Hajautetun energiantuotannon ratkaisut ovat yleistyneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Hajautettu energiantuotanto tarkoittaa sekä hajautettua sähköntuotantoa että hajautettua lämmöntuotantoa. Perinteisten keskitettyjen energiantuotantoratkaisujen rinnalle rakennetaan pienempiä voimaloita. Pienvoimalat voivat hyödyntää biopohjaisia energianlähteitä.
Yhteiskunnallisessa yrityksessä tavoitteena on yhteisen hyvän tuottaminen. Kyse ei kuitenkaan ole hyväntekeväisyydestä, vaan liiketaloudesta, yrittäjyydestä ja työllistymisestä. Tulevaisuuden työelämässä arvopohjaisilla yhteiskunnallisilla yrityksillä voi olla tärkeä rooli yhteiskunnallisen turvallisuudentunteen edistämisessä.
Uusia näkökulmia huoltovarmuuskeskuksen ja puolustushallinnon toimintaan luo Suomen valtion ilmastoystävällinen politiikka. Huoltovarmuus ja puolustuskyky ovat mahdollisia toteuttaa vihreällä kestävällä ajattelumallilla, ainakin osittain.
Matkailu ja turvallisuus kulkevat yhdessä, eikä matkailu voi kukoistaa ilman turvallista toimintaympäristöä. Teollisuusmatkailu mielletään yleensä matkailuksi kohteissa, jota edustavat teollisuuteen liittyvä asiantuntemus menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Meri-Lapin alueelle tuotetaan teollisuusmatkailukonsepteja yhteistyössä alueen matkailuyritysten, teollisuuden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.
Lappilaista luksusta ovat turvallisen elämyksen tarjoavat, luonnosta kumpuavat palvelut ja tuotteet. Mutta kenen vastuulla on hyvinvointipalveluiden ja -tuotteiden turvallisuus? Kuka niitä valvoo? Voiko kuka tahansa tarjota hyvinvointipalveluja kuten kasvohoitoja tai valmistaa vaikkapa luonnonkosmetiikkaa?
Suomessa tuotantoeläimillä pitää olla tietyt olosuhteet, jotka määritellään eläinsuojelulaissa. Laissa ei kuitenkaan ole suoraan matkailukäytössä olevia eläimiä koskevia määräyksiä, vaan käytännöt ovat tulkinnanvaraisia. Eläinten hyvinvointi on myös eettisesti tärkeää, ja lisäkoulutuksen avulla varmistamme, että eläinlähtöinen toimintamalli toteutuu matkailualalla Lapissa.
Asiakasturvallisuuden näkökulma sosionomin työssä on vielä verraten vähän käsitelty aihe puhumattakaan siitä, mitä se merkitsee Green Care -toiminnan yhteydessä. Suomen ja Lapin luonto, sosiaalialan asiakkaiden erilaiset tarpeet ja Green Care -menetelmien monimuotoisuus toivottavasti rohkaisevat sosionomeja menetelmien luovaan käyttöön omassa asiakastyössään.
Valitettavan iso osa ikäihmisistä kotiutuu päivystyksestä ilman asianmukaista suunnitelmaa. Turvallista kotiutumista varten tulisi luoda selkeä suunnitelma ja käytäntö sekä innovatiivisia toimintamalleja, jotta vältyttäisiin tarpeettomilta päivystyksen uusintakäynneiltä.
Kotona asumisen tueksi tarvitaan helposti ja edullisesti mitattavissa olevia biomarkkereita, joita voidaan hyödyntää myös kotioloissa ja osana arkea. Etäyhteyksillä voidaan tuottaa erilaista päivätoimintaa ja ylläpitää kotihoidon tilannekuvaa.
Terveydenhuollon yhtenäisten käytäntöjen kehittämisellä pyritään näyttöön perustuvaan toimintaan, jolla tarkoitetaan parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä. Korkeakouluilla on merkittävä rooli ja vastuu tukea näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen kehittämistä.
Turvallisuus kytkeytyy laatuun. Turvallisuuden vahvempi asema laatujärjestelmissä tuottaa turvallisuuslaatuajattelua, joka on kytkettävissä kaikkiin laatujärjestelmiin.
Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalas popularisoi uudessa teoksessaan ilmastotiedettä, mutta ei tingi pääperiaatteesta, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä on jatkossa vähennettävä. Maapallon ekosysteemi ja sen nerokkaat periaatteet avautuvat lukijalle.
