). Moniammatillisesta yhteistyöstä on kasvanut vuosien saatossa yhä tärkeämpi työelämätaito ja tämän vuoksi sillä on merkittävä rooli myös korkeakoulutuksessa. Eri koulutusten olisi hyvä järjestää opiskelijoille mahdollisuuksia moniammatilliseen yhteistyöhön jo opintojen aikana. Näin opiskelijat saavat arvokasta kokemusta erilaista näkökulmista sekä ymmärtävät paremmin eri ammattiryhmien roolit moniammatillisissa tiimeissä.
Hyvinvointipiste Vireen kehittämisessä tartuttiin yllä esitettyihin nuorten mielenterveyden haasteisiin sekä tulevaisuuden ammattilaisilta vaadittaviin osaamis- ja työelämätarpeisiin toteuttamalla vuoden vaihteessa monialaisen pilotin, joka kantoi nimeä Mielen hyvinvointiviikko. Pilotissa järjestettiin mielen hyvinvoinnin työpajoja yhteisvoimin fysioterapeutti-, liikunnanohjaaja- sekä hoitotyön koulutusten kesken viidellä eri Rovaniemen koululla tammikuussa 2025. Tavoitteena oli, että korkeakouluopiskelijat saavat konkreettista kokemusta moniammatillisesta yhteistyöstä. Lisäksi opiskelijat pääsivät kehittämään substanssiosaamistaan syventymällä nuorten mielenterveystyön ja terveyden edistämisen näkökulmiin projektiluonteisessa toteutuksessa, saivat kokemusta mielenterveyttä edistävästä ohjaus- ja neuvontatyöstä sekä kohtasivat nuoria yksilöllisesti ja yhdenvertaisesti.
Yhtä tärkeänä osaamisen kehittymisen näkökulmana olivat myös opiskelijoiden asiantuntijaviestintä-, koulutus- ja fasilitointitaidot. Useimmille opiskelijoille osallistavien oppimistapahtumien suunnittelu ja toteuttaminen oli vierasta, jolloin tämän osaamisen kehittämiseen tarjottiin apua ja tukea suunnitteluviikolla asiantuntijatiimin taholta. Erilaisten työpajojen ja yhteistoiminnallisten menetelmien ohjaaminen auttaa opiskelijaa jäsentämään niin opetettavan asian ydinkohtia kuin myös kehittämään mielekkäitä, motivoivia ja osallistavia oppimisen tapoja. Yläkoululaiset ei välttämättä ole kohderyhmänä vastaanottavaisimpia, joten vuorovaikutuksen rakentaminen kohderyhmälle sopivalla tavalla olisi erityisen tärkeää.
Viikon aikana pyrittiin vahvistamaan nuorten mielenterveystaitoja tarjoamalla käytännöllisiä ja arkeen helposti sovellettavia keinoja. Ohjelmaan sisältyi nuorten osallistumista tukevia toiminnallisia menetelmiä sekä tietoiskuja. Lisäksi tavoitteena oli edistää terveyttä kouluympäristössä ja lisätä oppilaiden ymmärrystä mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä. Korkeakoulun ja eri oppilaitosten välinen yhteistyö terveyden edistämisessä oli keskeistä pilotin toteutuksessa – opiskelijatyössä piilee suuri potentiaali terveyden edistämistyössä, mihin tällä pilotilla ja yleisestikin Hyvinvointipiste Vireen toiminnalla pyritään vastaamaan.
Hyvinvointia käytännössä – näin mielen hyvinvointi viikko toteutettiin
Viikon tapahtumat toteutettiin koulujen toiveiden ja nuorten tarpeiden pohjalta. Tarpeita kartoitettiin lähettämällä syyslukukaudella sähköpostiviestiä Rovaniemen kaikille yläkouluille ja toisen asteen oppilaitoksille. Heille kerrottiin viestissä alustava idea Mielen hyvinvointiviikon toteuttamisesta tammikuun toisella viikolla ja heiltä kysyttiin halukkuutta yhteistyöhön. Kouluilta kysyttiin myös toiveita ja tarpeita teemaan ja aikatauluun liittyen. Viisi oppilaitosta vastasi viestiin olevansa kiinnostuneita ja he kertoivat erilaisista teemoista, joiden ympärille toivoisivat teemapäivän koulunsa osalta rakentuvan. Toiveita ja aikataulua tarkennettiin vielä Teams-tapaamisissa, joihin osallistui koulujen yhteyshenkilöt sekä Lapin AMKin Hyvinvointipiste Vireen opiskelijoita ohjaavat asiantuntijat. Lopulta Mielen hyvinvointiviikko -pilotti toteutettiin yhdessä Lapin Koulutuskeskus Redun ja Lyseonpuiston lukion sekä Ounasvaaran, Ounasrinteen ja Muurolan peruskoulujen kanssa.
Koulujen toiveet teemoitettiin yhteensä 10 eri teemaan, jotka on esitetty taulukossa 1. Osa teemoista esiintyi vain yhdessä koulussa ja osaa teemoista toivottiin käsiteltävän useissa eri kouluissa.
Taulukko 1. Koulujen toiveiden mukaiset teemat Mielen hyvinvointiviikolla.
| Teema | Lyseonpuisto | Redu | Ounasvaara | Ounasrinne | Muurola |
| Omat vahvuudet ja arvot | X | X | |||
| Omat rajat ja tarpeet mielen hyvinvoinnin kannalta, itsemyötätunto | X | X | |||
| Vape (sähkötupakointi) | X | ||||
| Tunteiden hallinta, resilienssi *jännitys, ahdistus **stressi, jännitys, ahdistus | X** | X | X | X* | |
| Ravitsemus osana hyvinvointia | X | ||||
| Rentoutus, mindfullness | X | ||||
| Uni ja Lepo, rentoutuminen | X | ||||
| Tasapainoinen kiva arki, rutiinit, arjen hallinta | X | X | |||
| Liikunta ja kehosta huolehtiminen + ravitsemus | X | ||||
| Vireystila ja sen säätely | X |
Mielen hyvinvointiviikon järjestelyissä oli mukana yhteensä 10 opiskelijaa: kuusi fysioterapeuttiopiskelijaa, kolme hoitotyön opiskelijaa sekä yksi liikunnanohjaajaopiskelija. Opiskelijoita ohjasi viisi asiantuntijaa fysioterapeutti-, sairaanhoitaja- ja liikunnanohjaajakoulutuksista. Opiskelijoille järjestettiin yhteinen suunnittelupäivä hybriditapaamisena 7.1.2025. Kyseisessä tapaamisessa opiskelijat esittäytyivät toisilleen ja heille esiteltiin Mielen hyvinvointiviikon tavoitteet, aikataulu sekä taulukossa 1 esitetyt koulujen toiveet teemoista. Lisäksi heille annettiin yksityiskohtaisempaa lisätietoa koulujen tapaamisista, lähdemateriaalia eri teemoihin ja suunnitelmapohja sekä vinkkejä työpajojen suunnittelun tueksi. Opiskelijat jaettiin 1–3 hengen tiimeihin ja tiimeille annettiin vastuuteemat, joiden suunnittelusta he olivat vastuussa. Yhdelle opiskelijalle vastuuteemoja tuli maksimissaan kaksi, mutta omien vastuuteemojen lisäksi opiskelijat olivat mukana myös toisten suunnittelemien teemojen työpajojen sekä pop up -pisteiden vedoissa. Kuhunkin vastuuteemaan nimettiin myös vastuuopettaja, johon opiskelijat pystyivät olemaan tarvittaessa yhteydessä.
Opiskelijoilla oli neljä päivää aikaa suunnitella omia teemapajojaan, kunnes 10.1.2025 tavattiin jälleen opiskelijoiden ja opettajien kesken Teamsissa. Tässä tapaamisessa keskiössä oli opiskelijoiden suunnittelemat kokonaisuudet omien teemojensa ympärille: he esittelivät omat työpaja- ja pop up -pisteiden suunnitelmat muulle ryhmälle ja samalla myös perehdyttivät toisiaan omien teemapajojensa vetoihin.
Mielen hyvinvointiviikon toteutustavat vaihtelivat kouluittain. Peruskouluissa hyvinvointiviikon teematyöpajat järjestettiin päivän aikana useille eri luokkaryhmille. Koulusta riippuen työpajojen osallistujat olivat 7.–9. luokkalaisia, ja työpajojen kesto oli 30, 45 tai 60 minuuttia. Mielen hyvinvoinnin työpajoista viestittiin oppilaille ja heidän vanhemmilleen hyvissä ajoin Wilma-järjestelmän kautta. Toisen asteen oppilaitoksissa opiskelijoille oli etukäteen toimitettu esite (kuva 1), jossa oli mainittu tietty aika ja paikka, jolloin he pystyivät kahden tunnin aikana osallistumaan pop up -pisteille oman aikataulujensa puitteissa. Lyseonpuiston lukiolla Mielen hyvinvointiviikon teemapisteistä ja toiminnoista kerrottiin myös koko lukion yhteisessä aamun avauksessa, jossa opiskelijoita kannustettiin osallistumaan tapahtumaan.
