Tässä artikkelissa esitellään tekoälyn hyödyntämistä matkailuyrityksiä palvelevassa ennakoinnissa. Aluksi käydään läpi ennakoinnin periaatteita, ennakointitiedon tuottamista tekoälyn avulla ja myöhemmin kokemuksia pilottikokeilusta.
Tekoäly vaikuttaa kokeilujen perusteella olevan hyvä väline matkailuyrityksiä tukevaan ennakointiin. Trendien tai heikkojen signaalien katsaus onnistuu sen avulla nopeasti ja mikä huomattavaa, annettuun asiayhteyteen räätälöidysti.
Tekoäly matkailun myynti- ja markkinointiprosessien tukena hankkeen laadullisen nykytilaselvityksen tavoitteena oli tarkastella tekoälyn (AI) hyödyntämiseen liittyviä myynti- ja markkinointikäytäntöjä Lapin matkailuyrityksissä.
Selvitys pohjautuu kolmeen eri aineistoon, jotka on kerätty huhtikuun 2024 ja tammikuun 2025 välisenä aikana Lapin matkailuyrityksissä.
Yleiset kielimallit kuten ChatGPT, Gemini ja Copilot ovat näppäriä kääntämään tekstiä. Laatu on parantunut huomattavasti alkuajoista. Tekoäly tarjoaa aikaa säästäviä keinoja ylittää kielimuureja sekä opetuksessa että liiketoiminnassa.
Tässä artikkelissa käydään läpi osin tuttujakin sovelluksia, jotka auttavat murtamaan kielimuureja arjessa. Mukana on hyödyllisiä ja helppokäyttöisiä sovelluksia ja ratkaisuja niin korkeakouluyhteisölle kuin yrittäjillekin.
Interaktiivinen neulontaan tarkoitettu selainsovellus digitalisoi perinteistä neulontaprosessia ja mukautuu neulojan nopeuteen ja käsialaan. ACTIVE-hankkeen pilotissa tutkittiin myös, miten NFT-teknologiaa voitaisiin käyttää suojaamaan neulemallien luojan tekijänoikeuksia ja mallien kaupankäyntiä. Lisäksi ideoitiin 3D-tulostustuotteita neulontaan ja tekstiiliteollisuuteen.
Pilottia kehitettiin yhteistyössä Raikas Digitalin, Henna Knits & Lankastudion ja Vanhalan lammastilan kanssa.
Hankesparraaja AI on erinomainen esimerkki onnistuneesta opiskelijaprojektista: se ei ole vain teknologinen kokeilu, vaan konkreettinen työkalu, joka tukee yrityksiä ja organisaatioita hankkeiden suunnittelun alkuvaiheen ideoinnissa. Kun yhä useampi toimija tarvitsee apua rahoitushakujen valmistelussa, uudenlainen, helposti lähestyttävä tekoälysparraaja osuu ajankohtaiseen tarpeeseen.
Tekoälyavusteiseen palveluun kuuluu kaksi osiota: Olen yrittäjä ja Olen hankeammattilainen -osiot.
Tekoälyn kokeileminen kannattaa aloittaa uteliaalla asenteella. Leikkimielisyys ja lupa epäonnistua tekevät oppimisesta nopeampaa.
AImama-hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut kokeilla generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä myös hankeviestinnässä mahdollisimman monipuolisesti. Tavoitteena ei ollut automatisoida viestintää, vaan käytännön kokeilujen kautta ymmärtää, millaisia uusia mahdollisuuksia tekoäly tarjoaa. Lähtökohtana on ollut ajatus siitä, että opit ja työkalut olisivat sovellettavissa myös ilman viestinnän tai visuaalisen suunnittelun koulutusta.
Tekoäly tarjoaa ICT-alalle merkittäviä mahdollisuuksia työn mielekkyyden, tehokkuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Samalla sen hallitsematon tai huonosti johdettu käyttöönotto voi lisätä stressiä ja epävarmuutta.
Projektien loppuarviointeja hyödynnetään yleisesti tulevien projektien suunnittelussa. Harvemmin tuloksia tarkastellaan projektitoimijoiden työhyvinvoinnin näkökulmasta.
Haastattelut ovat osa kehittämistyön arkea, ja lähes jokaisessa hankkeessa kerätään tietoa erilaisilta tahoilta. Omassa työssäni tyypillisiä haastateltavia ovat muun muassa matkailun kehittäjät ja matkailuyrittäjät.
