Lappia ravintoloihin – paikalliset raaka-aineet herkuiksi aasialaisille matkailijoille

Lataa PDF

 

Petri Muje, FM, projektipäällikkö, Lapin ammattikorkeakoulu, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala

Aki Ranta, metsätalousinsinööri (AMK) ja agrologi (AMK), projektisuunnittelija, Lapin ammattikorkeakoulu, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala

 

Lapin puhtaasta luonnosta saadaan ensiluokkaisia raaka-aineita, joiden hyödyntäminen ja mahdollisimman tehokas paikallinen jatkojalostus edistävät paikallistaloutta tarjoamalla työtä ja toimeentuloa. Erityisesti kaupallisen kalastuksen ja osin myös porotalouden sivuvirrat ovat nyt pitkälti hyödyntämätöntä tai vajaasti hyödynnettyä pääomaa, jonka tehokas käyttö on kaupallisesti kestävän liiketoiminnan ja kestävien tuotantoratkaisujen edellytys.

Lapin matkailun menestystarinan myötä alueelle saapuu runsaasti ulkomaisia turisteja, jotka tuovat mukanaan myös oman ruokakulttuurinsa. Esimerkiksi aasialaisten matkailijoiden määrä on noussut viime vuosien aikana merkittävästi: kiinalaisten ja japanilaisten matkailijoiden osuus rekisteröidyistä yöpymisistä on noussut vuoden 2016 tammi­syyskuun tasosta (noin 49 000 yöpymistä) vuoden 2018 tammi–syykuun lukuun (72 000) lähes 50 prosenttia. Samalla ajanjaksolla aasialaisten turistien suhteellinen osuus Lapin rekisteröidyistä yöpymisistä on noussut 2,5 prosentista 3,3 prosenttiin (visiittori.fi/lappi). Erityisesti kiinalaisten turistien määrän arvioidaan jatkossa vielä kasvavan mm. suunnitteilla olevien suorien lentojen kautta.

Aasialaiset matkailijat haluavat matkansa aikana oman ruokakulttuurinsa mukaisia tuotteita ja he ruokailevat pääosin alueen aasialaisissa ravintoloissa. Paikalliset raaka-aineet on siis saatava ko. ravintoloihin, joissa ne myös toimivat paikallisten tuotteiden ja tuottajien markkinointikanavina. Toisaalta mm. kieleen liittyvien haasteiden vuoksi aasialaisten ravintoloiden usein aasialaiset omistajat eivät ole hyödyntäneet paikallisia raaka-aineita, vaan he ovat hankkineet raaka-aineet ulkomailta.

 

Poro ja sisävesikala Lapin elintarvikealan kehittämisen keskiössä

Sisävesikalastuksessa ja kalanviljelyssä sekä Lapille ominaisessa porotaloudessa on nähty potentiaalia myös maakunnan elintarviketalouden kehittämishankkeissa – esim. ASE-hankkeen arktisessa älykkäässä maaseutuklusterissa ja keväällä 2017 julkistetussa lapin elintarvikeohjelmassa ne on nostettu elintarvikesektorin painopisteraaka-aineiksi yhdessä viiden muun raaka-aineen kanssa. Kannattavassa elintarviketuotannossa tulee huomioida myös sivuvirtojen tehokas hyödyntäminen; Lapin kalataloudessa syntyy sivutuotteita ja sivusaalista ainakin 600–700 tonnia. Porotalouden osalta vastaava arvio on yli 2 000 tonnia. Tästä määrästä hyödynnetään nykytasolla lemmikkieläinten ruokana, nahkatuotannossa, biokaasun tuotannossa ym. selvästi alle 10 prosenttia.

