Kesällä 2021 käynnistettiin Kemijärven matkailun kehittämiseen ja uudistamiseen tähtäävä hanke. Selvityksessä kävi ilmi, että Kemijärven olisi hyvä kiinnittää huomiota erityisesti laatuun, turvallisuuteen, palveluiden yksilöllistämiseen, digitaaliseen markkinointiviestintään sekä kestävään matkailuun.
Lapin pitkäaikainen, tiivis ja aktiivinen verkostoyhteistyö on vienyt arjen turvallisuuden kehittämistä maakunnassa eteenpäin poikkeuksellisen tehokkaasti. Lappia pidetään edelläkävijäalueena, joka pilotoi kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin kirjattuaja tavoitteita.
Living Lab Pruntsi -hankeessa laaditaan älykkään asumisen kehittämis- ja oppimisympäristön toimintamalli Kemin kaupungin ikäystävälliselle asuinalueelle, Pruntsin kortteliin.
Henki ja elämä -hanke käynnistyi koronakriisin keskellä tammikuussa 2021. Hankeresilienssissä on löydettävissä samankaltaisia piirteitä kuin yhteisöresilienssissä.
JATKUMO-hankkeessa kehitetään palveluratkaisuja, jotta yrityksille suunnatut koulutuspalvelut olisivat helpommin saatavilla ja voisimme valtakunnallisesti tukea jatkuvan oppimisen tarvetta. Uusilla toiminta- ja palvelumalleilla ammattikorkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjonta voi vastata yrityksien todellisiin alueellisiin tarpeisiin Suomessa.
Kiertotalouteen perustuva liiketoiminta voi olla kannattavaa siinä missä mikä tahansa muukin liiketoiminta. SERI-hankkeen toimeksiannot antoivat AMK-opiskelijoille suhteellisen vapaat kädet innovoida uutta liiketoimintaa resurssiviisauteen ja kiertotalouteen liittyen.
Uraohjauksella on tärkeä rooli korkeakoulutuksessa. Uraohjauksen kehittämishankkeissa on korostettu ohjauksen tulevaisuusorientaatiota, osaamis- ja vahvuusperustaisuutta sekä osaamisen työelämävastaavuutta. Opiskelijat kaipaavat ohjausta erityisesti työelämäsiirtymisissä ja omien vahvuuksiensa tunnistamisessa ja hyödyntämisessä. He toivovat käytännönläheistä työelämätietoa ja henkilökohtaista ohjausta.
Digitaitoihin liittyy myös medialukutaito ja terveyden lukutaito. OdigO-hankkeen ytimessä on ymmärrys siitä, että edistyneisiin digitaitoihin kuuluu myös taito auttaa ja ohjata muita digitaitoihin liittyvissä kysymyksissä.
Poronhoito on vanhin edelleen elinvoimaisista pohjoisen elinkeinoista. Poronhoitotyön osaamiseen kuuluu paljon hiljaista tietoa, jota opitaan, kun lapset kasvavat poronhoitotöissä ja vanhimmat osallistuvat töihin niin kauan kuin toimintakykyä riittää. Poronhoitajankin kohdalla kyse on kuitenkin ammatista, ja ammattitaitovaatimukset muuttuvat.
Porotalouden tulonmuodostumisen perusta ovat lihanmyynnistä saatavat tulot. Poroteurastuksessa syntyvät sivutuotteet eli kaikki lihan ohella porosta saatavat materiaalit tuovat mahdollisuuden lisäansioihin. Taljat rahaksi -hankkeessa poronomistajia aktivoidaan raakataljojen jalostamiseen.
Hankkeiden toteuttamisessa ei aina tietoisesti ajatella, että myös hankkeiden toteuttajat oppisivat niistä. KIELO-hankkeessa tehtiin toisin.
Local actors are key players in creating and implementing green growth and green innovations. The Green growth activities require a strong territorial approach that is supported and boosted by best practices from other regions. The GRUDE project focuses on arctic bioenergy, blue economy and sustainable societies.
This article aims to look at how can global education is a part of teaching at Lapland UAS and how can its results be seen. It provides a case study of former International Project Management specialization study programme and current training within KATOS project aiming to increase EU funded project competence among relevant regional stakeholders.
A shared coaching model and cooperatives boost entrepreneurship and reduce youth unemployment in the EU. In Lapland, the current availability of cooperative studies is low. Lapland UAS participated in the recently ended Cooperative Campus development project funded by Horizon Europe.
Knowledge sharing and acquisition forms the foundation for international collaboration during which knowhow is exchanged and new perspectives are gained. Lapland UAS has an established network of international partners and has been involved in various international activities to enhance its global reach and address the strategic issues concerning internationalisation.
The contact between tourists and products from Lapland ceases with the end of the trip and it is almost impossible to buy authentic Lappish goods from outside the region. An authentic, durable, and high-quality product made in Lapland has potential to be successfully marketed if it is available through modern sales channels.