Jos haastattelu tutkimusmenetelmänä kiinnostaa, oppia voi hakea Tutkimushaastattelun käsikirjasta, jonka ovat toimittaneet Matti Hyvärinen, Pirjo Nikander ja Johanna Ruusuvuori.
Matkailualalla etsitään laadukkaita, resurssiviisaita ja operaatioita sujuvoittavia tekoälyratkaisuja, jotka helpottaisivat yrittäjien arkea. Samalla ratkaisujen tulisi tukea entistä kitkattomammin matkailijoiden kokemuksia palvelupolun jokaisessa kosketuspisteessä. Luonto ja lappilaisuus kaikkine erityispiirteineen asettavat tärkeän vastapainon tekoälylle ja sen verhon takaiselle toiminnalle. Luonto vastuuttaa meidät alueen toimijoina eettiseen, osin kriittiseenkin tarkasteluun etsiessämme tekoälyratkaisuja tulevaisuuteen.
Artikkelissa tarkastellaan digitalisaatiota, erityisesti tekoälyä matkailun myynnissä ja markkinoinnissa.
Koska lappilainen matkailu nojautuu pitkälti luontoon, keskeinen osa lappilaisen matkailuyrityksen vastuullisuutta on ympäristöriskien hallinta. Matkailua kehittäessä syntyy vain ja ainoastaan riskejä, mahdollisuuksien sijaan, mikäli luonto ja ympäristö jätetään näkökulmana toisarvoiselle sijalle.
Riskienhallinta jää kuitenkin helposti tuntumatasolle ilman systemaattisuutta ja etenkin työkaluja riskien tunnistamiseen ja analysointiin, sekä toisaalta ilman suunnitelmaa riskien ennaltaehkäisyyn tai niiden vaikutusten minimoimiseen.
Luonto, riskit ja organisaation riskienhallinta kytkeytyvät selkeästi toisiinsa. Luonnossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat organisaatioon ja toisaalta organisaation oma toiminta vaikuttaa luontoon. Kyse on toimijariippumattomasta ennakoivasta, resilientistä ja prospektiivisesta ajattelusta. Toisin sanoen kyse on kyvystä sopeutua, selviytyä ja palautua sekä tahtotilasta toimia ja katsoa eteenpäin avoimesti ja ratkaisukeskeisesti.
Tässä artikkelissa tarkastellaan luontoa ja organisaatioiden riskienhallintaa tuomalla esille muutamia riskienhallinnasta tuotettuja raportteja, riskien hallintaa tukevia viitekehyksiä sekä riskienhallinnan asiantuntijuuden edellytyksiä.
Karhunpalvelus syntyy, kun hyvää tarkoittavasta asiasta tai auttamisesta tuleekin vahinkoa. Liiketoiminnassa karhunpalvelus voisi tarkoittaa sitä, että toimitaan vain ja ainoastaan maksimaalinen taloudellinen tulos mielessä ja ummistetaan silmät toiminnasta syntyviltä negatiivisilta vaikutuksilta. Matkailualalla tällaisella toiminnalla voi olla kauaskantoisia ja peruuttamattomia vaikutuksia.
Miten matkailuala pystyisi tuottamaan parempaa tulevaisuutta matkailukohteissa luonnon ehdoilla, sitä kunnioittaen ja palvellen?
Viherrakentamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta, sillä kasvit sitovat hiiltä ja vettä itseensä. Kaupunkiympäristössä viherrakentaminen lisää myös viihtyisyyttä.
ACTIVE-hankkeessa tehtiin protyyppejä automaattisista kastelujärjestelmistä.
Puurakentaminen ja sen kehittäminen ovat enemmän kuin trendi. Lapin ammattikorkeakoululla kartoitamme Pohjois-Suomen puuta prosessoivan arvoketjun tilannetta tunnistaaksemme alueen osaamis- ja kehittämistarpeita.
Yritysten viesti on selvä: vaikka markkinatilanne on ollut vaikea, usko puurakentamisen kasvuun on vahva.
CLT Metsä -yhteishankkeessa tutkitaan levyjen soveltuvuutta ajoväylärakenteiksi puunkorjuussa vaativissa olosuhteissa. Tavoitteena on puunkorjuun mahdollistaminen kelirikon aikaan.
Koneyrittäjät ovat käyttäneet hankkeessa kehitettyjä levyjä ja palaute niiden käytettävyydestä erilaisiin tehtäviin on ollut varsin positiivista. Tämä voi avata mahdollisuuksia ympärivuotiseen puunkorjuuseen.
