Sanna-Mari Renfors, FT, dosentti, yliopettaja, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu
Johdanto
Globalisaatio, teknologian kehitys ja tekoäly, vihreä siirtymä, väestön ikääntyminen ja taloudellinen epävarmuus muuttavat työtä ja työmarkkinoita yhä kiihtyvällä tahdilla. Tämä on johtanut siihen, että elinikäiset työpaikat ovat harvassa ja uran aikana tehdään muutoksia yhä useammin ja monipuolisemmin kuin aikaisemmin (Baruch & Sullivan 2022; Dronos & Antoniou 2023). Nämä nykypäivän yhteiskunnalliset muutokset ja myrskyisä työelämä ovat vaikuttaneet myös siihen, miten yksilö valitsee oman uransa ja kehittää sitä. Yksilöt joutuvat tuunaamaan joustavasti omaa uraansa työmarkkinoilla, jotka ovat epävarmat ja tarjoavat epävakautta (Dronos & Antoniou 2023). Omalla uralla menestyminen edellyttää siten erilaisia lähestymistapoja kuin vakaiden, lineaaristen urien aikakaudella.
Kyseiset muutokset ovat nostaneet urakestävyyden yhdeksi tämän päivän tärkeimmistä työmarkkinatrendeistä (ManpowerGroup 2025). Urakestävyydellä tarkoitetaan prosessia, jossa yksilö jatkaa, sopeutuu ja menestyy urallaan huolimatta haasteista ja toimintaympäristön muutoksista (Mishra & McDonald 2017). Tällöin yksilö edistää suunnitelmallisesti uraansa, kehittyy ammatillisesti ja päivittää jatkuvasti omaa ammatillista osaamistaan parantaakseen uransa kestävyyttä. Tämä tekee yksilöstä keskeisen toimijan, joka oman toimintansa ja kokemustensa kautta vaikuttaa omaan uraansa, ottaa vastuun tämän kehittämisestä ja jatkuvasta oppimisesta (Baruch & Sullivan 2022; De Vos, Van der Heijden & Akkermans 2020; Yates 2022).
Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan työelämän muuttuviin tarpeisiin vastaavaa osaamisen uudistamista ja kehittämistä, joka jatkuu koko elämän ajan (Opetushallitus 2024). Yksi jatkuvan oppimisen mahdollisuuksista työelämässä toimiville asiantuntijoille on ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2024 toteaa, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneella on laajat ja syvälliset sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä. YAMK-tutkinnon tarkoituksena onkin osaamisen kehittämisen kautta vahvistaa yksilöiden asemaa työmarkkinoilla (Lapin ammattikorkeakoulu 2025; Linjander & Kotila 2025).
Tässä artikkelissa tarkastellaan ylemmän ammattikorkeakoulun (YAMK) opiskelijoiden näkökulmasta, millaisena urakehityksen mahdollistajana he kokevat opiskelemansa YAMK-tutkinnon. Artikkelissa paneudutaan asiaan analysoimalla tutkintoaan suorittavien YAMK-opiskelijoiden ajatuksia heidän opiskelustaan keskittyen erityisesti syihin opiskella uusi tutkinto, tutkinnon heille mahdollistamiin urapolkuihin ja uuden osaamisen hyödyntämiseen. Aihe on tärkeä, sillä tulokset tukevat ammattikorkeakouluja YAMK-tutkintojen opetussuunnitelmatyössä ja YAMK-opiskelijoille räätälöidyn uraohjauksen kehittämisessä.
Uusi osaaminen vie uusille urapoluille
YAMK-opiskelijoiden mukaan pääasiallinen syy opiskella uusi tutkinto on juuri uuden osaamisen hankinta, joka mahdollistaa uramuutoksen. He tunnistavat työelämän nopean muutosvauhdin ja tarpeen pysyä mukana näissä muutoksissa. Uuden osaamisen kautta he haluavat toimia edelläkävijöinä omassa työyhteisössään tai omalla toimialallaan. Tämä heijastuu selkeästi myös koulutuksen valinnassa opiskelijan hakiessa ammattikorkeakouluun. Opiskelijat toteavat, että koulutuksen ydinsisältöjen tulisi liittyä aiheisiin, joilla on merkittävä rooli ja uutuusarvo yhteiskunnallisessa muutoksessa ja tulevaisuuden työelämässä. Opiskelijat näkevät siten hyödylliseksi kasvattaa sellaista osaamista, jonka tarve lisääntyy ja joka on ajankohtaista sekä kysyttyä tulevaisuudessa. He ajattelevat myös uusien työtehtävien ja -nimikkeiden syntymisen olevan mahdollista tämän uuden osaamisen ympärille työelämän ja ammattien muuttuessa.
