Mirka Hienonen, insinööri AMK, asiantuntija, Digitaaliset ratkaisut, Lapin ammattikorkeakoulu
Tekoäly – ja erityisesti generatiivinen tekoäly – on tullut osaksi monien asiantuntijoiden arkea lähes huomaamatta. Se kirjoittaa tekstejä, tiivistää aineistoja, ehdottaa ratkaisuja ja tukee päätöksentekoa. Keskustelu tekoälystä työelämässä keskittyy usein tehokkuuteen, tuottavuuteen ja kustannussäästöihin. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin se, miten tekoäly muuttaa työntekijän suhdetta omaan työhönsä, osaamiseensa ja ammatti-identiteettiinsä.
Kyse ei ole vain uusista välineistä, vaan hiljaisesta muutoksesta siinä, mitä pidämme asiantuntijuutena ja mikä koetaan arvokkaaksi työssä. Tässä artikkelissa tarkastelen tekoälyn aiheuttamaa työidentiteetin muutosta omien havaintojeni ja kokemusteni kautta.
Kuva 1. “Blue glowing circuits connecting computer screens. A human man in directing the process back towards the photographer” – Kuva luotu ArtBreeder tekoälyllä.
Kun tekemisen tapa muuttuu
Monilla aloilla tekoäly on otettu avuksi hoitamaan tehtäviä, jotka aiemmin kuuluivat puhtaasti ihmisen asiantuntijuuden ytimeen: tekstien luonnostelua, vaihtoehtojen vertailua, analyysin pohjatyötä ja jopa luovaa ideointia. Työ ei välttämättä vähene, mutta sen luonne muuttuu. Aikaa vapautuu – ainakin teoriassa – ajattelulle, arvioinnille ja vuorovaikutukselle.
Samaan aikaan työntekijä voi huomata kysyvänsä itseltään: jos tekoäly tekee tämän nopeammin ja joissain tapauksissa paremmin, mikä on minun roolini? Tämä kysymys ei ole vain tekninen, vaan syvästi inhimillinen. Oman kokemukseni mukaan vastaus on lopulta yksinkertainen: roolini on tietää, mitä teen ja mitä haluan tekoälyn tekevän. Kun osaan ohjata tekoälyä tietoisesti, voin vaikuttaa lopputulokseen tehokkaasti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kuten Stefano Puntoni toteaa Knowledge at Whartonin referoimassa haastattelussa, tekoälyn käyttöönotto on ennen kaikkea ihmisten tarina, ei pelkkä teknologinen muutos (Knowledge at Wharton 2025). Tekoäly ei ole korvaamassa minua tai ketään mutakaan, vaan on ohjaamani työkalu, joka sujuvoittaa työarkeani.
Ammatti-identiteetti murroksessa
Ammatti-identiteetti rakentuu muun muassa kokemuksesta, osaamisesta, vuorovaikutuksesta, merkityksellisyydestä ja tarpeellisuudesta. Kun tekoäly tulee osaksi työtä, se haastaa näitä kokemuksia. Asiantuntijuus ei enää perustu yksinomaan siihen, kuka tietää eniten tai tuottaa eniten sisältöä, vaan siihen, kuka osaa:
- asettaa oikeita kysymyksiä
- arvioida tuotetun tiedon laatua ja tarkoituksenmukaisuutta
- tehdä eettisiä ja kontekstisidonnaisia tulkintoja
- yhdistää teknologian tuottaman tiedon inhimilliseen ymmärrykseen
Monelle tämä merkitsee siirtymää “tekijästä” kohti “tulkitsijaa”, “ohjaajaa” tai “vastuunkantajaa”. Muutos voi olla vapauttava, mutta se herättää myös epävarmuutta ja vastarintaa. Osa kokee tekoälyn ohimenevänä trendinä, osa taas kohtaa paineita ottaa se käyttöön vain siksi, että se on olemassa. Toiset arastelevat tekoälyä konkreettisten huolien vuoksi, kuten tietoturvariskien, osaamisen puutteen tai ihmisen korvaamisen pelon takia. Tutkimukset osoittavat, että ihmiset hyväksyvät hyvin rutiinitehtävien automatisoinnin, mutta identiteettiä rakentavien taitojen automatisointi herättää pelkoa (Knowledge at Wharton 2025; Novak 2025).
Tekoäly herättää työelämässä ristiriitaisia tunteita. Toisille se on helpotus: tuki arkeen, ajattelun sparraaja ja kuormitusta vähentävä apuväline. Toisille se näyttäytyy uhkana, esimerkiksi pelkona osaamisen vanhenemisesta tai työn merkityksen kaventumisesta. Nämä tunteet eivät ole irrationaalisia, sillä työ ei ole ihmiselle pelkkää suoritusta, vaan myös identiteetin ja arvon lähde. Siksi tekoälyn käyttöönotto ei ole vain tekninen muutos, vaan myös psykologinen ja sosiaalinen prosessi, joka vaatii tilaa keskustelulle ja yhteiselle merkityksenannolle (Knowledge at Wharton 2025; Novak 2025).
