Sanna-Mari Renfors, FT, dosentti, yliopettaja, Vastuulliset palvelut -osaamisryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu
Johdanto
Uudistava kehitys on nostettu keskusteluun viime aikoina yhä laajemmin erityisesti maatalouden, matkailun, muotoilun ja rakennetun ympäristön yhteydessä. Uudistava eli regeneratiivinen kehitys (engl. regenerative development) on kestävää kehitystä laajempi käsite ja kokonaisvaltaisempi lähestymistapa. Se voidaan käsittää kestävyyden seuraavaksi vaiheeksi, joka ei ole ainoastaan ihmiskeskeistä vahingon rajoittamista ja välttämistä sekä nykytilanteen säilyttämistä. Uudistavalla kehityksellä viitataan ekososiaalisen järjestelmän kykyyn muokata ja uudistaa itseään jatkuvasti, jolloin tavoitteena on edistää luonnon ja ihmisten hyvinvointia sekä vahvistaa ihmisten toimintaa osana luontoa ja kumppanuudessa luonnon kanssa (Buckton ym. 2023; Das & Bocken 2024; de Plessis 2012).
Uudistava eli regeneratiivinen talous (engl. regenerative economy) on puolestaan uudistavan kehityksen periaatteisiin perustuva lähestymistapa tulevaisuuden talouteen. Uudistava talous toimii samojen periaatteiden mukaan, jotka edistävät kaikkien elävien järjestelmien systeemistä terveyttä ja elinvoimaa (Hellström 2023). Tällöin talous, ihmiset ja luonto ovat toisiinsa kietoutuneita ja talous tukee koko yhteiskunnan hyvinvointia pitkällä aikavälillä (Fullerton 2015). Hellström (2023) kuvaakin uudistavaa taloutta kompassiksi, jonka avulla voidaan hahmottaa tavoiteltu suunta tulevaisuudessa ja navigoida käynnissä olevan talousajattelun murroksessa. Käytännössä uudistavan talouden saavuttamiseksi tarvitaan tätä soveltavaa uudistavaa eli regeneratiivista liiketoimintaa (engl. regenerative business).
Tämän artikkelin tavoitteena on avata uudistavan talouden ja liiketoiminnan perusperiaatteita ja tarkastella, miten nämä auttavat ratkaisemaan aikamme yhteiskunnallisia ongelmia ja rakentamaan parempaa tulevaisuutta. Aihe on merkittävä, sillä uudistava liiketoiminta on määritetty yhdeksi kaikkein keskeisimmistä teemoista, joilla on suurin mahdollinen vaikutus planeettamme ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksien varmistamiseen (FIBS 2025). Tällä hetkellä jo noin 35 % suomalaisista yrityksistä myös kertoo lähestyvänsä vastuullisuustyötään uudistavan liiketoiminnan kautta (FIBS 2023). Yrityksen näkökulmasta uudistava liiketoiminta lisää kykyä ennakoida ja sopeutua sekä vastata ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviin tulevaisuuden haasteisiin ja riskeihin (Das & Bocken 2024; Konietzko ym. 2023). Lisäksi tämä avaa yritykselle uusia liiketoimintamahdollisuuksia, auttaa yritystä erottautumaan markkinoilla ja vastaamaan paremmin asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.
Vaiheittain kohti uudistavaa taloutta
Monet tutkijat ovat pyrkineet ymmärtämään uudistavaa taloutta tätä hahmottavan asteikon (kuvio 1) kautta, jossa regeneratiivisuuden aste syvenee vaihe vaiheelta (mm. Forum for the Future 2021; Hahn & Tampe 2021; Hellström 2023). Kuten Järvenpää ym. (2023) painottavat, on tärkeä erottaa toisistaan asteikon eri vaiheiden tavoitteet, jotta yritysten siirtymää kohti uudistavaa taloutta voidaan tukea ja vauhdittaa. Yritys voi tällöin asettaa tavoitteensa tiettyyn asteikon vaiheeseen ja laatia tähän liittyvän toimintasuunnitelman mittareineen.