Entä millaisia urapolkuja YAMK-tutkinnon opiskelu mahdollistaa? Opiskelijoiden urapolut kulkevat ylös esihenkilötehtäviin tai sivulle vaativampiin asiantuntijatehtäviin, jolloin YAMK-tutkinto on opiskelijalle osaamisen täydentämistä. Monet YAMK-opiskelijat haluavat rakentaa omaa uraansa nykyisellä työantajalla tai saman toimialan sisällä soveltaen työtehtävissään koulutuksen kartuttamaa uutta osaamista. YAMK-tutkinnon nähdään antavan mahdollisuuden urakehitykseen eli etenemiseen haastavampiin työtehtäviin organisaation sisällä osaamisen lisääntyessä. Lisäksi nykyiseen työtehtäväänsä tyytyväiset opiskelijat tavoittelevat sen rikastuttamista ja osaamisensa päivittämistä uudella osaamisella.
Toisaalta YAMK-opiskelijat näkevät monialaisen YAMK-tutkinnon mahdollistavan heille uudelleenkouluttautumisen. Uusi urapolku liittyy siten uuden uran löytämiseen ehkäpä kokonaan toiselta toimialalta. Nämä ns. toisen uran etsijät näkevät YAMK-tutkinnon urasiirtymän välineeksi, eli sen tuottama osaaminen mahdollistaa työllistymisen itselle uusille toimialoille, täysin uusiin haasteisiin. Tällöin opiskelijat pohtivat laajasti aikaisemman ja uuden osaamisen yhteensovittamista eli sitä, millaisia urapolkuja aikaisemman osaamisen laajentaminen tutkinnon tuomalla uudella osaamisella voisi heille tarjota. Syy uuden uran etsinnän taustalla on usein kyllästyminen nykyiseen uraan ja kiinnostus sellaista uraa kohtaan, joka vastaisi paremmin omia arvoja, asenteita ja tarpeita. Nykyistä uraa ei koeta enää itselle mielekkääksi eikä merkitykselliseksi. Työ ei tunnu itselle sopivalta: se ei vastaa omaa persoonallisuutta, kiinnostuksen kohteita tai osaamista. Tällöin halutaan löytää autenttinen ura, joka takaa pitkäaikaisen urakestävyyden.
Uramuutosten ja uusien urapolkujen etsimisen taustalla voi olla myös muita syitä. Uuden urapolun etsintä ei valitettavasti ole aina opiskelijan oma valinta. Työelämän epävarmuus ja omassa organisaatiossa tapahtuneet muutokset pakottavat hankkimaan uutta osaamista ja suuntaamaan uraa uudelleen. Toisaalta nykyinen työelämän epävarmuus estää monia tekemästä nopeita uramuutoksia oman taloudellisen turvan takaamiseksi. Tutkinnon nähdään kuitenkin mahdollistavan palkkakehityksen pitkällä tähtäimellä.
Uramuutos ei myöskään välttämättä tarkoita uuden kokoaikaisen työn etsimistä. Uusi osaaminen voi olla työkalu osa-aikaisen työn aloittamiseksi sivutoimisesti esimerkiksi yrittäjänä eli siirtymiseksi monityösuhteisuuteen ja useiden töiden yhdistämiseen työn merkityksellisyyden lisäämiseksi. Koska YAMK-tutkinto tuottaa erikoistunutta osaamista, opiskelijoiden mukaan tätä kautta on mahdollista saavuttaa edelläkävijän asema opiskeltavassa teemassa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi konsultoinnin aloittamista. Lisäksi uusi osaaminen on työkalu oman olemassa olevan yrittäjyyden kehittämiseksi seuraavalle tasolle yhdistämällä tähän uusi osaaminen ja laajentamalla palvelutarjontaa.
Uusi osaaminen vaikuttaa yhteiskunnan, organisaation ja yksilön kehitykseen
Urapolkujen suunnitteluun ja hallintaan vaikuttavat opiskelijoiden näkökulmasta kolme eri tasoa: yhteiskunnallinen-, organisaatio- ja yksilötaso. Lisääntynyt osaaminen antaa siten mahdollisuuden vaikuttaa toimintaan monella eri tasolla. Uusi osaaminen mahdollistaa oman toimialan kehittämisen ja vaikuttamisen sen kehitykseen. Tällöin kiinnostuksen kohteena ei ole ainoastaan kehittää työelämää vaan nimenomaan vaikuttaa edelläkävijänä yhteiskunnalliseen ja/tai toimialan kehittymiseen ja sen uudistamiseen.