Yhteisö ja yhteisöllisyys on ajattomuuden ja paikattomuuden lisäksi monimerkityksellinen ja monitasoinen ilmiö, mistä Lumen 1/2021 -lehden artikkelit erilaisine taustayhteisöineen ja näkökulmineen ovat oivallisia esimerkkejä. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Pakotetut kohtaamiset eivät rakenna yhteisöä. Jos vain suoritamme kokouksesta toiseen, työyhteisöillemme käy pian samoin kuin filosofi Martha Nussbaumin huolessa tehokkuuteen panostavasta koulutuksesta, joka unohtaa humanistiset aineet ja luovuuden: meistä tulee tehokkaita koneenosia, joilta katoaa sielu – ja yhteinen nauru.
In English
Kaiken fundamentalistisen melun ja meuhkaamisen läpi ei tahdo aina kuulla ja nähdä sitä, että ihmisten enemmistö on tietoista, älykästä ja viisasta yhteistoimintaan kykenevää väkeä, joille 2020-luku tarjoaa hyvät mahdollisuudet uusien toiminnallisten ja ajatuksellisten yhteisöjen muodostamiseen ja yhteisöllisyyden kokemiseen.
Poronhoitajat ovat tottuneet elämään luonnon ehdoilla ja mukautumaan muuttuviin olosuhteisiin. Työntekotavat muuttuvat, mutta tiivis työyhteisö on edelleen olennainen osa poronhoitoa ja ilman sitä elinkeinon harjoittaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Poronhoitajat ovat motivoituneita etsimään uusia toimintatapoja yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi ja sen vahvistamiseksi.
Yksinyrittäjille verkostoituminen kumppaneiden kanssa on tärkeä keino kasvattaa liiketoimintaa. Myös jaksamisongelmiin haetaan usein apua yrittäjäkollegoilta.
Asumiseen liittyvä valinta voi näyttäytyä toiselle radikaalina tai outona erikoisuuden tavoitteluna, vaikka se on usein kyseiselle ihmiselle itselleen varsin luonteva tapa elää elämäänsä. DAS Kelo on puurakentamisen pilottikohde Rovaniemellä. Sen asukkaita kannustetaan yhteisölliseen toimintaan, joka kuitenkin lähtee yksilön omista valinnoista sekä tarpeista, ja ennen kaikkea vapaaehtoisuudesta.
Yksi twiitti voi pilata elämän.
Metsäalan alueyhdistykset METO Lappi ry ja Lapin Metsänhoitajat ry järjestävät vuosittain yhteistyössä Lapin Metsätalouspäivät, jotka ovat keränneet metsäalan toimijoita yhteen jo 62 kertaa. Monet tulevatkin päiville vuosi toisensa perään, aina kun on mahdollista.
Vihreän talouden toimintamallit luovat edellytyksiä yhteisöjen säilymiselle; hyvinvoinnin eri osa-alueet parantuvat samalla, kun ympäristökuormitus pienenee. GRUDE-hankkeessa yhteisöjä tuetaan tiedonvälityksen keinoin ottamaan käyttöön kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja liikkumiseen, energiantuotantoon, ruoantuotantoon, jätehuoltoon ja matkailuun.
Korona-ajan verkkopalavereissa ei ole aikaa virittäytymiseen, esittäytymisiin ja jutusteluun. Yhteisiin verkkotapaamiseen varattu aika on tarkoin rajattu ja kohtaamisissa on asiapitoinen sävy. Sopiikin kysyä, että mistä saa virtaa ja energiaa tähän ”uuteen normaaliin” etätyö-moodiin ja kuinka siinä voi yleensä toimia yhteisöllisesti?
Kun puhumme yksinäisyydestä, kyse on sekä yksilön että suomalaisen yhteiskunnan kannalta merkittävästä terveyden ja hyvinvoinnin heikentäjästä, vieläpä hyvin yleisestä sellaisesta. Lapin ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutuksissa yksinäisyyttä on lähdetty haastamaan yhteistyössä järjestötoimijoiden kanssa.
Nuorella on tarve kuulua johonkin yhteisöön. Harrastukset rytmittävät nuorten arkea ja tuovat siihen mielekästä sisältöä. Nuoret kokivat ensimmäisenä koronakeväänä ahdistusta harrastusten loppumisesta, ja tämä näkyi heidän elämässään sosiaalisten suhteiden kaventumisena, jopa yksinäisyyden kokemuksena.