Opiskelijan rooli on vaihtunut passiivisesta vastaanottajasta kohti innovatiivista osallistujaa ja itsenäistä tiedon hakijaa. Opettaja ohjaa, kouluttautuu ja pysyy mukana muuttuvassa korkeakouluympäristössä ja nopeasti kehittyvässä digimaailmassa
Category: Teema-artikkeli
Elävä erämaa – lupaus aidosta arktisesta
Yhteiskehittämisen tuloksena Sompion matkailualueen yhteinen arvolupaus näyttäytyy tulevaisuuteen tähtäävänä ja kannustavana matkailuyrittäjien tavoitetilana. Matkailualueen yrittäjät tuottavat ainutlaatuisia ja autenttisia elämyksiä, jotka perustuvat paikallisiin tarinoihin sekä aitoon Sompion kulttuuriperintöön.
Aito arktinen on avoimuutta
Tavoitteenamme on ammattikorkeakoulun kaikilla tehtäväalueilla tuottaa vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden aikaansaaminen edellyttää, että teemme toimintaamme ja tuloksiamme näkyväksi avoimuuden periaatteilla ja toimintatavoilla.
Arktinen perspektiivi kuvataiteen koulutuksessa
Kuvataiteilija tutustuu ympäristöönsä ymmärtääkseen sitä. Luonto ja luonnonolot määrittelevät toiminnalle ehdot ja luovat pohjan elämykselle, joista aiheet voivat kummuta. Kuvataiteen opiskelija oppii käyttämään luonnonvaroja älykkäästi; omana materiaalinaan, havaintoina, ideoina, kuvauskohteina, ymmärryksen esille nostajina, ajatuksellisina ja visuaalisina tarinoina.
Lisätty todellisuus – mahdollisuus pohjoisen tarinoille?
Digitaalinen tarinankerronta yhdistelee tarinankerronnan taitoja sekä digitaitoja. AR-teknologian hyödyntäminen Pohjoiskalotilla voisi lisätä kiinnostavuutta alueen rikkaaseen kulttuuriperintöön ja historiaan. Tämä taas voisi edesauttaa kestävää matkailua tuoden esille alueen pieniä matkailuyrittäjiä.
Aito arktinen Master School – Lapin kehittäjäkoulu
Lapin AMKin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutuksia kuvaa parhaiten ilmaisu “Älykäs arktinen etäisyyksien haltija”. Tämä visio sopinee myös uuden YAMK-tutkintokoulutusmallin motoksi. Toisaalta Lapin sovellus Master Schoolista tuottaa osaamista, joka täyttää erinomaisesti Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä määritellyt osaamistasokuvaukset.
Ilmastokirja. Nyt
Suomessa kestävä kehitys, kiertotalous ja resurssiviisaus kulkevat käsi kädessä ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. Biotalous ja cleantech-toimiala ovat tärkeä vientisektori. Viemme maailmalle asiantuntemusta ja puhtaampia ratkaisuja siinä samalla kun toteutamme niitä kotimaassamme. Meillä on hyviä työkaluja myös kuntatason toimijoille.
Rakentamisen vähähiilisyystavoitteet
Rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen laskenta on ollut perinteisesti työlästä. Puutteellisten lähtötietojen ja monenkirjavien menetelmien takia tuloksienkin voidaan arvella olevan vähän sinne päin. Nyt on kehitetty yhteisiä käytäntöjä ja standardeja, joiden ansiosta rakennusten hiilijalanjäljen laskeminen on luotettavampaa.
Pohjoismaista yhteistyötä Green Care -palvelujen tueksi
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on tarjolla runsaasti pohjoisia luontoympäristöjä ja väljästi asuttua maaseutua. Yksi mahdollisuus lisätä pohjoisten alueiden elinvoimaa, tasa-arvoista palvelutarjontaa, yrittäjyyttä ja asumisedellytyksiä on tukea luontolähtöisten palveluiden kehittämistä käytännössä.