Kuvio 1. Uudistavaa taloutta hahmottava asteikko
Asteikon ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena on säilyttää ja ylläpitää (engl. preservation) ekososiaalisen järjestelmän nykytila (Hahn & Tampe 2021; Hellström 2023). Lähestymistapa perustuu siihen, että ihmisten toiminta hallitsee luontoa, mutta ihmisen toiminnasta ei koidu luonnolle haittaa. Kuten Hellström (2023) toteaa, yritysvastuun periaatteet perustuvat usein kyseiselle haittoja hillitsevälle periaatteelle, jolloin yritys tunnistaa toiminnastaan aiheutuvat haitat ja ehkäisee näitä. Käytännössä yritys pyrkii esimerkiksi nollapäästöihin, käyttää vettä ja energiaa ekologisten rajojen puitteissa ja tarjoaa tasapuolisia mahdollisuuksia kaikille (Forum for the Future 2021).
Korjaava eli ennallistava talous (engl. restoration) pyrkii puolestaan kumoamaan ihmisten aiheuttamia haittoja. Kyseisten haittojen korjaaminen voidaan tehdä joko sääntelyn pakottamana tai vapaaehtoisesti tai se voi olla toiminnan keskiössä (Hellström 2023). Tällöin luonto, yhteisöt ja talous nähdään toisistaan riippuvaisina, mikä otetaan huomioon jo toimintaa suunniteltaessa (Hahn & Tampe 2021). Toiminnan painopisteenä on luonnon palauttaminen aikaisempaan tai sitä parempaan tilaan sekä ihmisten ja yhteisöjen elinvoiman lisääminen (Morseletto 2020). Käytännössä yritys pyrkii esimerkiksi kehittämään luontopohjaisia ratkaisuja, ennallistamaan ekosysteemejä sekä luomaan mahdollisuuksia heikommassa asemassa oleville ihmisille (Forum for the Future 2021).
Uudistava eli regeneratiivinen talous käsitetään ekososiaalisten järjestelmien uudistumiskapasiteetin tukemiseksi, jolloin tavoitteena ei ole taloudellisen voiton maksimointi (Morseletto 2020; Raworth 2017). Toiminnan suunnittelu ja tarkoitus lähtevät liikkeelle tarpeesta vahvistaa luonnon ja ihmisten elinvoimaa ja hyvinvointia (Forum for the Future 2021; Hellström 2023). Yrityksen roolina on toimia tämän positiivisen muutoksen käynnistäjänä symbioosissa luonnon ja ihmisten muodostaman ekososiaalisen järjestelmän kanssa (Hahn & Tampe 2021). Toisin sanoen ihminen on osa luontoa ja hänen toimintansa on luonnosta riippuvaista (Konietzko ym. 2023). Tällöin kaikkeen toimintaan pätevät samat luonnon lait ja periaatteet.
Uudistavan talouden keskiössä on systeemiajattelu, mikä erottaa tämän korjaavasta taloudesta (Konietzko ym. 2023). Systeemiajattelussa on kyse taustalla vaikuttavien tekijöiden, vuorovaikutussuhteiden ja olosuhteiden ymmärtämisestä, jotka vaikuttavat päätöksiimme ja jotka aiheuttavat ongelmat. Tämän ajattelun mukaan kaikki maailmankaikkeuden osat muodostavat yhdessä systeemin: ne ovat yhteydessä toisiinsa ja toimivat osana laajempaa kokonaisuutta (Fullerton 2015). Huomio kiinnitetään tällöin ongelmien juurisyihin ja asioiden välisiin suhteisiin sekä toistuviin kaavoihin, mikä mahdollistaa systeemisen muutoksen saavuttamisen yhdessä.
Lisäksi kiertotalous nostetaan usein esille korjaavan ja uudistavan talousajattelun yhteydessä. Kiertotalous on järjestelmä, jossa materiaaleista ei koskaan tule jätettä ja jossa luonto uudistuu (Ellen MacArthur Foundation 2025). Kiertotalous nähdään kuitenkin laajemmin korjaavan talouden kuin uudistavan talouden käytännön työkaluksi (Morseletto 2020). Kiertotalouden näkökulma on riittämätön, jotta sillä olisi tarpeeksi radikaaleja vaikutuksia luonnon hyvinvointiin (Bocken ym. 2022; Das & Bocken 2024). Se ei kyseenalaista perusteellisesti ihmisen ja luonnon välisiä valtasuhteita (Buckton ym. 2023). Tämän vuoksi tuore käsite uudistava kiertotalous on noussut yhä laajemmin keskusteluun viime aikoina. Tällöin kiertojen sulkemisen lisäksi yrityksen on huomioitava laajempi systeemisempi näkökulma ja materiaalien palautuminen kiertoihin luonnon ekosysteemejä tukevalla ja ekologista sekä sosiaalista hyvinvointia lisäävällä tavalla (Hellström 2023).
Uudistava liiketoiminta soveltaa uudistavan talouden periaatteita
Uudistava liiketoiminta tarkoittaa uudistavan talouden periaatteita soveltavaa liiketoimintaa, joka pyrkii luomaan ekososiaalisille järjestelmille mahdollisuuden elpyä ja kukoistaa (Hellström 2023, 14). Yrityksen strategia, toiminnot ja yrityskulttuuri pohjautuvat ajatukseen siitä, että yritys uudistaa aktiivisesti luonnonvaroja, vahvistaa yhteisöjä ja edistää kaikkien sidosryhmien hyvinvointia pitkällä aikavälillä (Konietzko et al. 2023). Liiketoiminnan tavoitteet ovat systeemitasolla, ja ne johdetaan yhdessä yritystä ympäröivän ekososiaalisen järjestelmän toiminnasta. Käytännössä yrityksen liiketoiminta keskittyy edistämään planeetan terveyttä, yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia (Hahn & Tampe 2021; Konietzko et al. 2023).
Das ja Bocken (2024) hahmottivat tutkimuksessaan, mitä uudistaminen koskee puhuttaessa uudistavasta liiketoiminnasta. Heidän mukaansa uudistamisen keskittyessä luontoon kohteena on esimerkiksi maaperän ja luonnon ekosysteemien terveyden ja monimuotoisuuden parantaminen. Uudistamisen kohdistuessa yhteiskuntaan kohteena on usein yhteisöjen elinvoiman ja toimeentulon parantaminen, johon liittyy olennaisesti heidän osallistamisensa päätöksentekoon ja osaamisen kehittäminen. Lisäksi jakeluketjun toimijat sekä vastuulliset ja oikeudenmukaiset hankintakäytännöt ovat tärkeä uudistamisen kohde, jolloin toiminta voimaannuttaa ja vahvistaa jakeluketjun toimijoita ja heidän yhteisöjään. Toiminnan kohteena ovat myös asiakkaat ja työntekijät. Olennaista on tuottaa sellaisia tuotteita ja palveluja, jotka vaikuttavat positiivisesti asiakkaiden terveyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi työntekijöiden erilaisuuden arvostaminen, moninaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä heidän terveytensä ja hyvinvointinsa vahvistaminen ovat merkittävä osa uudistavaa liiketoimintaa työpaikalla. (Das & Bocken 2024; Konietzko ym. 2023.)
Lopuksi
Yrityksillä ja niiden liiketoiminnalla on merkittävä rooli tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Uudistavan liiketoiminnan kautta yritykset voivat tavoitella tulevaisuutta, jossa ekososiaaliset järjestelmät kukoistavat, planeetan terveys on vakautettu puuttumalla ilmastonmuutoksen syihin, ja ihmiset nauttivat täysimääräisesti oikeuksistaan sekä oikeudenmukaisesta kohtelusta (Forum for the Future 2021). Toki tällä hetkellä nykyisessä liiketoimintaympäristössä voi olla haastavaa tavoitella täysin uudistavaa liiketoimintaa, mutta suurempaa systeemistä muutosta voidaan vauhdittaa pienin askelin.
Yrityksen on ensisijaista ymmärtää ensin syvällisesti sen toiminnan vaikutukset ja riippuvuussuhteet luontoon, ihmisiin ja yhteiskuntaan sekä huomioida toiminnassa yritystä ympäröivä ekososiaalinen järjestelmä. Lisäksi yrittäjän ja johdon on tärkeä tarkastella omaa ajattelutapaansa sekä suhdettaan talouteen ja luontoon. Yrityksessä tulee pohtia, miten systeeminen muutos integroidaan yrityksen liiketoimintaan, millaisia tavoitteita se voi asettaa liiketoiminnalleen liittyen luonnon ja yhteiskunnan hyvinvointiin sekä miten liiketoimintaa tulisi kokonaisuudessaan muokata uudistavan kehityksen ja talouden periaatteiden mukaiseksi.
Lähteet
Bocken, N. M., Niessen, L., & Short, S. W. 2022. The sufficiency-based circular economy—an analysis of 150 companies. Frontiers in sustainability, Vol 3, 899289. Viitattu 9.3.2025 https://doi.org/10.3389/frsus.2022.899289
Buckton, S. J., Fazey, I., Sharpe, B., Om, E. S., Doherty, B., Ball, P., … & Sinclair, M. 2023. The Regenerative Lens: A conceptual framework for regenerative social-ecological systems. One Earth, Vol 6 Nro 7, 824–842. Viitattu 7.3.2025 https://doi.org/10.1016/j.oneear.2023.06.006
Das, A. & Bocken, N. 2024. Regenerative business strategies: A database and typology to inspire business experimentation towards sustainability. Sustainable Production and Consumption, Vol 49, 529 –544. Viitattu 7.3.2025 https://doi.org/10.1016/j.spc.2024.06.024
Du Plessis, C. 2012. Towards a regenerative paradigm for the built environment. Building Research & Information, Vol 40 Nro 1, 7–22. Viitattu 6.3.2025 https://doi.org/10.1080/09613218.2012.628548
Ellen MacArthur Foundation 2025. What is a circular economy? Viitattu 9.3.2025 https://www.ellenmacarthurfoundation.org/topics/circular-economy-introduction/overview
FIBS 2023. Yritysvastuu 2023 -tutkimus. Viitattu 9.3.2025 https://fibsry.fi/uutishuone/tutkimukset/tiivistelma-yritysvastuu-2023-tutkimus/
FIBS 2025. Vastuullisuustrendit 2025 – ja tästä eteenpäin. Blogi 9.1.2025. Viitattu 9.3.2025 https://fibsry.fi/uutishuone/blogit/vastuullisuustrendit-2025-ja-tasta-eteenpain/
Forum for the Future 2021. A compass for just and regenerative business. Viitattu 7.3.2025 https://www.forumforthefuture.org/just-and-regenerative-business
Fullerton, J. 2015. Regenerative capitalism. Capital Institute: Greenwich, CT, USA, 1-120. Viitattu 9.3.2025 https://futurestewards.com/wp-content/uploads/2021/10/2015- Regenerative-Capitalism-4-20-15-final-1.pdf
Hahn, T. & Tampe, M. 2021. Strategies for regenerative business. Strategic Organization, Vol 19 Nro 3, 456–477. Viitattu 7.3.2025 https://doi.org/10.1177/1476127020979228
Hellström, E. 2023. Kohti uusintavaa taloutta. Tavoitteena luonnon ja ihmisten elinvoima. Sitran selvityksiä 235. Viitattu 7.3.2025 https://www.sitra.fi/app/uploads/2023/08/sitra_kohti_uusintavaa_taloutta_310823.pdf
Järvenpää, A. M., Jussila, J., Henttonen, K., Helander, N., & Kunttu, I. 2023. Contrasting restorative economy and regenerative economy in circular economy context. In Proceedings of XXXIV ISPIM Innovation Conference. LUT Scientific and Expertise Publications.
Konietzko, J., Das, A. & Bocken, N. 2023. Towards regenerative business models: A necessary shift? Sustainable Production and Consumption, Vol 38, 372–388. Viitattu 7.3.2025 https://doi.org/10.1016/j.spc.2023.04.014
Morseletto, P. 2020. Restorative and regenerative: Exploring the concepts in the circular economy. Journal of Industrial Ecology, Vol 24 Nro 4, 763–773. Viitattu 9.3.2025 https://doi.org/10.1111/jiec.12987
Raworth, K. 2017. Doughnut economics: Seven ways to think like a 21st century economist. White River Junction, Vermont: Chelsea Green Publishing.
Asiasanat: uudistava talous, uudistava liiketoiminta, regeneratiivinen, systeemiajattelu