Tutkimukset osoittavat, että ammattilaiset kokevat neljä keskeistä identiteettiriskin aluetta tekoälyn edessä:
- Itsetunto: “Olenko edelleen arvokas, jos kone tekee työni paremmin?”
- Oma kyvykkyys: “Voinko säilyttää tehokkuuteni tekoälyn aikakaudella?”
- Jatkuvuus: “Miten ylläpidän ammatti-identiteettiä muutoksessa?”
- Erityisyys: “Mikä tekee minusta ainutlaatuisen ja korvaamattoman?” (Novak 2025.)
Nämä huolenaiheet liittyvät myös siihen, että tekoäly voi vahvistaa ihmisen vinoumia ja eettisiä sokeita pisteitä, esimerkiksi lisäämällä ennakkoluuloja rekrytoinnissa tai terveydenhuollossa (Novak 2025). Näitä vinoumia voidaan kuitenkin ehkäistä ja korjata asianmukaisella koulutuksella sekä lisäämällä tietämystä generatiivisesta tekoälystä. Lisäksi tekoälyn käyttö on hyvä määritellä selkeästi osaksi työnkuvaa, mikä lisää läpinäkyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta.
Novak (2025) korostaa, että menestyvät organisaatiot rakentavat rakenteita, joissa yhdistyvät tekninen osaaminen ja ihmislähtöiset ratkaisut. Tähän kuuluu muun muassa:
- Psykologinen ja eettinen valmistautuminen: Johtaminen ja organisaatiokulttuuri tunnistavat inhimilliset vinoumat ja varautuvat roolien muutoksiin.
- Ammatti-identiteetin säilyttäminen: Ammattilaiset määritellään uudelleen AI-lisättyinä asiantuntijoina, esimerkiksi “tekoälyä hyödyntävä diagnostikko” tai “älykäs valvonta-insinööri”.
- Osaamisen integraatio: Nykyiset taidot yhdistetään tekoälyn mahdollistamiin uusiin rooleihin, esimerkiksi lääketieteellinen asiantuntemus muuttuu AI:n tuottamien tulosten validointikyvyksi.
- Jatkuva oppiminen: Ihmiset ja tekoäly oppivat yhdessä, jolloin tekoäly kehittyy ihmisen ohjauksessa ja ihmisen päätöksenteko tehostuu (Novak 2025.)
Kilpailuetu syntyy niille organisaatioille, jotka onnistuvat ylläpitämään ammatti-identiteetin, säilyttämään kriittisen arvioinnin ja eettiset standardit samalla, kun hyödynnetään tekoälyn mahdollisuuksia. Ne, jotka kehittävät ihmis- ja tekoäly-yhteistyön rakenteita ennakoivasti, eivät ainoastaan selviydy muutoksesta – ne myös johtavat sitä (Novak 2025.)
Tekoäly muokkaa työtä – ei korvaa sitä
Tekoäly harvoin korvaa kokonaan ammattiryhmiä; sen sijaan se muuttaa työn sisältöä ja tapaa, jolla työtä tehdään. Aivan kuten valokuvaus kehittyi digitaalisten työkalujen myötä, myös ammatit löytävät uusia tapoja yhdistää tekoäly arkeen. On tärkeää ymmärtää, mitkä työtehtävät rakentuvat identiteetin kautta ja mitkä ovat enemmän käytännöllisiä – tämä auttaa työntekijöitä suhtautumaan muutokseen ilman turhaa uhkaa (Knowledge at Wharton 2025).
Tekoäly ei siis poista tarvetta ihmisen älykkyydelle, vaan nostaa sen uudelle tasolle. Kyky kyseenalaistaa, arvioida ja asettaa tekoälyn tuottamat tulokset kontekstiin muodostuu uudeksi kilpailueduksi, samoin kuin taito tunnistaa, milloin tekoäly vahvistaa vinoumia sen sijaan, että korjaisi niitä. Ammatillinen osaaminen siirtyy kohti älykästä valvontaa, monimutkaisten ongelmien ratkaisemista ja sitä, mitä voimme kutsua eettiseksi tekoälypäätöksenteoksi: tietoa siitä, milloin luottaa tekoälyyn, milloin ohittaa sen ja milloin tehdä yhteistyötä sen kanssa, mutta silti kantaa moraalisen vastuun lopputuloksista (Novak 2025.)
