Piia Kontio, insinööri (AMK), asiantuntija, Älykäs rakennettu ympäristö, Lapin ammattikorkeakoulu
Asiasanat: puurakentaminen, vähähiilisyys rakentaminen, kestävä kehitys, rakennusala, ammattikorkeakoulut, TKI-toiminta, osaamisen kehittäminen
Puurakentaminen ja sen kehittäminen ovat enemmän kuin trendi. Ne ovat strateginen valinta, joka yhdistää kestävän kehityksen, luonnon monimuotoisuuden turvaamisen, vastuullisen metsänhoidon ja vähähiilisen rakentamisen. Äskettäin julkaistu opinnäytetyö ”Puurakentamisen kehittäminen Lapin ammattikorkeakoulussa” on toteutettu osana Lapin ammattikorkeakoulun pitkäjänteistä puurakentamisen kehitystyötä ja tuo esiin arvokkaita havaintoja alueen yritysten osaamis- ja kehittämistarpeista. Työtä jatketaan edelleen ja uusia kehitysideoita valmistellaan yhdessä alueen toimijoiden kanssa.
Suomen metsät – voimavara ja vastuu
Yli kolme neljäsosaa Suomen pinta-alasta on metsää, mikä on enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. Metsät ovat Suomen merkittävin luonnonvara ja niiden kestävä käyttö on ratkaisevan tärkeää niin ympäristön kuin kansantaloudenkin kannalta. (Tolppanen, Karjalainen, Lahtela & Viljakainen 2013.) Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen kuitenkin haastavat tapaamme käyttää tätä resurssia. Kestävä metsänhoito ja rakentaminen ovat osa samaa kokonaisuutta ja niiden ohjaus on korostunut viime vuosina sekä kansallisesti että EU-tasolla.
Puu vastaa aikamme haasteisiin
Rakentamisen sanotaan olevan murroksessa. Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikka sekä hiilineutraaliustavoitteet ohjaavat metsätaloutta ja rakennussektoria kohti vastuullisuutta ja vähähiilisyyttä. Suomessa vuonna 2025 voimaan tullut rakentamislaki (2023/751) vahvistaa tätä linjaa edellyttämällä rakennusten ympäristövaikutusten arviointia ja kannustamalla materiaalivalintoihin, jotka pienentävät hiilijalanjälkeä. Puu vastaa tähän luontevasti, se on uusiutuva luonnonvara, joka sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan mahdollistaen kevyet, teollisesti toistettavat rakenteet. Puurakentaminen tarjoaa mahdollisuuden rakentaa niin, että luonto säilyy ja elää mukana rakennuksissa.
Kun tavoitteena on hiilineutraali rakentaminen, yksikään toimija ei pärjää yksin. Valtakunnalliset ohjelmat, kuten puurakentamisen toimenpideohjelma (2016–2023), ovat jo luoneet pohjaa puun käytön kasvulle (Ympäristöministeriö 2018). Lapissa puurakentaminen tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää paikallisia puuvaroja ja vahvistaa aluetaloutta. Lapin AMK toimii tässä kehityksessä koulutuksen, TKI-toiminnan ja yritysyhteistyön solmukohtana.
Yritysten tarpeet ohjaavat kehitystä
Lapin ammattikorkeakoulun käynnissä oleva kehitystyö tukee vastuullisen metsänhoidon ja puunkaadon sekä vähähiilisen rakentamisen edistämistä. Työn tavoitteena on kartoittaa Pohjois-Suomen puuta prosessoivan arvoketjun tilannetta sekä tunnistaa alueen osaamis- ja kehittämistarpeita. Selvitystyön taustalla on Lapin liiton vuonna 2022 teettämä tilannekatsaus ”Lapin puuta prosessoivan arvoketjun nykytila ja TKI-toiminta” (Korkia 2022). Katsauksen kautta esiin nousi kehittämiskohteita, kuten osaamisen ja koulutuksen vahvistaminen, TKI-yhteistyön lisääminen ja panostukset vihreään siirtymään ja alan teknologiseen kehitykseen. Tilannekatsaus korostaa tarvetta tiivistää yhteistyötä puutuoteteollisuuden, oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden välillä. Tarkemmat tarpeet esimerkiksi koulutusalojen sisällöissä ja TKI-toiminnan painopisteissä jäivät kuitenkin avoimiksi. Siksi tarvitaan syvempää ymmärrystä ja keskusteluyhteyden avaamista, jotta kehittämistoimet voidaan kohdentaa täsmällisesti.
