Jos poronomistaja on tuotannon lisäksi osallisena myös taljan myynti- ja markkinointiketjussa, saa hän luonnollisesti myös suurimman hyödyn taljan arvonnoususta. Koko tuotanto- ja myyntiketjusta vastaaminen vaatii kuitenkin runsaasti resursseja.
Tag: luonnontuotteet
Yhteiskunnalliset muutokset ohjaavat hevostaloutta resurssiviisauteen
Lannoitteiden hinnat ja saatavuus ovat vaihdelleet jyrkästi yhteiskunnallisten muutosten myötä. Hevosenlanta on jo pitkään ollut tunnistettu monikäyttöinen hyödyke aina lämmöntuotannosta lannoitukseen. Usein haasteena hyödyntämisessä on kuitenkin ollut byrokratia, teknologia, logistiikka ja toimijoiden eri intressit.
Perinteisiä töitä ja tuotteita, uusia osaamistarpeita
Porotalouden tulonmuodostumisen perusta ovat lihanmyynnistä saatavat tulot. Poroteurastuksessa syntyvät sivutuotteet eli kaikki lihan ohella porosta saatavat materiaalit tuovat mahdollisuuden lisäansioihin. Taljat rahaksi -hankkeessa poronomistajia aktivoidaan raakataljojen jalostamiseen.
Laplanders must commercialise their Lapland themselves
The contact between tourists and products from Lapland ceases with the end of the trip and it is almost impossible to buy authentic Lappish goods from outside the region. An authentic, durable, and high-quality product made in Lapland has potential to be successfully marketed if it is available through modern sales channels.
Ravinteidenkin pitää kiertää
Kuluttajat eivät halua ostaa kierrätysravinteilla kasvatettua ruokaa. Asenneilmapiirin vuoksi vain alle puolet puhdistamolietteistä päätyy pelloille. Jotta ravinteet saadaan pystymään kierrossa mahdollisimman pitkään ja siten ruuantuotannosta tulee kestävämpää, täytyy kuluttajien tietoisuutta ravinneasioista parantaa.
Mustan kullan paikallistuotantoa
Ei, nyt ei ole kyse öljystä vaan hevosenlannasta. Hevosenlanta on erinomainen maanparannusaine, se parantaa maan biologista aktiivisuutta ja maan rakennetta sekä korvaa poistuvaa humusta. Hevosenlannalla on myös muita kaupallisia käyttökohteita.
”Pellolta pöytään” – lähiruoan tuotannon hyviä käytänteitä
Lähituotteiden on ylitettävä kunta- ja seutukuntarajat, koska yksikään alue ei ole omavarainen kaikkien lähiruokatuotteiden suhteen. Lapissa lähiruokaa on kaikki maakunnassa tuotettu elintarvike. Lokakuussa 2020 pidetyssä webinaarissa ja työpajoissa etsittiin hyviä lappilaisia käytänteitä.
Vesiviljely – vastuullista ja tehokasta eläinproteiinin tuotantoa
Tällä hetkellä kalanviljelyn osuus Itä-mereen Suomesta tulevasta ravinnekuormituksesta on prosentin luokkaa. On selvää, että kalanviljelyn merkittävä lisääminen Lapin sisävesillä vaatii uusien tekniikoiden käyttöönottoa (mm. kiertovesilaitokset) ja edelleen kehittämistä.
Luonnontuotteista hyvinvointia Ranualla
Hyvinvointipalveluiden kysyntä matkailussa kasvaa terveystrendin myötä. Yhteistyössä hyvinvointialan yritysten kanssa voidaan synnyttää niin uusia hyvinvointituotteita kuin uusia hyvinvointipalveluita.
Pohjoismaista yhteistyötä Green Care -palvelujen tueksi
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on tarjolla runsaasti pohjoisia luontoympäristöjä ja väljästi asuttua maaseutua. Yksi mahdollisuus lisätä pohjoisten alueiden elinvoimaa, tasa-arvoista palvelutarjontaa, yrittäjyyttä ja asumisedellytyksiä on tukea luontolähtöisten palveluiden kehittämistä käytännössä.
Arktiset koirat ovat tehokkaita poronhoidon työkaluja
Pohjoiset olosuhteet vaativat paljon koiralta niin ulkoisesti kuin luonteen puolesta. PEPOKO-hankkeessa lisätään koirien työkäyttöä ja tuetaan koiraohjaajien erityisosaamista.
Arktinen ruokajärjestelmä on askeleen edellä globaalia ruokajärjestelmää
Ruokajärjestelmä on ruokaketjun ympärille kytkeytyvä kokonaisuus, joka sisältää mm. ketjuun vaikuttavat muutos- ja ohjausvoimat. Arktinen ruokajärjestelmä on hyvin herkkä poliittisille ja ympäristökysymyksille. Porotalous on yksi osa arktista ruokajärjestelmää.
Lapin jokirapu – menetetty mahdollisuus vai tulevaisuuden aito arktinen hittituote?
