Author: Anu Pruikkonen

Mitä kuuluu verkko-opintojen kehittämiselle vuonna 2016?

Post author By Anu Pruikkonen
Post date January 25, 2016

Lupasin jo ennen joulua kollegoille, että raapustan tänne pari riviä vuodelle 2016 asetetuista tavoitteista koskien verkko-opintojen kehittämisestä. Hieman viivähti tämä tänne kirjoittaminen, parempi kai kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan.

Lapin ammattikorkeakoululla on käynnissä mittava opetussuunnitelmatyö, OPS2017. Uusien opetussuunnitelmien lähtökohtana on osaamis- ja ongelmaperustainen oppiminen. Muita keskeisiä valintoja ovat yhteisopettajuus ja kehittävä arviointi. Arjen tasolla käytännössä OPSin toteuttamisen rungon muodostavat ”semesterikohtaiset” oppimisprojektit. Olemme siis ottamassa aikamoista tiikerin loikkaa pois sirpalemaisuudesta, opettajalähtöisyydestä ja yksin tekemisestä. Miten tämä sitten vaikuttaa verkko-opintojen kehittämiseen? Siten, että edellä kuvatut lähtökohdat ja toimintatavat on kyettävä toteuttamaan myös kokonaan verkossa. Me eOppimispalveluissa olemme mukana yhdessä osaamisalojen kanssa suunnittelemassa ja toteuttamassa mahdollisimman mielekkäitä tapoja toteuttaa semesteriprojekteja, oppijalähtöisiä menetelmiä ja kehittävää arviointia verkossa. Tässäpä haastetta meille kaikille!

Mitäpä muuta. Uuden OPSin toteuttaminen edellyttää henkilöstön osaamisen kehittämistä ja tarvelähtöisesti räätälöityjä opettajien koulutuksia toteutetaan eri koulutuksissa. Yhtenä uutena asiana on GoogleAppsforEducation (GAFE) –palvelun käyttöönotto ammattikorkeakoulussa. Tähän saakka palvelua on lähinnä pilotoitu YAMK-koulutuksissa. GAFE tuo tarpeellisia toiminnallisuuksia oppijalähtöisten menetelmien hyödyntämisen avuksi ja esimerkiksi käänteisen luokkahuoneopetuksen soveltamiseen.

Ei sovi myöskään unohtaa työtä, jota tullaan tekemään opintotoimistojen verkko-ohjausvalmiuksien ja opettajatuutoreiden verkko-ohjauskäytänteiden kehittämiseksi, labrojen virtualisoimiseksi ja opiskelijoiden käyttöön suunnatun mobiilisovelluksen loppuun saattamiseksi. Nämä ovat enemmän ja vähemmän vielä kaikki aluillaan.

Olipa kehittämiskohteita sitten 10 tai 20, tekemistä ja haasteita riittää. Ollaanpa kuulolla näiden proggisten etenemisestä!

Tags GAFE, ohjaus, pedagoginen, tekninen, virtuaalikampus

eOppimiskeskus pedagoginen tekninen

Katsaus keväällä tehtyyn kehittämistyöhön

Post author By Anu Pruikkonen
Post date June 26, 2015

Mitä tapahtuikaan kevään aikana Lapin ammattikorkeakoulussa verkko-opetuksen saralla? Meni hetki ennen kuin asiat alkoivat palautua mieleen. Perustukityön, siis opettajien ja opiskelijoiden tukemisen ja kouluttamisen lisäksi tehtiin ainakin seuraavaa kehittämistyötä.