Sivusaaliin jalostusasteen nostolla olisi mahdollista parantaa kaupallisen kalastuksen kannattavuutta, kestävyyttä ja imagoa. Mikäli niiden markkinaehtoinen pyynti saataisiin alan uudistusten kautta kannattavaksi, olisi myös mahdollista nostaa Lapin sisävesikalastajien saalismääriä ja luoda edellytyksiä jatkojalostuksen kehittämiselle. Yhteistyö aasialaisten keittiöiden kanssa voi toimia pienelle kala-alan toimijalle käynnistävänä tekijänä vajaakäytettyjen kalalajien hyödyntämisessä.

 

Biojäte osaksi kiertotaloutta

Lapin ammattikorkeakoulu toimii pääpartnerina pääosin SITRAn rahoittamassa ”Biojätteestä raaka-aineeksi – kala- ja porotalous osaksi kiertotaloutta” (PoroKala) –hankkeessa, jossa toteuttajina ovat mukana myös Kemin digipolis ja VTT. Hanke toteuttaa osaltaan myös ASE-hankkeen maaseutuklusterin ja Lapin elintarvikeohjelman tavoitteita. Hankkeeseen liittyen tehtiin Lapin amk:n kiertotalousrahoituksella (strategiarahoitus) Kemi-Tornion ja Rovaniemen alueen aasialaisissa ravintoloissa kysely paikallisten raaka-aineiden käytöstä ja kiinnostuksesta lisätä paikallisten raaka-aineiden käyttöä. PoroKala -hankkeen sivuvirtoihin liittyvän selvityksen ja aasialaisten ravintoloiden haastatteluista saatujen tulosten perusteella oli selvää, että Lapissa on ko. ravintoloita kiinnostavia ja nyt vajaahyödynnettyjä raaka-aineita ja toisaalta ravintolat olivat kiinnostuneita lisäämään paikallisten raaka-aineiden käyttöä.

Aasialaisten matkailun sesonki painottuu vuodenvaihteesta kevääseen. Pilottivaiheessa on toimitettu Rovaniemellä sijaitseville kiinalaisille ravintoloille paikallisia poro- ja kalatuotteita testattavaksi. Ravintoloiden henkilökunnalle on painotettu myös tuotteiden sesonkiluonteisuutta ja kerrottu mitä tuotteita voisi olla tarjolla matkailusesongin aikaan. Aasialaiseen ruokakulttuuriin kuuluu edelleen suomalaista selkeämmin raaka-aineiden kokonaisvaltainen hyödyntäminen. Ravintoloihin on toimitettu testattavaksi muun muassa poron sisäelimiä ja madetta, muikkua ja särkeä. Näistä esimerkiksi poron munuaiset eivät useimmiten päädy suomalaisten ruokalautasille, mutta maistuvat aasialaisessa keittiössä. Suomen poronhoitoalueella poroteurastuksissa kertyy vajaa 10 000 kiloa munuaisia kausittain, joista valtaosa käytetään elintarvikeketjun ulkopuolella. Paikallisten pientuottajien kohdalla yhteistyö tarkoittaa mm. talteen otettavien aiemmin vajaakäytettyjen elinten ja kalalajien käsittelyn kehittämistä asiakkaiden toivomalla tavalla.

Koe-erien toimittamisen ja testauksen jälkeen ravintolat ovat käyneet jo vähäistä kauppaa suoraan poro- ja kala-alan toimijoiden kanssa ja vieneet uusiin raaka-aineisiin perustuvia ruokia ruokalistoille. Yhteistyötä ja kehittämistoimintaa pyritään laajentamaan ja monipuolistamaan jatkossa. Toimintaan on haettu Lapin liitosta EAKR-rahoitusta.

Kuva 1. Kiinalais-suomalaista kaupantekoa – Rovaniemeläisen Hailong ravintolan omistaja ja kaupallinen kalastaja Miekojärveltä sopivat raaka-aineen toimituksista (Kuva: Dilixiati Bolati)

 

Viitteet

Visiittori.fi/Lappi (tarkastettu 17.11.2018)

 

Asiasanat: Lappi, ravintolat, Aasia, Kiina, sivuvirrat, poro, kala

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *