Porontalja on merkittävä teurastuksen sivutuote. Vaikka käyttötapoja on monia, on porontaljojen myynti ollut viime vuosina haasteellista. Pahimmillaan taljoja on päätynyt jopa teurasjätteeksi. Porontaljat on saatava nykyistä paremmin hyötykäyttöön.
Category: 3/2024
Miksi vihreää naisyrittäjyyttä kannattaa kehittää?
Naiset ovat miehiä kiinnostuneempia kehittämään ympäristön ja yhteisöjen kannalta kestävää yritystoimintaa. Siitäkin syystä naisten motivaatiot yrittäjyydelle ansaitsevat rohkaisua ja kannustusta, sillä vastuullisuudesta huolta kantavat yritykset edistävät alueellaan kestävyyttä monin tavoin.
Tieto mahdollisuuksista ja ajatusten vaihto muiden vastuullisuutta ja yrittäjyyttä pohtivien kanssa voi madaltaa kynnystä tarttua itse tuumasta toimeen yrittäjyyteen liittyvien ajatuksien kanssa.
Pieniä tekoja ja konkreettisia muutoksia – Astu kiertotalousmatkalle!
Moni pienyrittäjä miettii, miten päästä alkuun kestävän kehityksen polulla. Kiertotaloustoimet eivät kuitenkaan välttämättä vaadi suuria investointeja tai radikaaleja muutoksia. Päinvastoin. Pienillä arjen teoilla ja konkreettisilla päätöksillä yritys voi aloittaa oman kiertotalousmatkansa.
Juuri kehitetty ja pilotoitu, lappilaisille pienyrittäjille suunnattu kiertotalouskatselmus tarjoaa selkeän ja helpon tavan tunnistaa, missä yritys voi tehdä pieniä mutta vaikuttavia muutoksia. Katselmus on kuin matka, joka tuo hyötyä sekä ympäristölle, ihmiselle että liiketoiminnalle.
Välilamelli puuteollisuuden sivuvirrasta – Ketteriä kokeiluja kiertotalousteemassa
Kiertotalouden tuominen osaksi yritystoimintaa nähdään helposti ikuisuusprojektina, tulevaisuudessa kurkistavana pakollisena pahana, jossa rahat loppuvat ennen kuin tuloksia on näköpiirissä. Lapin AMKin TEQU on erikoistunut kehittämään nopeita teknologiaprototyyppejä.
ReLog sai alkunsa Vaaran Sahan ideasta hyödyntää sahateollisuudessa syntyvää sivuvirtaa osana pidemmälle jalostetun uudenlaisen rakennustuotteen luomista.
Tarkastelussa terästeollisuuden kestävät ja älykkäät tuotantoteknologiat
Terästeollisuus on yksi maailman suurimmista teollisuudenaloista. Kasvavat ympäristövaatimukset, kiristyvät kilpailuolosuhteet ja teknologian melkoinen kehitys ovat johtaneet tilanteeseen, jossa perinteisiä tuotantomenetelmiä on tarkasteltava uudelleen.
Tässä artikkelissa tarkastellaan terästeollisuuden tuotantomenetelmien toimivuutta, haasteita ja vahvuuksia sekä analysoidaan uusien teknologioiden, kuten digitalisaation, tekoälyn ja automaation mahdollisuuksia parantaa alan kilpailukykyä ja kestävyyttä.
TKI-yhteistyöllä kohti vastuullisempaa terästuotteiden valmistusta
Lapin AMKin Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmässä Kemissä tehdään teräsmateriaalien tutkimusta.
FormFuture-hankekokonaisuudessa luodaan uutta muovausteknologian tietoa ja osaamista, joka edesauttaa hiilineutraaliutta konepajavalmistuksessa.