Pilotoitiin GAFEa (Google Apps for Education) YAMK-opinnoissa. Palauteraporttia ja yhteenvetoa tästä on tulossa elokuussa.
Tuettiin opettajia flipped classroom –ajattelun soveltamisessa, käytännössä mm. tehtiin tallenteita HangOuts on Air –sovelluksella. Ensimmäiset tällä tavalla toteutetut opintojaksot ovat toteutuksessa kesäopintoina.
Striimattiin ensimmäisiä kertoja YouTubeen seminaareja.
Laitettiin Optima ”pakettiin”, käyttö loppuu 30.6.2015.
Tehtiin opintojaksoja ”non-stop-tarjontaan” ja tuettiin näiden tuottamista. Homma on hyvällä alulla.
Valmistauduttiin Moodlen päivitykseen versioon 2.7.+. Päivitys tehdään 1.7. Työn alla viellä mm. integraatio O365-palveluun
Saatettiin loppuun KIRLAPPI-hanke. Hankkeessa tuotiin alueelle kirjasto- ja tietopalvelualan AMK-tutkintokoulutusta. Hankkeen tuloksista voi lukea mm. näistä parista julkaisusta.
- Verkkokoulutuksen kirjastoalan osaamista Lappiin.
- Opeta etänä – Vinkkejä AMK-koulutuksen etäopetuspohjaiseen toteutukseen.
Laadittiin varsin kattava henkilöstön TVT-koulutussuunnitelma syksylle.
Oltiin tekemässä MTI:n kanssa Turvallisuusnormisto-palvelua/sivua.
Pohdiskeltiin UAS-lehdessä Pilvenhattaroista mielekkääseen oppimisprosessiin.
Ideoitiin opiskelijan henkilökohtaisen oppimisympäristön toteutusmallia. Tämä voi olla onnistuessaan iso juttu :).

Ja luultavasti tehtiin paljon muutakin, mitä en nyt vain muista. Tiimiläiset voivat kommentoiden lisätä tähän asioita. Elokuussa sitten lisää näistä ja syksyn muista jutuista.

Hyvää kesää ja lomaa!
Päivystävän tukihenkilön tiedot löydät osoitteesta eoppimispalvelut.fi

Tags Moodle, pedagoginen, tekninen, virtuaalikampus

eOppimispalvelut pedagoginen

Myytinmurtajat

Post author By Anu Pruikkonen
Post date May 26, 2015

Varsin mielenkiintoinen lukukokemus tämä oppimisen ja koulutuksen urbaaneja myyttejä käsittelevä teos. Myyttien murtaminen tehdään sen valossa, että mitä tutkimustulokset kertovat käsitellyistä teemoista. Mukana on varsin ajankohtaisia teemoja, joista muutama sellainen tässä, joihin törmää aika usein arjessa.

Käytettävä teknologia ei määrittele oppimisen tehokkuutta, vaan se, miten välinettä käytetään ja kuinka laadukasta sillä toteutettava opetus on. Hyvät menetelmät ja ohjaus toimivat tuottavat yhtä hyvän tuloksen niin luokassa kuin verkossakin. Eli oppimisprosessin pedagoginen/didaktinen suunnittelu ja tvt:n käytön suunnittelu osana tätä on tärkeää.

Diginatiiveja, jotka oppisivat eri tavoilla kuin muut sukupolvet, ei ole olemassa. Ei nimittäin ole olemassa näyttöä siitä, että diginatiivit edellyttäisivät muunlaista opetusta ja oppimisen menetelmiä kuin muut sukupolvet. Nyt voi siis lopettaa puheet siitä muuttuneesta opiskelijamateriaalista.

Kirja sisältää myös jonkin verran käytännön vinkkejä/asioita, joita kannattaa huomioida. Nyt kun videot/videoiden käyttö on aivan selkeästi lisääntynyt/lisääntymässä opetuksessa, esimerkiksi käänteisen luokkahuoneopetuksen myötä, kannattaa tutustua osioon, jossa on tähän liittyviä vinkkejä. Tutkimusten mukaan oppimisen näkökulmasta esimerkiksi 20 minuutin videoklippi kannattaa pätkiä neljäksi viiden minuutin pätkäksi ja oppijalla ei pidä olla mahdollisuutta pysäyttää/keskeyttää klip Urban Myths about Learning and Education piä tai pätkimisestä saatu hyöty menetetään.

Kirjan muita teemoja ovat mm. oppimistyylit – oppimistyylien huomioon ottamisella opetuksessa ei ole havaittu olevan merkitystä . Ja tiesitkö, että herra Maslow ei koskaan piirtänyt tarvehierarkia-kuviota, joka on laajasti levinnyt maailmalla hänen tekemänään? Toki hän kuvasi kirjallisesti asian, mutta kuviota, sellaisena kuin sen meistä lähes jokainen tietää, hän ei tehnyt.