Opinnäytetyö ”Puurakentamisen kehittäminen Lapin ammattikorkeakoulussa” (Kontio 2025) on ollut osa Lapin AMKin käynnissä olevaa kehitystyötä puurakentamisen edistämiseksi. Työssä tarkasteltiin laadullisen tutkimuksen kautta puurakentamisen kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä Lapin ammattikorkeakoulun roolia alan edistämisessä. Aineistoa kerättiin teemahaastatteluilla, joissa kuultiin Pohjois-Suomen eri tavoin puuta prosessoivia yrityksiä, jotka ovat keskeisessä asemassa puurakentamisen arvoketjussa. Kehitystyön myötä on tiivistetty keskusteluyhteyttä työelämän kanssa, suunniteltu uusia TKI-avauksia ja kehitetty vähähiilisen rakentamisen koulutustuotteita.
Yritysten viesti on selvä: vaikka markkinatilanne on ollut vaikea, usko puurakentamisen kasvuun on vahva. Investointeja tehdään jo: tuotantotiloja laajennetaan ja organisaatioita uudistetaan. Lapin matkailu nähdään kasvun moottorina, joka lisää kysyntää erityisesti resort-kohteiden rakentamisessa. CLT ja hirsi ovat vakiinnuttaneet asemaansa ja modulaarinen rakentaminen tuo tehokkuutta ja skaalautuvuutta.
Haasteet ovat kuitenkin todellisia. Suunnitteluprosessit ovat monimutkaisia, standardit puuttuvat ja hybridirakenteiden liitosratkaisut vaativat syvällistä asiantuntemusta. Haastatteluissa nousi esiin myös resurssien vähyys suunnittelun ja työnjohdon osalta. Osa haastateltavista koki, että osaamista on riittävästi, kun taas toiset näkivät sen puutteellisena. Vaikka osaamista löytyy, sen rohkea soveltaminen jää usein vajaaksi. Päätöksenteossa epäröinti ja kustannusmielikuva jarruttavat uusia ratkaisuja, vaikka teollinen puurakentaminen on jo parantanut kustannustehokkuutta. Puurakentamisen edut – nopeus, laadunhallinta ja työmaan siisteys – eivät aina näy kokonaisvertailussa.
Kiertotalous etenee ja yritykset hyödyntävät sivuvirrat tehokkaasti – hukka on vähäistä. Ylijäämä materiaali ohjataan hyötykäyttöön esimerkiksi huonekaluteollisuuteen, muottipuiksi, kuivikkeeksi ja energiantuotantoon. Suurin haaste liittyy purkumateriaalien hyödyntämiseen, sillä logistiikkaan, laadunvarmistukseen ja puhdistukseen ei ole riittävästi resursseja. Kiertotalouden edistäminen edellyttää siis panostuksia purkumateriaalien käsittelyyn ja siihen liittyvien ratkaisujen kehittämiseen.
Yritykset toivovat lisäksi käytännönläheisiä TKI-ratkaisuja liittyen: kosteudenhallintaan, akustiikkaan, liitosratkaisuihin ja ilmastonmuutoksen vaikutusten hallintaan. Muuttuvat sääolosuhteet ja ilmankosteuden nousu herättävät huolta rakenteiden pitkäaikaisesta kestävyydestä, mikä korostaa tarvetta tutkia rakennusfysikaalista toimivuutta ja kehittää riskienhallinnan keinoja. Kiertotalouden näkökulmasta liitosratkaisujen suunnittelu purettavuuden ja uudelleenkäytön mahdollistamiseksi sekä purkujätepuun hyötykäyttö vaativat uusia tutkimus- ja kehitysratkaisuja.