Suomessa sininen biotalous on perustunut kalastukseen ja erityisesti kirjolohen viljelyyn. Merilevän, simpukoiden ja äyriäisten merkitys on meillä ollut viime vuosina vähäistä niin pyynnin kuin viljelynkin osalta. Täpläravulla ja maamme alkuperäisellä jokiravulla on kuitenkin ollut oma merkityksensä sekä pyynnin että viljelyn saralla.
Maaseudun elinvoimaisuus tarvitsee uusiutuvia yrityksiä
Maaseudun yritykset kaipaavat tukea muutokseen. Niiden on pystyttävä kehittämään toimintaansa ja löytämään uusia ansaintamuotoja toimeentulonsa varmistamiseksi. Lapin maaseudulle tarvitaan vahva biotalouden ja alkutuotannon verkosto sekä elintarvike- ja energiatuotantoon korkea omavaraisuusaste. Muutosta varten täytyy kehittää uusia toimintamalleja sekä toimintakulttuuria, joka rohkaisee kokeiluihin.
Osallistava koulutuspilotti poroteurastamoilla
Elinkeinon kehittäminen koulutuksen avulla on tarpeellista, mutta vaativaa. Porukkaoppi-hankkeessa räätälöitiin työporukoille osallistava täydennyskoulutusmalli, jotta saadaan osaavampia poroteurastajia.
Metsänomistajat osaksi luonnontuotealan tuottajaverkostoa
Metsästä saa muutakin kuin puuta. Raaka-ainetuotannon tehostaminen edellyttää metsänhoitotoimenpiteiden ajoittamista siten, että sieltä voidaan talteen ottaa myös muut luonnontuotteet. Talteenotto vaatii metsänomistajien tai muiden talteenottajien yhteistyötä ja verkostoitumista.
Poroporukka opin tiellä
Porukkaoppi-hanke vastaa poroteurastajien koulutustarpeeseen muuttuvien säädösten maailmassa, jossa osaamista on ylläpidettävä jatkuvasti. Lapin AMK, Paliskuntain yhdistys sekä Saamelaisalueen koulutuskeskus tekevät yhteistyötä tiivistääkseen erilaiset käytänteet teurastustoiminnan hyväksi toimintamalliksi.
Cross-border cooperation in NTFP Production in Barents Region
One of the absolute adventages of Barents region are the wild products of forests. These Non-Timber Forest Products (NTFPs) are already utilized in niche markets. However the production of NTFPs is not governed nor managed, which has led to insecure availability of raw material.
Lähiruokaa lautaselle – verkostoitumisesta ”boostia” liiketoimintaan
Lähellä tuotettu ruoka näkyy yhä selvemmin kansainvälisissä ja suomalaisissa trenditutkimuksissa. Lapissa on nyt tahtotila hyödyntää paikallisia raaka-aineita ja nostaa lähiruoan menekkiä.
Lappilainen sisävesikala – Jatkojalostajia tarvitaan
Lapin sisävesikaloista kaupallisesti tärkeimpiä lajeja ovat muikku, siika, ahven, hauki ja kuha. Kalatalouden arvoketjun suurimpana haasteena on jalostusyritysten puute ja tätä kautta työn valuminen muihin maakuntiin.
Green Care -palveluiden luokitus Suomessa
Green Care -toiminta on käytännössä yhteistyötä, jossa kohtaavat eri alojen käsitteet, ajatukset ja toimintamallit. Voi miettiä, onko Green Care -palvelujen luokittelu ylipäätään tarpeen erillisellä palveluluokituksella, koska saman tyyppistä Green Care -toimintatapaa voi käyttää monien palvelujen yhteydessä.
Villikasvien elintarvikekäytön mahdollisuudet lisääntyivät
Evira on täydentänyt kasviluetteloaan lisäämällä siihen 25 uutta lajia sekä uusia käyttötapoja monelle kasville tai kasvinosalle. Lapin AMK osallistui selvitystyöhön Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.
Lappilaiset marjat – terveydeksi
Luonnonmarjat ovat pohjoisen luonnontuotealan parhaimpia raaka-aineita. Ne ovat erinomaisia hyvinvoinnin ylläpitäjiä ja terveydenedistäjiä. Suomessa, ja erityisesti Lapissa, kasvit ja marjat kasvavat puhtaassa maaperässä ja lähes arktisessa ilmastossa.
Laadun ja turvallisuuden kehittäminen elintarvikeketjussa
Elintarvikelainsäädännön tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu. Pienyrittäjillä on haasteita pysyä kärryillä muuttuvan lainsäädännön kiemuroissa.
Älykkäät ratkaisut luomukeruualueiden hyödyntämisessä
Luomumarkkinoiden vähittäiskaupan arvo on jo lähes 83 miljardia euroa ja kasvaa. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on luomukeruun globaali suurvalta.
Villiyrtit, villivihannekset, horta – rakkaalla lapsella monta nimeä
Luonnonkasvit ovat lähiruokaa parhaimmillaan ja villivihannesten suosiota lisää niiden terveellisyys ja ekologisuus. Luonnonkasvien käytössä tulee kuitenkin olla varovainen.