Rehuanalyysit auttavat optimoimaan ruokinnan eri eläinryhmille sopiviksi ja samalla niistä saadaan tärkeää tietoa nurmentuotannon kehittämisen tueksi.
NIR-analyysimittarit tarjoavat tilallisille nopean ja kustannustehokkaan tavan seurata rehujen ravintoarvoja tilatasolla. Vertaistekno-hankkeessa päästiin kokeilemaan NIR-mittareita viljelijöiden omissa työympäristöissä keväällä 2025.
Vanhastaan poronhoito on nojannut vahvasti luontoon ja luottanut sen tarjoavan ravintoa porokarjalleen. Ravinnon riittävyys ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Energiansaanti on turvattava, mutta liian korkea väkirehupitoisuus ruokinnassa aiheuttaa porojen terveydelle monia haittoja. Porotilojen sopeutuminen ilmastonmuutokseen – Ratkaisuja ruokintaongelmiin -hankkeessa porojen ravinnonhyödyntämiskykyä tullaan seuraamaan märehtimisantureiden avulla.
Ennakoinnista puhutaan paljon. Voiko sen avulla todella varautua tulevaan?
Ennakointi on tulevaisuutta koskevaa työtä, joka tuottaa ymmärrystä vaihtoehtoisista tulevaisuuksista päätöksenteon tarpeisiin. Monimutkaisessa toimintaympäristössä ennakoinnin merkitys on kasvanut. Strategisen suunnittelun yhteydessä on yleistä, että tulevaisuuden mahdollisuuksia tarkastellaan liian kapeasti.
Matkailuyritysten riskienhallintaa kehitetään Matrix 2 -hankkeessa.
Lapin AMKissa kiertotalous ei ole erillinen projekti eikä yksittäinen toimenpide. Kiertotalous on osa organisaation strategiaa sekä päivittäisiä toimenpiteitä, koska teema on valittu yhdeksi poikkileikkaavaksi vahvuudeksi. Tämän valinnan vuoksi kiertotalouden periaatteet eivät rajoitu vain yhden osaamisryhmän tai tiimin sisälle, vaan kiertotalous läpi leikkaa kaikkia toimintoja – oli kyseessä sitten opetus, tutkimus, palveluliiketoiminta tai hallinto.
Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa kotimaisen kalan kulutusta. Valtaosa sivusaaliista ja perkuujätteestä jää Lapissa hyödyntämättä. Lapin kaupallisen kalastuksen tuottama ihmisravinnoksi hyödynnettävissä oleva kalamäärä voitaisiin ainakin kaksinkertaistaa nykyisestä käytöstä. Lapin kalavarojen kestävä käyttö tärkeä osa Lapin ruokaturvaa ja alueen ruokaturvan resilienssiä.
Lastensuojelutyö on vaativaa ammatillista työtä. Työssä kohdattavat lasten, nuorten ja perheiden monimutkaiset tilanteet, työhön liittyvä aukkoinen tieto, arjen työn monet paradoksit sekä ihmiskuvallisen ymmärryksen moninaisuus luovat työhön vahvan kompleksisuuden kehyksen.
Tämä artikkeli toimii yhtenä sijaishuollon kehittämistyötä tukevana ymmärryksen välineenä.
EU:n kestävyysraportointistandardi CSRD asettaa selkeät reunaehdot suuryrityksille, mutta sen vaikutukset ulottuvat myös pienempiin yrityksiin ja niiden toimintaverkostoihin. Muutos on saanut aikaan sekä positiivisia että kriittisiä reaktioita, mikä tekee kestävyysraportoinnista potentiaalisen polarisaation aiheuttajan yrityskentässä. Jännitteet suurten ja pienten yritysten välillä syntyvät usein eroista niiden resursseissa ja näkökulmissa.
Polarisaation vaikutukset korostuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, kuten lasten, vanhusten ja työelämän ulkopuolella olevien arjessa. Riskinä on, että muutokset yhteiskunnassa heikentävät ennestään näiden kohderyhmien hyvinvointia ja arjen turvallisuutta.
Selvityksen perusteella Lapissa ymmärretään kuitenkin yhteisen työn merkitys, ja yhteistyöllä on pitkät perinteet.
In an era where traditional economics struggles to address unprecedented social, environmental, and economic challenges, there is a growing search for innovative and inclusive business models. Developing social start-ups is not yet widely practiced at Lapland UAS.
Recognizing this, 20 students from various countries participated in a workshop designed to help them better understand how to create sustainable business ideas with positive social impact.