Biotalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteena ovat mm. alkutuotannon hajaantumien ympäri Lappia, vuodenaikaisvaihtelut ja logistiikan haasteet. Sivuvirtojen aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen vaatii alan liiketoimintamallien uudistamista ja yhteistyötä yli toimialarajojen.
Porukkaoppi-hanke vastaa poroteurastajien koulutustarpeeseen muuttuvien säädösten maailmassa, jossa osaamista on ylläpidettävä jatkuvasti. Lapin AMK, Paliskuntain yhdistys sekä Saamelaisalueen koulutuskeskus tekevät yhteistyötä tiivistääkseen erilaiset käytänteet teurastustoiminnan hyväksi toimintamalliksi.
Teollisuudessa on jo otettu käyttöön erilaisia menetelmiä, joiden avulla on mahdollista hallita tuotantoprosessien pää- ja sivuvirtoja, siten että tuotanto on yhtä aikaa tehokasta, taloudellista mutta myös ympäristöä säästävää. Samalta ajatuspohjalta meidän tulee lähestyä myös hiilidioksidin talteenottoa ja sitomista.
Käytännön työntekijöiden tutkimuksellista otetta tulisi Suomessakin nykyistä enemmän tukea, ja luoda mahdollisuuksia näyttöön perustuvan työn kehittämiselle sosiaalialalla.
Peleihin sitoutumisesta sekä niistä nauttimisesta käytetään teoriaa ahdistuksesta ja tylsistymisestä. Jos pelaajalle syötetään liikaa informaatiota tai liian vaikeita tehtäviä, hän ahdistuu. Jos taas pelissä on liian vähän toimintoja ja liian helppoja tehtäviä, hän tylsistyy.
Opetuksellisen pelin tärkeä elementti on, että opetetaan oikeita asioita, oikeilla faktoilla. Pelaajan täytyy oppia jotain pelatessaan. Toisaalta pelaajan pitäisi viihtyä pelin parissa.
Palo- ja pelastustilanteet ovat arvaamattomia, ja haastavimpia tilanteita on todella vaikea harjoitella. Harjoitusten toistaminen on kallista ja aikaa vievää. Simulaatio on yksi tapa tuoda vaihtoehtoja tällaisten tilanteiden harjoitteluun.
Ensimmäiset virtuaalitodellisuuslaitteet kehitettiin jo 1960-luvulla. Nykyään virtuaalitodellisuutta voidaan hyödyntää pelaamisen lisäksi myös erilaisissa visualisoinneissa ja simulaatioissa.