Lisäksi YAMK-opiskelijat näkevät oman työnsä osaksi laajempaa organisaation kokonaisuutta, ja haluavat organisaation hyödyntävän heidän uutta osaamistaan. He ajattelevat itsensä työelämän muutosagenteiksi, joilla on toimintaa kehittävä rooli organisaatiossa. Opiskelijat haluavat integroida uuden osaamisensa osaksi työyhteisöä ja tarjota tätä työnantajalle, jotta organisaatio pysyy mukana nopeassa muutosvauhdissa ja voi vastata muutokseen. Erityisesti he haluavat haastaa organisaation vanhoja toimintamalleja uuden osaamisensa avulla. Tämän vuoksi opiskelijoita motivoi koko organisaatiota ja työyhteisöä hyödyttävien uusien ratkaisujen, prosessien ja toimintatapojen kehittäminen, johon he haluavat osallistua osana omaa työtään.
Toki opiskelijat näkevät omilla opinnoillaan olevan myös henkilökohtaisen merkityksen ammatillisen kasvun näkökulmasta. YAMK-tutkinto on väline itsensä kehittämiseen ja omien urahaaveiden toteuttamiseen. Uteliaisuus uusien asioiden oppimista kohtaan, oman ajattelun ja ymmärryksen laajeneminen sekä uudet näkökulmat ja ideat motivoivat opiskelijoita. Samalla opiskelu antaa energiaa ja lisää omia voimavaroja toimia työssä. Opintojen aikaisen verkostoitumisen toivotaan myös tuovan mukanaan uusia tilaisuuksia tulevaisuuden työelämässä.
Yhteenveto ja pohdinta
Yhteenvetona voidaan todeta, että YAMK-tutkinnon tuottama uusi osaaminen mahdollistaa opiskelijoille uramuutoksen ja kestävän uran kehittämisen. Yleisesti osaamisen kehittämisen taustalla on työelämän nopea muutosvauhti ja näitä muutoksia vastaavan oman osaamisen päivittäminen. Kuten Työterveyslaitos (2023) painottaa, osaamisen jatkuva kehittäminen on muutoksiin vastaamisen edellytys. Kyseessä ei kuitenkaan ole ainoastaan pysyminen mukana muutosvauhdissa vaan halu toimia teeman edelläkävijänä ja vaikuttaa kehitykseen laajemmin omalla toimialalla ja omassa työyhteisössä. Kuten Martela (2020) toteaa, merkityksellinen työ palvelee suurempaa tarkoitusta ja sen tekemisessä itsessään on jotain arvokasta.
Keskeistä on myös ymmärrys siitä, onko opiskelun tarkoituksena ensimmäisen uran kehittäminen vai siirtyminen toiselle uralle. Aikuisopiskelijoilla oppiminen perustuu siten henkilökohtaisiin oppimistavoitteisiin ja opiskelun tarkoituksena on joko uudistaa nykyistä tai rakentaa uutta osaamista (Korhonen & Portaankorva-Koivisto 2021). YAMK-tutkinto voidaan nähdä osaamisen täydentämisenä, joka mahdollistaa siirtymisen nykyisellä uralla esihenkilötehtäviin tai vaativampiin asiantuntijatehtäviin omassa organisaatiossa tai omalla toimialalla. Toisaalta YAMK-opiskelijat näkevät monialaisen YAMK-tutkinnon mahdollistavan heille uudelleenkouluttautumisen ja uuden uran löytämisen kokonaan toiselta toimialalta. Syy tämän taustalla on kasvava merkityksellisyyden etsintä omasta työstä: itselle autenttisen uran löytäminen, joka takaa pitkäaikaisen urakestävyyden. On huomioitava, että tämä urasiirtymä ei välttämättä tarkoita uutta kokoaikaista työsuhdetta nykyisellä tai uudella työnantajalla vaan se voi olla siirtyminen koko- tai osa-aikaiseen yrittäjyyteen työn merkityksellisyyden lisäämiseksi. Nämä seikat vaikuttavat myös YAMK-opetussuunnitelmatyöhön, minkä vuoksi olisi tarkoituksenmukaista pohtia, miten urakehityksen taustalla olevien syiden tulisi näkyä YAMK-tutkintojen opetussuunnitelmissa.