Jos kiinnostuit, niin tässäpä kirjan tiedot.

De Bruyckere Pedro, Kirschner Paul A. & Hulshof Casper D.

Urban Myths about Learning and Education. 2015. Elsevier Inc.

Tags pedagoginen

eOppimiskeskus

Katsaus virtuaalikampuksen kehittämisen tilanteeseen

Post author By Anu Pruikkonen
Post date March 29, 2015

Olen huomannut, että minun pitäisi ryhdistäytyä virtuaalikampuksen kehittämiseen liittyvässä tiedottamisessa. Olen raportoinut kehittämisen etenemisestä opetuksen kehittämisen työryhmälle, mutta todellisuudessa asia koskettaa koko AMK-yhteisöä ja siellä joku saattaa olla jopa kiinnostunut asian etenemisestä :).

Niinpä tiivistin parin viikon takaisesta tilannekatsaus-kalvosetistä puolet pois ja tein varsin tiiviin slidecastin Movenote-nimisellä palvelulla. Palvelu on ilmainen ja integroituu GoogleDriveen. Tein tämän version henkilökohtaisella gmail-tunnuksellani ja siksi siinä saattaa olla mukana mainoksia. Jos olisin tehnyt esityksen GAFE-tunnuksellani (Google Apps for Education), niin mainoksia ei olisi riesana. Lapin ammattikorkeakoulun pilotoi parhaillaan GAFEN käyttöä.

Mutta asiaan. Esitys löytyy siis täältä.

eOppimiskeskus eOppimispalvelut iLinc pedagoginen

Lappilaista pedagogiikkaa verkossa – nyt ja tulevaisuudessa

Post author By Anu Pruikkonen
Post date January 19, 2015

Toteutimme syksyllä 2014 selvityksen verkkopedagogisen osaamisen tasosta Lapissa. Kohderyhmänä olivat aikuiskoulutuksen parissa toimivat opettajat korkea-asteella, ammatillisella toisella asteella ja vapaassa sivistystyössä. Saimme kyselyyn lähes 200 vastausta, joista pääosa oli ammattikorkeakoulusta.

Nostan tässä esiin muutamia keskeisiä asioita ja kehittämishaasteita.

Keskeisenä haasteena on lisätä oppijoiden roolia aktiivisina sisällöntuottajina. Erilaisia kirjallisia ja suullisia oppimistehtäviä hyödynnetään, mutta monimediaisen materiaalin (kuva, video, ääni) tuottaminen on varsin vähäistä. Miksi lähes lähes jokaisen taskussa olevaa älylaitetta ei hyödynnetä tässä? Aineiston mukaan vain alle kolmasosa hyödyntää mobiililaitteita opetuksessa ja ohjauksessa. Kaiken kaikkiaan kyseessä on myös se, että opettajat eivät delegoi riittävästi delegoi oppisisältöjen tuottamista opiskelijoille. Opettajalta tämä edellyttää muuttumista sisällöntuottajasta ja –jakajasta oppimisen ohjaajaksi.

Prosessinaikaisen palautteen ja ohjauksen vähyys oli yksi keskeisistä havainnoista. Palautetta annettiin vähän ja se keskittyi lopputulokseen, vaikka ammatillisen koulutuksen osaamisperustaisten opetussuunnitelmien toteuttaminen edellyttää prosessinaikaista arviointia ja ohjausta.

Verkko-opetusvälineiden monipuolisempi käyttö vaatii edelleen kehittämistä. Aineistossa esiintyi hyvin vähän innovatiivisia tapoja hyödyntää esimerkiksi virtuaaliluokan ominaisuuksia. Ratkaisut olivat pitkälti hyvin perinteisiä. Verkkovälineiden monipuoliseen käyttöön kuuluu mielestäni myös sosiaalisen median opetuskäyttö, mikä ole lisääntynyt samassa suhteessa kuin ko. palveluiden käyttö vapaa-ajalla. Voisikin kysyä, että miksi?