Arktiset koirat ovat tehokkaita poronhoidon työkaluja
Pohjoiset olosuhteet vaativat paljon koiralta niin ulkoisesti kuin luonteen puolesta. PEPOKO-hankkeessa lisätään koirien työkäyttöä ja tuetaan koiraohjaajien erityisosaamista.
Arktinen ruokajärjestelmä on askeleen edellä globaalia ruokajärjestelmää
Ruokajärjestelmä on ruokaketjun ympärille kytkeytyvä kokonaisuus, joka sisältää mm. ketjuun vaikuttavat muutos- ja ohjausvoimat. Arktinen ruokajärjestelmä on hyvin herkkä poliittisille ja ympäristökysymyksille. Porotalous on yksi osa arktista ruokajärjestelmää.
Yhteistyöstä lisäarvoa asiakaskokemuksen kehittämiseen
Napapiirillä sijaitseva Joulupukin kylä on nopeasti kasvanut päiväkäyntikohteesta ympärivuotiseksi matkailukohteeksi. Kasvavien matkailijamäärien ja muuttuvien asiakastarpeiden myötä unohtumattoman asiakaskokemuksen tuottaminen vaati yhä enemmän osaamista ja yhteistä tekemistä.
Maaseudun elinvoimaisuus tarvitsee uusiutuvia yrityksiä
Maaseudun yritykset kaipaavat tukea muutokseen. Niiden on pystyttävä kehittämään toimintaansa ja löytämään uusia ansaintamuotoja toimeentulonsa varmistamiseksi. Lapin maaseudulle tarvitaan vahva biotalouden ja alkutuotannon verkosto sekä elintarvike- ja energiatuotantoon korkea omavaraisuusaste. Muutosta varten täytyy kehittää uusia toimintamalleja sekä toimintakulttuuria, joka rohkaisee kokeiluihin.
Lappia ravintoloihin – paikalliset raaka-aineet herkuiksi aasialaisille matkailijoille
Erityisesti kaupallisen kalastuksen ja osin myös porotalouden sivuvirrat ovat nyt pitkälti hyödyntämätöntä tai vajaasti hyödynnettyä pääomaa, jonka tehokas käyttö on kaupallisesti kestävän liiketoiminnan ja kestävien tuotantoratkaisujen edellytys.
Parempaa laatua uusien matkailuyritysten toimintaan
Lapin matkailubuumissa uusia matkailuyrityksiä perustetaan entistä enemmän. Uusien yrittäjien taustat voivat olla matkailualan ulkopuolella, mahdollisesti ulkomailla. Tästä johtuen matkailualan vakiintuneet käytännöt ja lainsäädäntö, ehkä jopa Suomen yritystoimintaa säätelevät lait ja säädökset, voivat olla vieraita.
Opiskelijoiden kanssa kohdekokemusta kehittämässä
Matkailijan kohdekokemus muodostuu matkakohteen toimintaympäristöstä ja palvelukokonaisuudesta. MAKKE-hankkeessa vahvistetaan matkakohteen imagoa ja parannetaan etenkin kansainvälisten matkailijoiden kohdekokemuksia Ranualla, Sompiossa (Pohjois-Sodankylä) ja Utsjoella.
Yrityksistä aluekehittäjiä osallistamalla
OVET-hankkeessa mukana olevat yritykset vaikuttavat kukin omalla alueellaan sekä työllistämällä että tuottamalla erilaisia palveluita alueelle. Mikäli hankkeen aikana löydetään keinoja tukea yritysten taloudellisia toimintaedellytyksiä henkilöstön osallisuuden avulla, voidaan jollakin aikavälillä odottaa positiivista vaikutusta myös alueen kehittymiseen.
Arctic Funding beyond 2020
The EU funding programmes of 2014–2020 are soon ending. With the modernisation of EU Cohesion policy new EU funding programmes 2021–2027 will introduce new approaches. How it will affect future Arctic projects and cross-border cooperation? What´s beyond 2020?