Kuva 1. Opiskelijoiden tekemä esite Redun pop up -pisteestä.
Toteutuspäivinä fysioterapeutti-, sairaanhoitaja- ja liikunnanohjaajaopiskelijat sekä kyseiseen toteutukseen osallistuvat opettajat tapasivat sovittuun aikaan sovitussa paikassa, pakkasivat teemapajoihin tarvittavat välineet ja kulkivat suunnitellun aikataulun mukaan kouluille. Kouluille mentiin n. 30–60 minuuttia ennen teemapajojen aloitusta, laitettiin paikat valmiiksi koulujen kontaktihenkilöiden avustamana ja opiskelijat pääsivät toteuttamaan suunnittelemiaan teemapajoja monialaisessa yhteistyössä. Päivän päätteeksi tavarat pakattiin ja vietiin takaisin koululle seuraavaa päivää varten. Kaikki viisi teemapäivää toteutettiin peräkkäisinä päivinä 13.-17.1.2025 Mielen hyvinvointiviikon aikana, ja niistä viestittiin Lapin AMKin Hyvinvointipiste Vireen Instagram-tilillä. Hyvinvointiviikon jälkeen mukana olleilta opiskelijoilta pyydettiin palautetta heidän oppimiskokemuksistaan, ja palaute käytiin läpi opiskelijoiden kanssa purkutilaisuudessa Teamsissa 24.1.2025.
Opiskelijoiden oppimiskokemukset ja palaute
Mielen hyvinvointiviikko oli opiskelijoille erinomainen tilaisuus olla mukana uudenlaisen palvelun tuottamisessa moniammatillisesti ja työelämän toimijoiden kanssa. Opiskelijoille laadittiin palautekysely tapahtumaviikon jälkeen, jossa he saivat arvioida anonyymisti tapahtumaviikon järjestämistä.
Tätä artikkelia varten palautekyselyn vastauksia tiivistettiin tekoälyn avulla. Opiskelijoiden palautteen mukaan tapahtuman suunnitteluun varattu viikko koettiin lyhyeksi ja jatkokehittämiseen ehdotettiin, että suunnitteluun varattaisiin enemmän aikaa. Useilla opiskelijoilla oli muita opintoja, töitä ja perhevelvollisuuksia, mikä teki intensiivisestä suunnittelusta haastavaa. Työpajoista opiskelijat kokivat saaneensa lisäoppia esiintymisestä ja sosiaalisista taidoista. Pilotin tavoitteenakin ollut moniammatillisuus ja yhteistyötaitojen kehittäminen olivat opiskelijoille merkittäviä oppimiskokemuksia. Teknologiaosaaminen kehittyi verkon välityksellä tehtyjen tehtävien laatimisen kautta, ja kokemus tarjosi hyvän katsauksen nuorten maailmaan.
Opiskelijat pääsivät näkemään läheltä peruskoulun ja toisen asteen arkea, mikä näkyi myös palautekyselyissä. Jotkut oppilasryhmät koettiin levottomina, mutta rauhallisuus ja selkeä artikulointi auttoivat hallitsemaan tilannetta. Työpajaan osallistuneiden oppilaiden tavoittaminen koettiin ajoittain haastavana ja opiskelijat pohtivatkin, että olisiko työpajojen sisällöistä jotenkin voitu saada kiinnostavampia nuorille. Kokonaisuudessaan viikko koettiin kuitenkin onnistuneeksi. Moniammatillinen työskentely ja yhteistyö opettajien sekä oppilaiden kanssa koettiin sujuvaksi haasteista huolimatta.
Kuva 2. Kuvakollaasi Mielen hyvinvointiviikon työpajoista
Toiminnan jatkokehittäminen
Mielen hyvinvointiviikon onnistuminen on herättänyt kysyntää uusille vastaavanlaisille tapahtumille. Kouluilta on tullut tiedusteluja mahdollisuudesta järjestää tapahtuma uudelleen, mikä kertoo konseptin toimivuudesta ja tarpeellisuudesta. Jatkossa Mielen hyvinvointiviikon suunnittelua ja toteutusta voisi integroida esimerkiksi liikunnanohjaajakoulutuksessa osaksi Liikunta- ja urheilupsykologian opintojaksoa ja hoitotyössä Mielenterveys- ja riippuvuuksien hoitotyön harjoittelu –opintojaksoon. Integrointi mahdollistaisi tapahtuman kehittämisen osana opiskelijoiden oppimisprosessia. Toteutuksen onnistuminen edellyttää riittäviä resursseja ja huolellista ennakkosuunnittelua. Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella suunnitteluun tulisi varata enemmän aikaa ja myös itse tapahtuman toteuttamista voitaisiin harkita pidemmälle aikavälille. Projektiryhmässä onkin herännyt ajatus laajentaa tapahtuma mielen hyvinvoinnin kuukaudeksi, jolloin aikataulutus tukisi opiskelijoiden jaksamista paremmin ja antaisi aikaa uusien taitojen ja työskentelytapojen omaksumiselle.
