Viherrakentamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta, sillä kasvit sitovat hiiltä ja vettä itseensä. Kaupunkiympäristössä viherrakentaminen lisää myös viihtyisyyttä.
ACTIVE-hankkeessa tehtiin protyyppejä automaattisista kastelujärjestelmistä.
Viherrakentamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta, sillä kasvit sitovat hiiltä ja vettä itseensä. Kaupunkiympäristössä viherrakentaminen lisää myös viihtyisyyttä.
ACTIVE-hankkeessa tehtiin protyyppejä automaattisista kastelujärjestelmistä.
CLT Metsä -yhteishankkeessa tutkitaan levyjen soveltuvuutta ajoväylärakenteiksi puunkorjuussa vaativissa olosuhteissa. Tavoitteena on puunkorjuun mahdollistaminen kelirikon aikaan.
Koneyrittäjät ovat käyttäneet hankkeessa kehitettyjä levyjä ja palaute niiden käytettävyydestä erilaisiin tehtäviin on ollut varsin positiivista. Tämä voi avata mahdollisuuksia ympärivuotiseen puunkorjuuseen.
Rehuanalyysit auttavat optimoimaan ruokinnan eri eläinryhmille sopiviksi ja samalla niistä saadaan tärkeää tietoa nurmentuotannon kehittämisen tueksi.
NIR-analyysimittarit tarjoavat tilallisille nopean ja kustannustehokkaan tavan seurata rehujen ravintoarvoja tilatasolla. Vertaistekno-hankkeessa päästiin kokeilemaan NIR-mittareita viljelijöiden omissa työympäristöissä keväällä 2025.
Vanhastaan poronhoito on nojannut vahvasti luontoon ja luottanut sen tarjoavan ravintoa porokarjalleen. Ravinnon riittävyys ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Energiansaanti on turvattava, mutta liian korkea väkirehupitoisuus ruokinnassa aiheuttaa porojen terveydelle monia haittoja. Porotilojen sopeutuminen ilmastonmuutokseen – Ratkaisuja ruokintaongelmiin -hankkeessa porojen ravinnonhyödyntämiskykyä tullaan seuraamaan märehtimisantureiden avulla.
Lapland’s Smart Specialisation Strategy is based on region’s unique strengths, developed in collaboration with local stakeholders.
International RDI activities are essential in creating solutions that protect sustainable development and strengthen connections to working life. One of the newest networks is Vanguard Initiative, which emphasizes the importance of interregional collaboration linked to smart specialization across Europe.
EVECSA-hankkeessa kehitetään ilmastoviisasta maatalousopetusta kuudessa eri Euroopan maassa. Isona tavoitteena on tukea kestävää ruokatuotantoa.
Syksyn 2024 aikana toteutettiin kysely jokaisessa osallistujamaassa. Tässä artikkelissa kuvataan kyselyn tulokset Suomen osalta.
Virtual Slaughterhouse is a new innovation. This learning environment can easily be adapted internationally for the slaughter of other animals, for example, sheep.
Hajautetun energiantuotannon ratkaisut ovat yleistyneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Hajautettu energiantuotanto tarkoittaa sekä hajautettua sähköntuotantoa että hajautettua lämmöntuotantoa. Perinteisten keskitettyjen energiantuotantoratkaisujen rinnalle rakennetaan pienempiä voimaloita. Pienvoimalat voivat hyödyntää biopohjaisia energianlähteitä.
Kestävä tuotanto tarkoittaa sitä, että tuotamme vähemmällä enemmän ja että tuotannon aiheuttamia haitallisia vaikutuksia minimoidaan. YK:n Kestävän kehityksen tavoiteohjelma (Agenda2030) tähtää kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Lumen-verkkolehtemme teemana on tällä kertaa Kestävä tuotanto. Tervetuloa lukijaksi!
In English
Kestävä tuotanto on konkreettisia tekoja, joilla vastataan maailmanlaajuisiin haasteisiin. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet ovat yhteisesti sovittuja työkaluja kohti parempaa maailmaa. Meidän tehtävämme on muuttaa ne käytännön toimiksi.
