Jenna Kiemunki, restonomi AMK, asiantuntija, Porotilojen sopeutuminen ilmastonmuutokseen – Ratkaisuja ruokintaongelmiin -hanke, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu
Asiasanat: Poronhoito, porotalous, ilmastonmuutokset
Pohjoisen herkkä luonto on kovilla muuttuvan ilmaston myötä. Vanhastaan poronhoito on nojannut vahvasti luontoon ja luottanut sen tarjoavan ravintoa porokarjalleen. Ravinnon riittävyys ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Olemme viime vuosina nähneet erikoisia talvia, jotka ovat pakottaneet lisäämään porojen talvista lisäruokintaa sellaisillakin alueilla, joilla sitä ei ennen ole tarvittu.
Lisäruokinnalla turvataan porojen selviytyminen heikenneissä olosuhteissa
Vuosisatojen saatossa poro, villipeurojen jälkeläinen, on luonut itselleen oman ekologisen lokeron, jolloin se parantaa elinympäristönsä kasvien elinvoimaa. Porojen laidunnus siis hyödyttää alueita, mutta vaatii paimennusta ja ohjausta, jotta laidunalueet eivät kulu liikaa ja niistä riittäisi poroille syötävää tulevaisuudessakin. Porojen talvinen lisäruokinta maastoon, niiden luontaisille laidunalueille, tukee poron hyvinvointia sen saadessa toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Oikeanlainen rehustus on ruokinnan onnistumisen perusta.
Porotilojen sopeutuminen ilmastonmuutokseen – Ratkaisuja ruokintaongelmiin -hanke on käynnistynyt tämän vuoden toukokuussa. Hankkeessa on tavoitteena löytää keinoja saada porot selviämään muuttuneista talvista hyvinvoivina. Kun luonnonlaitumilta ravintoa ei saa riittävästi, porot tarvitsevat lisäruokintaa. Heikko ravinnon saatavuus kuitenkin pakottaa poron säästöliekille, jolloin se pystyy syömään vain helposti sulavaa ruokaa kuten jäkälää (kuvio 1). (Maijala, Kylmämaa, Majuri & Mustonen 2016).
Kuvio 1. Palleroporonjäkälä on poron luontaista talviravintoa.
Poron hyvinvointia tukevan rehustuksen suunnittelu ei aina ole yksioikoista. Energiansaanti on turvattava, mutta esimerkiksi liian korkea väkirehupitoisuus ruokinnassa aiheuttaa porojen terveydelle monia haittoja. Yksi merkittävimmistä vääräntyyppisen ruokinnan terveyshaitoista on hapanpötsi, joka edetessään on porolle kohtalokas. (Sauvala ym. 2023).
Uutta teknologiaa ja kokemusperäistä tietoa yhdistelemällä kestävä ratkaisu
Porotilojen sopeutuminen ilmastonmuutokseen – Ratkaisuja ruokintaongelmiin -hankkeessa porojen ravinnonhyödyntämiskykyä tullaan seuraamaan märehtimisantureiden avulla. Vastaavasta teknologiasta on hyviä kokemuksia muilla märehtijöillä, mutta porotaloudessa näistä ei ole aiempaa kokemusta. Märehtimisanturien uskotaan olevan osa ratkaisua, jolla ravinnonsaannin vaikeutumiseen pystyttäisiin puuttumaan ennen kuin se heikentää poron kunnon liiaksi sekä estämään porotokkien massavaelluksia uusien laidunalueiden etsintään.
Syyskuussa pidetyssä Uuden ajan teknologiset ratkaisut porotalouden tueksi -työpajassa laitevalmistajat, elinkeinonharjoittajat ja asiantuntijat kokoontuivat kehittelemään porolle soveltuvaa märehtimisanturia. Naudoille on saatavilla sekä korvaan asennettavia laitteita että kaulapantaan kiinnitettäviä antureita. Anturit ohjelmoidaan tunnistamaan eläimen liikeratojen perusteella, milloin tapahtuu märehtimistä, syömistä ja lepoa.
Navettaolosuhteisiin soveltuvaa teknologiaa, joka on käytössä nautojen märehtimisen seurannassa, esitteli työpajaan osallistunut DeLaval -myyntiedustaja Jenny Salmela. Porojen seurantateknologiasta ja sen kehittämismahdollisuuksista työpajassa oli kertomassa Anicaren Aki Marttila. Porollakin märehtimisanturin voisi kiinnittää kaulaan tavanomaisen GPS-seurantapannan (kuvio 2) tavoin tai asentaa korvaan. Anicare valmistaa porojen seurantalaitteita, jotka kiinnitetään poron korvaan merkintäpiltan tavoin.
Kuvio 2. Poron GPS-seurantapanta (Ronkainen 2011)
Hanke kokoaa eri puolilta poronhoitoaluetta kokemuksia porojen maastoruokinnasta ja siihen varautumisesta. Märehtimisanturin tuottaman datan ja poronhoitajien käytännön kokemusten pohjalta saadaan arvokasta tietoa porojen ravinnonhakukäyttäytymisestä, ravinnon riittävyydestä ja lisäruokinnan onnistumisesta.
Poronhoito on osa pohjoista luontoa ja haluamme sen olevan osa sitä myös muuttuvassa ilmastossa. Vaikeiden olosuhteiden tuomiin haasteisiin pyritään löytämään pitkäjänteinen ratkaisu, joka tukee poron terveyttä, mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen ja takaa laidunalueiden säilymisen.
Porotilojen sopeutuminen ilmastonmuutokseen – Ratkaisuja ruokintaongelmiin -hanke
Porotilojen sopeutuminen ilmastonmuutokseen – Ratkaisuja ruokintaongelmiin -hankkeen päätoteuttaja on Lapin AMK ja osatoteuttajana mukana Helsingin Yliopisto. Rahoituksen hankkeelle on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Hankkeen toiminta-aika on 1.5.2025 – 31.10.2028.
Lähteet:
Maijala, V., Kylmämaa, L., Majuri, K., & Mustonen, J. 2016. Porojen talviruokinnan hyvien tapojen opas. Viitattu 17.10.2025: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/elma/files/2016/09/Porojen-talviruokinnan-hyvien-toimintatapojen-opas-2.pdf
Ronkainen, M. 2011. Poron GPS-seurantapanta. Valokuva.
Sauvala, M., Post, L., Yrjänheikki, S., Mattila, N., Haveri-Heikkilä, J., Vanhanen, H., Maijala, V., Vanhatalo, A., Niku, M. & Kokkonen, T. 2023. Väkirehuruokinnan ja sienilisän vaikutus poron vasojen pötsin rakenteeseen, hampaisiin ja pötsimikrobistoon. Porojen hyvinvointia ja vasatuottoa tukeva talviruokinta -artikkelisarja. Viitattu 17.10.2025: https://lapinamk.fi/e-kirja/porojen-hyvinvointia-ja-vasatuottoa-tukeva-talviruokinta/
Lisää tietoa aiheesta:
Porotilojen sopeutuminen ilmastonmuutokseen – ratkaisuja ruokintaongelmiin -hankkeen verkkosivut: https://lapinamk.fi/porotilanruokintaratkaisut/
Porojen ruokinta ja ravitsemus muuttuvassa ilmastossa -hankkeen verkkosivut: https://lapinamk.fi/porojen-ruokinta-ja-ravitsemus-muuttuvassa-ilmastossa/