Kansainvälisen opiskelijan palkkaaminen on yritykseltä vastuullisuusteko
Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnista on monenlaista hyötyä työnantajille ja työyhteisöille. Onkin syytä pohtia, kuinka saamme kansainväliset opiskelijat pysymään alueella valmistumisen jälkeen.
Vanhat rakennukset, uudet mahdollisuudet ja kestävän kehityksen tavoitteet TKI-työssä
Re-Archtive North -hankkeessa on tavoitteena kehittää työkaluja ja menetelmiä historiallisten rakennusten kestävään uudelleenkäyttöön.
Kun hylätyt ja alikäytössä olevat rakennukset koetaan usein rasitteiksi, haluamme hankkeessamme kääntää haasteet mahdollisuuksiksi.
Ilmastonmuutos kentillä ja katsomoissa: ympäristövastuullisuus haastaa urheiluseuroja
Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin, ja myös liikunnan ja urheilun kentällä joudutaan sopeutumaan sen vaikutuksiin.
Kestävyys vaatii ymmärrystä ja mahdollisesti aluksi myös investointeja, jotka voivat olla seuratoimijoille taloudellisesti haastavia. Tiedon ja osaamisen puute on merkittävä este vastuullisuuden toteutumiselle. Kyselyn mukaan lappilaisista urheiluseuroista vain yksi oli laskenut hiilijalanjälkensä.
Kiertotalous kuuluu meille kaikille
Moni saattaa ajatella, että kiertotalous koskee vain tiettyjä teollisuuden aloja tai suuria yrityksiä. Kuitenkin myös pienemmät yritykset eri toimialoilla voivat osallistua kiertotalouteen ja hyötyä siitä. Osallistuminen olis tärkeää myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Onneksi niistä löytyy jo oivallisia esimerkkejä.
Kun vastuullisuus ja kiertotalous toteutuvat työarjessa
Lapin ammattikorkeakoulu on panostanut paljon viime vuosina kiertotalouden ja vastuullisuuden osa-alueisiin. Teemat ovat mukana strategiassa, toimintasuunnitelmissa, raportoinnissa, vastuullisuusohjelmassa, poikkileikkaavissa teemoissa, osaamiskärjissä sekä päivittäisessä arjessa.
Kokemukseni kiertotalouden kehitystyöstä sekä vastuullisuustyön koordinoinnista kertovat samaa tarinaa.
Engineers need communication and collaboration skills in green transition
Engineers of the future will increasingly work with and in green transition. As the world is changing, they need more and more communication and collaboration skills, as well as language skills. The aim of the ECO-GT project is to react and respond to the above mentioned challenges by improving not only engineers´ practical work life skills but adapting local educators´ curricula to meet the needs.
Solving grassroots climate change problems – finding profitable business opportunities
The most significant risk facing businesses is the failure to adapt to climate change.
Can a small start-up business really tackle big challenges such as climate change?The answers to this question were found during theNordplus Intensive Summer School organized in August 2024 in Riga, Latvia.
Hallinnon avoimuus Lapin ammattikorkeakoulussa
Hyvä ja avoin hallinto luo luottamusta ja hyvää vuorovaikutusta yhteiskunnassa, mikä korostuu entisestään poikkeusolojen aikana.
Tässä tekstissä keskityn ymmärrettävyyden ja julkisuuden teemaan. Tarkoituksenani on herättää sinua ajattelemaan, miten voisit osaltasi edistää omassa työssäsi avointa ja hyvää hallintoa.
Luontoyhteyttä etsimässä
Mikä saa ihmisen lähtemään vuodeksi Pohjolan erämaihin?
Kirjaa lukiessani aloinkin kerralta, millaisia valmisteluja onnistunut retki edes lähiluontoon ryhmän kanssa vaatii. Kynnystä lähteä ei pidä nostaa korkealle. Keskeistä mielestäni on luontolähtöisessä toiminnassa ennakointi ja valmistautuminen, jotta luontoelämys on mahdollista ottaa osaksi hyvinvointityötä.