In English
Kuluttajat eivät halua ostaa kierrätysravinteilla kasvatettua ruokaa. Asenneilmapiirin vuoksi vain alle puolet puhdistamolietteistä päätyy pelloille. Jotta ravinteet saadaan pystymään kierrossa mahdollisimman pitkään ja siten ruuantuotannosta tulee kestävämpää, täytyy kuluttajien tietoisuutta ravinneasioista parantaa.
Ei, nyt ei ole kyse öljystä vaan hevosenlannasta. Hevosenlanta on erinomainen maanparannusaine, se parantaa maan biologista aktiivisuutta ja maan rakennetta sekä korvaa poistuvaa humusta. Hevosenlannalla on myös muita kaupallisia käyttökohteita.
Yksi hevonen tuottaa päivässä noin parikymmentä kiloa lantaa. Sitä kertyy vuodessa iso kasa, jota oikeastaan kukaan ei halua tai osaa hyödyntää. Suomen mittakaavassa noin 75 000 hevosen tuottama lantakasa on jo pienen vaaran kokoinen. Tämä pistää miettimään.
Hevosten omistajilla ja talliyrittäjillä on kova tarve löytää uusia ratkaisuja hevosenlannan hyödyntämiseen, sillä peltoja lannan levitykseen ei ole. Lantahuolto aiheuttaa suuren kuluerän, jota lannan laajemmalla ja moniportaisemmalla hyödyntämisellä voitaisi ehkä kattaa.
Suomessa kestävä kehitys, kiertotalous ja resurssiviisaus kulkevat käsi kädessä ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. Biotalous ja cleantech-toimiala ovat tärkeä vientisektori. Viemme maailmalle asiantuntemusta ja puhtaampia ratkaisuja siinä samalla kun toteutamme niitä kotimaassamme. Meillä on hyviä työkaluja myös kuntatason toimijoille.
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on tarjolla runsaasti pohjoisia luontoympäristöjä ja väljästi asuttua maaseutua. Yksi mahdollisuus lisätä pohjoisten alueiden elinvoimaa, tasa-arvoista palvelutarjontaa, yrittäjyyttä ja asumisedellytyksiä on tukea luontolähtöisten palveluiden kehittämistä käytännössä.
Pohjoiset olosuhteet vaativat paljon koiralta niin ulkoisesti kuin luonteen puolesta. PEPOKO-hankkeessa lisätään koirien työkäyttöä ja tuetaan koiraohjaajien erityisosaamista.
Maaseudun yritykset kaipaavat tukea muutokseen. Niiden on pystyttävä kehittämään toimintaansa ja löytämään uusia ansaintamuotoja toimeentulonsa varmistamiseksi. Lapin maaseudulle tarvitaan vahva biotalouden ja alkutuotannon verkosto sekä elintarvike- ja energiatuotantoon korkea omavaraisuusaste. Muutosta varten täytyy kehittää uusia toimintamalleja sekä toimintakulttuuria, joka rohkaisee kokeiluihin.
Erityisesti kaupallisen kalastuksen ja osin myös porotalouden sivuvirrat ovat nyt pitkälti hyödyntämätöntä tai vajaasti hyödynnettyä pääomaa, jonka tehokas käyttö on kaupallisesti kestävän liiketoiminnan ja kestävien tuotantoratkaisujen edellytys.
Biotalouden erikoistumiskoulutuksen suunnitteluprosessissa Lapin ammattikorkeakoululla oli tehtävänä selvittää Lapin alueen metsä- ja puutuotetalouden sekä -teollisuuden tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeet biotalouden osalta.
Monelle pk-yritykselle ja julkiselle organisaatiolle jatkuva oppiminen ja uusi osaaminen ovat teknologisia investointeja tärkeämpi kilpailutekijä. Lapin AMK uudistuu alati, jotta opiskelijat, työ- ja elinkeinoelämä, henkilöstömme ja kumppanimme voivat luottaa meihin myös jatkossa.
In English