Haastatteluissa painotettiin rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinöörikoulutuksen perusopintojen tärkeyttä, erityisesti materiaaliosaamista, rakenteiden mekaniikkaa, lujuusoppia ja ryhmätyötaitoja. Rakennusfysiikka korostui kriittisenä osa-alueena, sillä ilmastonmuutoksen myötä muuttuvat sää- ja kosteusolosuhteet edellyttävät syvällistä ymmärrystä. Syvempää puurakentamisen osaamista tarjoavia kurssisisältöjä pidettiin tarpeellisina erityisesti niille, joita aihe eniten kiinnostaa. Vaikka markkinatilanne on rajoittanut harjoittelupaikkoja, työharjoittelua pidetään edelleen erittäin tärkeänä sekä opiskelijoille että yrityksille. Lisäksi kehittämisen tarve kohdistuu täydennyskoulutuksiin, suunnittelu- ja digiosaamiseen. Prosessinhallinta, tietomallinnus (BIM) ja uudet tiedonhallintajärjestelmät ovat jo arkea ja niiden hallinta on kriittistä tulevaisuuden rakentamisessa.
Lapin AMK rakentaa ratkaisuja
Koulutus
Lapin ammattikorkeakoulun rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus vastaa jo monilta osin yritysten tarpeisiin. Tavoitteellista ja määrätietoista työtä puurakentamisen edistämiseksi on tehty jo usean vuoden ajan. Kehitystyön tuloksena Lapin AMKin rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutukseen on luotu 25 opintopisteen laajuinen puurakentamisen opintokokonaisuus, joka vahvistaa alan osaamista. Kyseinen opintokokonaisuus on sijoitettu alkavaksi vuoden 2023 opetussuunnitelmassa (Lapin AMK 2023), jonka profiloivat opinnot käynnistyvät syksyllä 2026. Osa toteutuksista on ollut pilotoinnissa jo vuodesta 2023 alkaen, jolloin aiemmin aloittaneilla opiskelijoilla on ollut mahdollisuus kehittää osaamistaan teollisessa puurakentamisessa ja puurakenteiden suunnittelussa. (Airas & Vatanen 2022.)
Työ ei kuitenkaan pysähdy tähän – kurssisisältöjä tarkastellaan suhteessa yritysten tarpeisiin ja alan pätevyysvaatimuksiin. Myös ohjauksen roolia opintopolkujen suunnittelussa arvioidaan, jotta opiskelijat löytävät itselleen sopivat ja työelämän tarpeisiin parhaiten vastaavat opinnot. Haastatteluissa nousi esiin selkeä tarve kohdennetuille koulutusratkaisuille. Täydennyskoulutus tarjontaa koetaan olevan liian vähän tai se ei tavoita oikeaa kohderyhmää. Täydennyskoulutuksen merkitys korostuu rakentamislain tuomien kelpoisuusvaatimuksien myötä ja osaamisen päivittäminen saattaa olla välttämätöntä. Lapin AMKilla on tässä keskeinen rooli koulutuksen kehittäjänä ja yhteistyön rakentajana.
Rakentaminen digiajassa
Rakentaminen on siirtynyt digiaikaan – arki on jo pitkälti digitaalista ja ohjelmistot kehittyvät nopeasti. Myös lainsäädäntö vauhdittaa muutosta. Vuonna 2024 voimaan tullut laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (2023/431) edellyttää, että rakennuslupatiedot siirretään kunnissa asteittain valtakunnalliseen Ryhti-tietojärjestelmään. Vuodesta 2026 alkaen rakentamislaki (2023/751) tuo uusia vaatimuksia: rakennuslupahakemukseen on liitettävä pääpiirustukset tietomallimuotoisina tai muuten koneluettavina ja lisäksi rakennushankkeeseen ryhtyvän on tehtävä ilmastoselvitys. Nämä muutokset tekevät digiosaamisesta välttämättömän osan rakentamista. Lapin AMK huolehtii siitä, että opiskelijat hallitsevat rakentamisen digitaaliset työkalut: prosessinhallinnan, aikataulutuksen, kustannus- ja päästölaskennan sekä suunnittelu- ja tietomallinnusohjelmistot (BIM) – sekä varmistaa ohjelmistojen ajantasaisuuden yhteistyössä yritysten kanssa. Näin oppimisympäristö pysyy kiinni todellisissa työprosesseissa.