Unless circular economy is explained in a way that is understandable, people may think it equals just recycling. Sea Lapland’s Resource Intelligence project challenges the region to think in cycles.
Industrial circular economy has become one of the Lapland’s top areas of expertise and an important part of Lapland’s smart specialisation strategy. The strengthening of circular economy has progressed from the operational phase to the implementation phase.
Health Africa Network comprises of eight Universities of Applied Sciences in the fields of Health Care, Social Work and Nutrition in Finland and two partner universities in Kenya and Uganda. Each year International Services of Lapland UAS provides exchange opportunities for students and staff of health care and social services.
Virtual Slaughterhouse is a new innovation. This learning environment can easily be adapted internationally for the slaughter of other animals, for example, sheep.
Field practice is perhaps the most efficient way for practical learning, but even in practical fields, theory and know-how concepts are relevant part of the education. In the Migael-project we have tackled on this issue from both perspectives, by creating gamified practices for both hands-on-training and teaching theoretical concepts.
DAS Kelo is an eight-storey student apartment building with a CLT structure, the first storey being made of concrete. It acts as a demonstration building in the Tall Wood project and LaplandUAS is researching it. For monitoring and collecting data, new-generation IoT sensors are used.
Arki muuttuu koko ajan ja turvallisuuden tilannekuva sen mukana. Muutostekijät nousevat paikallisista, alueellisista ja kansainvälisistä kehityskuluista. Artikkelissa esitellään Arjen turvallisuuden tiekartta − aktivoiva osallisuus syrjäytymisen ehkäisyssä -kehittämishanketta varten hankittujen tutkimusaineistojen alustavia tuloksia.
Pelien avulla oppia myös ammatillisia taitoja, uusia työskentelytapoja tai turvallisia toimintamalleja. MiGaEL-hankeessa pelilliset harjoitteet on toteutettu yhdessä kaivosalan ja pelialan asiantuntijoiden kanssa.
Resurssiviisaus voidaan jaotella neljään pääryhmään: käyttöperusteiset kasvihuonepäästöt, materiaalihäviöt, ekologinen jalanjälki sekä koettu hyvinvointi. Kunnat etenevät kohti edelläkävijöiden joukkoa edistäessään kiertotaloutta purkuhankkeissa ja lisäämällä kaikin tavoin toiminnan vastuullisuutta. Turvallisuuteen kuuluu myös psykologinen turvallisuus.
Yhteiskunnallisessa yrityksessä tavoitteena on yhteisen hyvän tuottaminen. Kyse ei kuitenkaan ole hyväntekeväisyydestä, vaan liiketaloudesta, yrittäjyydestä ja työllistymisestä. Tulevaisuuden työelämässä arvopohjaisilla yhteiskunnallisilla yrityksillä voi olla tärkeä rooli yhteiskunnallisen turvallisuudentunteen edistämisessä.
Matkailu ja turvallisuus kulkevat yhdessä, eikä matkailu voi kukoistaa ilman turvallista toimintaympäristöä. Teollisuusmatkailu mielletään yleensä matkailuksi kohteissa, jota edustavat teollisuuteen liittyvä asiantuntemus menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Meri-Lapin alueelle tuotetaan teollisuusmatkailukonsepteja yhteistyössä alueen matkailuyritysten, teollisuuden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.
Poronhoitajat ovat tottuneet elämään luonnon ehdoilla ja mukautumaan muuttuviin olosuhteisiin. Työntekotavat muuttuvat, mutta tiivis työyhteisö on edelleen olennainen osa poronhoitoa ja ilman sitä elinkeinon harjoittaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Poronhoitajat ovat motivoituneita etsimään uusia toimintatapoja yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi ja sen vahvistamiseksi.
Asumiseen liittyvä valinta voi näyttäytyä toiselle radikaalina tai outona erikoisuuden tavoitteluna, vaikka se on usein kyseiselle ihmiselle itselleen varsin luonteva tapa elää elämäänsä. DAS Kelo on puurakentamisen pilottikohde Rovaniemellä. Sen asukkaita kannustetaan yhteisölliseen toimintaan, joka kuitenkin lähtee yksilön omista valinnoista sekä tarpeista, ja ennen kaikkea vapaaehtoisuudesta.
Vihreän talouden toimintamallit luovat edellytyksiä yhteisöjen säilymiselle; hyvinvoinnin eri osa-alueet parantuvat samalla, kun ympäristökuormitus pienenee. GRUDE-hankkeessa yhteisöjä tuetaan tiedonvälityksen keinoin ottamaan käyttöön kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja liikkumiseen, energiantuotantoon, ruoantuotantoon, jätehuoltoon ja matkailuun.
Nuorella on tarve kuulua johonkin yhteisöön. Harrastukset rytmittävät nuorten arkea ja tuovat siihen mielekästä sisältöä. Nuoret kokivat ensimmäisenä koronakeväänä ahdistusta harrastusten loppumisesta, ja tämä näkyi heidän elämässään sosiaalisten suhteiden kaventumisena, jopa yksinäisyyden kokemuksena.