Teemapäivä sai osallistuvilta oppilaitoksilta pääosin kiittävää palautetta: päivä tarjosi hyödyllistä tietoa ja herätti ajatuksia. Opiskelijoiden toteuttamat työpajat saivat kiitosta asiantuntevasta ohjauksesta ja mielenkiintoisesta sisällöstä. Toteutukset, joissa yhdistettiin informatiivisuutta ja toiminnallisuutta jäivät positiivisina mieleen oppilaiden vireystilaa hyvin ylläpitävinä ratkaisuina ja tämäntyyppisiä sisältöjä kannustettiin suosimaan myös jatkossa. Työpajojen sisällöt koettiin ajankohtaisiksi ja osallistujien tarpeita vastaaviksi. Myös opiskelijoiden pedagogiset taidot herättivät positiivista huomiota.
Palautteiden perusteella oppilaitoksissa koettiin, että opiskelijoiden vetämät ohjaukset toivat aiheet lähemmäs osallistujia verrattuna opettajajohtoiseen toteutukseen. Pop up -toteutus osoittautui loistavaksi valinnaksi toisen asteen oppilaitoksiin: kävijöitä oli runsaasti ja erityisesti toiminnalliset tehtävät saivat kiitosta. Teemapäivät tarjosivat arvokasta kokemusta Lapin AMKin opiskelijoiden lisäksi myös mukana olleille oppilaitoksille ja yhteistyön kehittämiseen suhtaudutaan innolla myös jatkossa.
Lähteet
ARENE ry 2022. Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Viitattu 18.3.2025 https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2022/Kompetenssit/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf?_t=1642539572.
Helenius, J. & Kivimäki, H. 2023. Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2023. THL Tilastoraportti 48/2023 21.9.2023. Viitattu 20.3.2025 https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230913124224.
Kallunki, E. 2025. Nuorten mielenterveyskäynnit harppasivat kolmessa vuodessa nousuun julkisessa terveydenhuollossa. Yle uutiset 26.3.2025. Viitattu 1.4.2025 https://yle.fi/a/74-20151705.
Kouluterveyskyselyn tulospalvelu. 2025. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Linkki tulospalveluun viitattu 21.3.2025 https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset.
Lapin AMK. 2024. Hyvinvointipiste Vire. Viitattu 18.3.2025 https://lapinamk.fi/palvelut/kehittamisymparistot/hyvinvointipiste-vire/.
Pekkonen, M., Holvikivi, J., Haapala, E., Hiekkala, S., Korpi, J., Nummelin, I., Raassina, S., Rannisto, S. & Seppänen, S. 2022. Kuntoutuksen osaamis- ja työelämätarpeet. Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumi. Viitattu 15.3.2025 https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/90d774f1-6f16-4b5f-881b-709dac418d75/29698060-f6bf-4041-b776-6d446fb27446/RAPORTTI_20220119114212.pdf.
Ruokolainen, H. 2024. Nuorten mielenterveysoireilu lisääntyy – mitä nuorisotyö voi tehdä? Opetushallitus 26.9.2024. Viitattu 18.3.2025 https://www.oph.fi/fi/uutiset/2024/nuorten-mielenterveysoireilu-lisaantyy-mita-nuorisotyo-voi-tehda.
Schot, E., Tummers, L. & Noordegraaf, M. 2020. Working on working together. A systematic review on how healthcare professionals contribute to interprofessional collaboration, Journal of Interprofessional Care, 34:3, 332-342, DOI: 10.1080/13561820.2019.1636007. THL 2025. Nuorten mielenterveyshäiriöt. Viitattu 14.4.2025 https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyshairiot/nuorten-mielenterveyshairiot.
Asiasanat: mielenterveys, hyvinvointi, moniammatillinen yhteistyö, osallistava toiminta, vaikuttavuus