Tekoälyä ei siis kannata nähdä pelkkänä teknologiana, vaan työkaluna, joka täydentää ihmisen osaamista. Sen avulla voidaan automatisoida rutiinitehtäviä ja vapauttaa aikaa merkityksellisemmälle työlle, mutta samalla on keskityttävä niihin osa-alueisiin, joita tekoäly ei korvaa: luovuus, eettinen pohdinta, strateginen ajattelu, vastuun kantaminen ja johtajuus. Neil Hoynen mukaan tekoälyn ei pitäisi olla vain brändäysväline, vaan sen käyttöä tulee kohdentaa todellisiin liiketoiminnan tarpeisiin (Knowledge at Wharton 2025).
Mitä tekoälyn käyttöönotto tarkoittaa työyhteisöille ja johtamiselle
Jos tekoälyn käyttöönottoa tarkastellaan vain tehokkuuden näkökulmasta, riskinä on osaamisen ja motivaation heikkeneminen. Työyhteisöissä tarvitaan avointa keskustelua siitä, mitä tekoäly tekee, mitä se ei tee – ja miksi ihmistä edelleen tarvitaan.
Johtamisen näkökulmasta tämä tarkoittaa mielestäni muun muassa:
- uudenlaisten osaamisvaatimusten tunnistamista
- oppimisen ja kokeilun mahdollistamista
- epävarmuuden sallimista osana muutosta
- ihmisen roolin tietoista sanoittamista tekoälyn rinnalla
Tekoäly muuttaa HR:n ja johtamisen roolia perinteisestä hallinnollisesta tehtävästä strategiseksi kumppaniksi, joka osallistuu organisaation päätöksentekoon. Jo nyt järjestelmät voivat esimerkiksi tunnistaa riskit työntekijöiden loppuun palamisesta, osaamisvajeet ja uudelleenkoulutustarpeet. Esimerkiksi Kone-konsernissa hyödynnetään työntekijäkokemusta ja dataa koneoppimisen avulla uusien toimintamallien kehittämisessä (Zettinig 2025.)
Tämä muutos mahdollistaa myös uudenlaisia hybridirolleja, kuten “tekoälyn tulkki”, joka varmistaa, että algoritmiset ratkaisut heijastavat inhimillisiä arvoja ja tarpeita. Kannatankin Zettinign (2025) näkemystä siitä, että tulevaisuuden HR ei siis hallinnoi ihmisiä algoritmien kautta, vaan luo AI-lisättyjä työympäristöjä, joissa työntekijät voivat suoriutua hyvin ja kokea yhteenkuuluvuutta.
Kun työn merkitys ja vastuut tehdään näkyviksi, tekoäly voi vahvistaa ammatti-identiteettiä sen sijaan, että se murentaisi sitä. Älykkäät ohjausjärjestelmät voivat esimerkiksi havaita stressiä, tukea tiimiyhteistyötä ja vahvistaa kulttuurienvälistä ymmärrystä, vapauttaen aikaa siihen, mikä on aidosti ihmisläheistä työyhteisöissä: dialogiin, tukeen ja johtamiseen (Zettinig 2025.)
Mahdollisuuksia, ei vain uhkia
Parhaimmillaan tekoäly siirtää työn painopistettä sinne, missä ihminen on korvaamaton: eettiseen harkintaan, luottamuksen rakentamiseen, luovuuteen ja merkitykselliseen vuorovaikutukseen. Tämä edellyttää kuitenkin tietoista valintaa ja jatkuvaa reflektiota – tekoäly ei tee tätä puolestamme.
Tekoälyn aikakaudella keskeinen kysymys ei ehkä ole, mitä tekoäly osaa, vaan millaiseksi haluamme ihmisen työn ja asiantuntijuuden muotoutuvan. Vastaus tähän kysymykseen määrittää pitkälti sen, koetaanko tekoäly työelämässä mahdollisuutena vai uhkana.
Lähteet
Knowledge at Wharton 2025. Five Ways Gen AI Is Changing Workplace Identity 5.5.2025 Knowledge at Wharton. Viitattu 12.12.2025 https://knowledge.wharton.upenn.edu/article/five-ways-gen-ai-is-changing-workplace-identity/
Novak K. The AI Double-Edged Sword: A Professional Identity Problem 2.10.2025 Issue 323, Medium. Viitattu 12.1.2026https://novakkevin.medium.com/issue-232-october-2-2025-67080d2f808f
Zettinig P. The AI Revolution Is Transforming Leadership and Working Life 4.12.2025 Liikesivistysrahasto. Viitattu 12.1.2026 https://www.lsr.fi/en/blog/ai-revolution-is-transforming-leadership-and-working-life/
Asiasanat: tekoäly, identiteetti, työelämä