Yhteistyö tuo tulosta
Yhteistyö ei ole vain sana – se näkyy jo arjessa harjoitteluiden ja opinnäytetöiden kautta. Tämä yhteistyö hyödyttää molempia, opiskelijat saavat käytännönläheisiä aiheita ja arvokasta kokemusta, yritykset puolestaan konkreettisia kehitysehdotuksia ja tuoreita näkökulmia. Kiinnostusta tämän yhteistyön jatkamiseen on ja uusia opinnäytetyöaiheita löytyisi vaikka heti. Opinnäytetyö on monelle opiskelijalle merkittävä ja usein haastava etappi. Ratkaisuna voisi olla kehittää selkeä toimintamalli, joka yhdistää yritykset ja ammattikorkeakoulun opiskelijat, mikä madaltaisi kynnystä ja vahvistaisi työelämäyhteistyötä. Yhteistyötä voidaan tuoda myös opintojen alkuvaiheeseen – esimerkiksi yrityshaastattelujen, TKI-hankkeisiin osallistumisen ja vierailujen kautta. Varhainen kosketus työelämään vahvistaa opiskelijoiden ymmärrystä alan käytännöistä ja luo matalan kynnyksen yhteistyömuotoja, joista voi myöhemmin kasvaa laajempia projekteja. Yrityskahvit ja -vierailut voisivat olla pieniä, mutta tehokkaita askelia kohti tiiviimpää kumppanuutta.
Tutkimus ja kehitys vauhdittavat kasvua
Yhteistyö yritysten kanssa on avattu ja keskustelu on käynnissä. Selvitystyön jatkuminen ja kehitysideoiden valmistelu luovat pohjan seuraaville askelille – askelille, jotka voidaan ottaa yhdessä. Kun yritysten tarpeet ja korkeakoulun osaaminen kohtaavat, syntyy ratkaisuja, jotka eivät jää suunnitelmiksi, vaan muuttuvat käytännön kehitykseksi. Lapissa on tahtotila ja verkostot, jotka tukevat tätä työtä. Selvitystyön kautta syntynyt ymmärrys tarjoaa vahvan alustan, jolta voidaan rakentaa uusia avauksia ja vahvistaa alueen kilpailukykyä. Konkreettiset toimet, kuten yhteiset kehitysprojektit, modulaariset täydennyskoulutukset ja FISE-pätevyyksiä tukevat opintopolut, auttavat vastaamaan markkinan tarpeisiin ja rakentavat kestävää kilpailuetua Lapin puurakentamiselle. Otetaan siis seuraava askel yhdessä – yritykset, Lapin AMK ja opiskelijat rinnakkain kohti vähähiilistä ja luonnonläheistä tulevaisuutta.
Lähteet
Airas & Vatanen 2022. Puurakentamisen profiloivat opinnot Lapin AMKissa – Strategian käyttöönoton esitysmateriaali. Lapin ammattikorkeakoulu.
Kontio, P. 2025. Puurakentamisen kehittäminen Lapin ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyö, Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.10.2025 https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025090524446.
Korkia Consulting 2022. Lapin puuta prosessoivan arvoketjun nykytila ja TKI-toiminta. Viitattu 15.10.2025 https://arcticsmartness.fi/wp-content/uploads/2023/11/korkia-consulting-lapin-puuta-prosessoivan-arvoketjun-nykytila-ja-tki-toiminta-9-2022.pdf.
Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä 23.3.2023/431. Viitattu 15.10.2025 https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2023/431?language=fin&highlightId=752004&highlightParams=%7B%22type%22%3A%22BASIC%22%2C%22search%22%3A%22rakennetun+ymp%C3%A4rist%C3%B6n%22%7D.
Lapin AMK 2023. Opinto-opas. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus. Viitattu 15.10.2025 https://opinto-opas-amk.peppi4.lapit.csc.fi/708/fi/90/4080.
Rakentamislaki 21.4.2023/751. Viitattu 10.10.2025 https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2023/751.
Tolppanen, J., Karjalainen, M., Lahtela, T. & Viljakainen M. 2013. Suomalainen puukerrostalo -rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen. Tampere: Juvenes Print-Suomen Yliopistopaino Oy.
Ympäristöministeriö 2018. Puurakentamisen toimenpideohjelma. Viitattu 10.10.2025 https://ym.fi/hankesivu?tunnus=YM025:00/2018.