Opiskelijoiden ajatusten pohjalta voidaan sanoa, että YAMK-opiskelijat tarvitsevat laajempaa tukea urakehitykseensä. Uraohjauksen tarve onkin noussut viime aikoina nopeasti yksilöiden yrittäessä löytää itselleen merkityksellisen uran yhteiskunnallisten ja työmarkkinoiden muutosten keskellä (Drosos & Antoniou 2023). Uraohjaus tukisi opiskelijoita uraansa liittyvässä päätöksenteossa ja uratavoitteiden määrittelemisessä (Ebner 2021). Kaikille YAMK-opiskelijoille keskeisiä teemoja uraohjauksessa ovat esimerkiksi itsetuntemuksen lisääminen itsestä työelämässä ja itselle merkityksellisen työn kriteerien pohdinta, olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ja sanoittamisen sekä tämän yhteensovittaminen uuden tutkinnon tuottaman osaamisen kanssa. Näiden teemojen tarkastelun kautta mahdollistuu ymmärrys omasta uraidentiteetistä urapäätösten pohjaksi. Lisäksi uraohjauksen tulisi keskittyä uramahdollisuuksien visiointiin, uratavoitteiden asettamiseen ja toimintasuunnitelman tekemiseen. Tässä vaiheessa ohjausta huomioidaan myös opiskelun taustalla olevat syyt: liittyykö urakehitys oman työn tuunaamiseen ja urakehitykseen nykyisessä organisaatiossa vai tavoitellaanko laajemmin uusia urapolkuja. Tilanteesta riippumatta YAMK-tutkinto avaa monipuolisia ja yksilöllisiä väyliä oman uran kehittämiseen.
Lämmin kiitos Uudistavan liiketoiminnan YAMK-tutkinnon opiskelijoille ajatusten jakamisesta.
Lähteet
Baruch, Y., & Sullivan, S. 2022. The why, what and how of career research: a review and recommendations for future study. Career Development International, 27(1), 135–159. Viitattu 30.12.2025 https://doi.org/10.1108/CDI-10-2021-0251
De Vos, A., Van der Heijden, B., & Akkermans, J. 2020. Sustainable careers: Towards a conceptual model. Journal of Vocational Behavior, 117, 1–13. Viitattu 30.12.2025 https://doi.org/10.1016/j.jvb.2018.06.011
Drosos, N., & Antoniou, A. 2023. Career adaptability and career resilience in the workplace. Teoksessa Fotinatos-Ventouratos, R., Cooper, C., & Antoniou, A. (toim.) Resilience in modern day organizations. London:Taylor & Francis, 68–78.
Ebner, K. 2021. Promoting career optimism and career security during career coaching: development and test of a model. Coaching: An International Journal of Theory, Research and Practice, 14(1), 20–38. Viitattu 29.12.2025 https://doi.org/10.1080/17521882.2019.1707247
Korhonen, V., & Portaankorva-Koivisto, P. 2021. Adult learners’ career paths–from IT profession to education within two-year study programme in Finnish university context. International Journal of Lifelong Education, 40(2), 142–154. Viitattu 29.12.2025 https://doi.org/10.1080/02601370.2021.1900939
Lapin ammattikorkeakoulu. 2025. Lapin AMK Master School – ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Viitattu 30.12.2025 https://lapinamk.fi/koulutus/yamk-tutkinnot/
Linjander, J-P. & Kotila, H. 2025. Kohti koordinoitua ja jatkuvaa ylemmän ammatillisen osaamisen edistämistä. Teoksessa Mäki, K., Aura, P., Heikkanen, S., Kotila, H. & Hero, L-M. (toim.) Vaikuttava YAMK. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Haaga-Helia julkaisut 17/2025, 8–14. Viitattu 30.12.2025 https://www.theseus.fi/handle/10024/903804
ManpowerGroup. 2025. Työelämän vallankumous ja uudet horisontit. Globaalit työmarkkinatrendit vuonna 2025.Viitattu 29.12.2025 https://blogi.manpowergroup.fi/tutkimukset-ja-raportit/raportti-ty%C3%B6markkinatrendit-2025
Martela, F. 2020. Merkityksellinen työ. Työn tuuli, 1, 8-–6. Viitattu 29.12.2025 https://www.henry.fi/media/ajankohtaista/tyon-tuuli/tyontuuli_012020.pdf
Mishra, P., & McDonald, K. 2017. Career resilience: An integrated review of the empirical literature. Human Resource Development Review, 16(3), 207–234. Viitattu 30.12.2025 https://doi.org/10.1177/1534484317719622
Opetushallitus. 2024. Jatkuva oppiminen vastaa työelämän ja yhteiskunnan murroksiin. Blogi 30.4.2024. Viitattu 30.12.2025 https://www.oph.fi/fi/blogi/jatkuva-oppiminen-vastaa-tyoelaman-ja-yhteiskunnan-murroksiin
Työterveyslaitos. 2023. Työelämän kehittäminen kolmikantaisessa yhteistyössä: TYÖ2030-ohjelma. Viitattu 29.12.2025 https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/9e31a7ac-ac48-44dc-ba61-64cd8bae2999/content
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 30.12.2025 https://www.finlex.fi/eli?uri=http://data.finlex.fi/eli/sd/2014/1129/ajantasa/2024-04-11/fin
Yates, J. 2022. The career coaching handbook. Abingdon: Routledge.
Asiasanat: ura, urakehitys, uranvalinta, urasuunnittelu, ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot