Sirpa Kokkonen, medianomi (AMK), suunnittelija, Oppimispalvelut, LUC-palvelut, Lapin
ammattikorkeakoulu / LUC-palvelut (Lapin yliopisto)
Kun ulkomaalainen opiskelija saapuu Suomeen ensimmäistä kertaa, hän ei välttämättä tiedä mitä odottaa Lapilta. Hän on ehkä kuullut revontulista ja poroista, mutta todennäköisesti huomaa pian, että paikka on enemmän kuin postikortti. Lapissa luonto on läsnä. Kaupungit ovat pieniä kuten Kemi, Tornio tai Rovaniemi, joten metsäkin voi alkaa melkein kotiovelta. Luonnosta voi tulla toinen olohuone, jossa käydään kävelyllä, poimimassa marjoja tai ihan vain hiljentymässä.
Hieman kauemmas kaupungeista mennessä ei ehkä ole edes katuvaloja eikä liikenteen melua, vaan hiljaisuutta ja puhdasta ilmaa. Luonnosta voi löytää syvää rauhaa, mutta kaupunkien metakkaan tottuneita hiljaisuus ja pimeys voivat myös ahdistaa, ainakin aluksi. Tutkimusten mukaan luonnossa liikkuminen kuitenkin edistää keskittymiskykyä, lievittää stressiä ja parantaa mielialaa. Luonto voi lisätä myös osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Lapin luonto saattaa hyvinkin opettaa aiempaa hitaampaa elämisen rytmiä. Talvella, kun töppöset tai auton renkaat lipsuvat jäisellä tiellä, ei passaa olla kovin kiire. Samoin, jos pääsee nuotion ääreen tunnelmoimaan, kiireet haihtuvat, ja keskittyminen makkaran paistoon on mindfulnessia parhaimmillaan.
Sitran rahoittaman Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Nordic Healthcare Groupin selvityksen Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys (Luonnonvarakeskus 2024) mukaan luontoympäristöt, kuten lähimetsät ja viheralueet, auttavat ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja sekä mahdollisesti myös hengityselinsairauksia, kuten astmaa ja allergioita. Vaikka selvitys on tehty suomalaisia silmällä pitäen, tulokset pätenevät muihinkin. Selvityksessä mainitussa tanskalaisessa tutkimuksessa, jossa oli mukana nuoria aikuisia (20–36-vuotiaita), havaittiin mielialan parantumista metsäkävelyn jälkeen verrattuna kaupunkiympäristössä kävelyyn. Vaikka molemmissa ympäristöissä koettiin negatiivisten tunteiden vähenemistä, mielialan koheneminen oli merkittävämpää metsäkävelyn jälkeen. Huomioitavaa on, että metsäkävely vähensi väsymystä, mutta kaupunkikävely ei tuonut vastaavaa vaikutusta. (Luonnonvarakeskus 2024.)
Uutta, outoa ja ihmeellistä
Neljä selvää vuodenaikaa suurine lämpötilaeroineen voivat olla lämpimistä maista tuleville opiskelijoille ihmetyttävä asia. Talvella Lapin luonto on kuin kuva satukirjasta. Lumi peittää kaiken: joet ja järvet, puut, talot ja jopa äänet.
Olipa yhtenä helmikuuna opiskelijaryhmä Italiasta tutustumassa suomalaiseen koulutukseen ja samalla kulttuuriin ja luontoon. Osa opiskelijoista oli häkeltynyt: Kaikki on vain valkeaa! Ei missään mitään värejä! Parinkymmenen asteen pakkaset olivat heille myös kova paikka; monetkaan eivät olisi halunneet ulos.
Marssimme silti tämän opiskelijaryhmän kanssa Torniosta Haaparannalle, eli toiseen Euroopan maahan. Ne muutamat, jotka kulkivat kanssani, hämmästyivät suuresti, että noin vain astuimme valtakunnan rajan yli, ilman mitään tullimuodollisuuksia tai tarkkoja rajamerkintöjä. (Jos rajamerkintöjä tiessä olisikin ollut, ne olisivat kuitenkin olleet lumen alla.) Kaikki paikalliset oppaat eivät huomanneet kyseistä vapaata rajaa – meille toki itsestään selvää – edes selittää omille opiskelijoilleen. Ja kuinkahan monta muuta meille jokapäiväistä asiaa jäikään huomioimatta?
Pimeään aikaan revontulien näkeminen voi olla maagista, ja sen kyllä muistaa lopun ikäänsä. Silloin myös ymmärtää revontulimatkailun suosion. Poroja voi kohdata tiellä, metsässä ja jopa kaupunkien läheisyydessä. Niin Joulupukki kuin Petteri Punakuonokin ovat Suomesta kotoisin ja se voi tulla opiskelijoille yllätyksenä, kun niin monta muuta tarinaa maailmalla näiden hahmojen alkuperästä on liikkeellä.
Keväällä, kesällä ja syksyllä on myös omat ominaispiirteensä. Kevättalven huikaisevan kirkas aurinko, pikkuhiljaa heräävä vehreys ja solisevat kevätpurot herättävät eloon karuimmankin sielun. Lämpimät kesäpäivät ja aurinko, joka ei laske voivat haastaa päivärytmin ja nukkumisen, kun yötä ei tunnukaan tulevan. Syksyn kauniit värit piristävät, ja nenän päätä kirpaiseva pikkupakkanen luo halun kääriytyä villaan ja kiehauttaa kupponen kuumaa.
Vastuullisuutta perintöön
Lapin ammattikorkeakoulu on yhä vahvemmin mukana kestävän kehityksen edistämisessä. Lapin luonto herättää kysymyksen: mitä voidaan tehdä, että se säilyy? Ilmastonmuutos näkyy pohjoisessa nopeasti. Ilmasto lämpenee, lajit siirtyvät pohjoisemmaksi ja lumipeitekin vähenee. Saadaan entistä enemmän pimeyttä, liukkautta ja loskaa. Luonto on rikas ja kaunis, mutta samalla herkkä. Ilmastonmuutos ja matkailun kasvu uhkaavat monia alueita. Lapin luonto on muuttuva ja haavoittuva ympäristö, jonka tulevaisuus on sidoksissa ihmiskunnan valintoihin. Luonto kuitenkin saattaa herättää huomaamaan, että yksilöinäkin voimme vaikuttaa ympäristöömme kulutusvalinnoillamme, säästämällä energiaa, kierrättämällä ja vähentämällä saasteita.
Lapin luonto ei ole vain paikallinen, vaan kansallinen ja globaali aarre. Meillä lienee velvollisuus varmistaa, että tulevat sukupolvet ja yhä uudet ulkomaalaiset opiskelijat saavat kokea tämän saman luonnon kaikessa hurmaavuudessaan.
Kuva 1. “The Northern Lights – Ivalo, Lapland – Travel photography” by Giuseppe Milo
Lähde:
Luonnonvarakeskus 2024. Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Viitattu 12.9.2025 https://jukuri.luke.fi/server/api/core/bitstreams/33a4996d-4b74-4183-87cc-2dd1a6279f4c/content