On nostettava esille myös se, että aineiston pohjalta erottautui ryhmä edelläkävijöitä, jotka hyödyntävät verkon mahdollisuuksia pedagogisesti mielekkäästi ja monipuolisesti. Tämän ryhmän osaaminen tulisi valjastaa lappilaisen verkko-opetuksen kehittämiseen.

Selvitysraportti on luettavissa täällä.

Tags pedagoginen

eOppimiskeskus eOppimispalvelut pedagoginen

Katsaus virtuaalikampukseen

Post author By Anu Pruikkonen
Post date September 15, 2014

Lapin ammattikorkeakoulun etä- ja verkko-opetuksen kehittämistyö on koottu Virtuaalikampus-sateenvarjon alle.

Keväällä käytiin kaikkien osaamisalojen ja tukipalveluiden kanssa lävitse verkko-opetuksen nykytila SWOTin kautta ja nimettiin keskeisiä kehittämiskohteita. Tälle kierrokselle osallistui reilut 60 ihmistä. Opiskelijoiden näkökulman kuuleminen tapahtuu nyt syksyllä. Kevään kierroksen pohjalta nousi esille selkeitä kehittämiskohteita, joista muutamista lyhyesti.

Verkko-opintotarjonnan kehittämisessä akuuteimmaksi asiaksi nousi nk. non-stop verkkokurssitarjonnan luominen. Tarjontaan luodaan opintojaksoja, joita opiskelija voi suorittaa milloin vain. Tällä halutaan tarjota joustavuutta opintopolkuihin. Jatkossakin verkko-opintojen pääpaino tulee olemaan toteutuksissa, joissa on vuorovaikutusta opettajan ja opiskelijoiden välillä. Lisäksi pohditaan mahdollisuutta toteuttaa MOOC eli avoin massakurssi verkossa.

Verkko-opetustarjonnan kehittämisen tiimoilta nousivat esille myös yhteisopettajuus ja yhteistä oppimateriaalituotantoa tukevat ratkaisut. Tämä kulkee työnimellä ”opettajatiimikohtainen materiaalisalkku”. Yksi askel ajattelussa eteenpäin onkin sitten Open Educational Resources ja kyllä sellaisia tämän kokoisessa organisaatiossa pitäisi syntyä.

Yhtenä isona kokonaisuutena on oppimisprosessia tukevien (ryhmätuutorit, opot ja opintotoimistot) ohjauspalveluiden kehittäminen. Toimimme kolmella kampuksella ja esimeriksi opintotoimistojen tarjoamiin tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin tullaan hakemaan aivan uuden tyyppisiä toimintatapoja ja välineitä. Tähän kokonaisuuteen liittyvät myös uudet ratkaisut organisaation ”pukata” ja opiskelijalla tilata opiskeluihin liittyvää informaatiota kännyköihin. Näiden mobiilisovellusten tarvemäärittely on työn alla.

Tarve edelleen kehittää aikuiskoulutuksen koulutuskohtaisia toteutusmalleja ja henkilöstön osaamista on jatkuva. Keskeisin haaste on ehkä lisätä monipuolisuutta menetelmiin ja opiskelijoita aktivoivien työtapojen käyttöä. Henkilöstön osaamisen kehittymisen tueksi tarjotaan koulutusta sekä tarvelähtöisenä ”vieritukena” että perinteisempänä koulutuksena. Koulutussuunnitelmien laatiminen on juuri työn alla.

Tämä oli vain pintaraapaisu kaikesta meneillään olevasta, myöhemmin lisää kuulumisia.

Tags palvelut, pedagoginen, virtuaalikampus

eOppimiskeskus eOppimispalvelut pedagoginen tekninen

Online-tuulia -EdMedia 2014

Post author By Anu Pruikkonen
Post date June 26, 2014

Parin viime päivän ajan olen saanut jakaa kokemuksia ja oppia uusia asioita verkko-opetuksesta kansainvälisessä seurassa. Tampereella järjestetyssä EdMedia-konferenssissa oli osallistujia yli 60 maasta. Kaikesta kuullusta, nähdystä ja opitusta muutamia poimintoja tässä.

Learning analytics on ollut pinnalla muutamia vuosia ja mitä kaikkea se (voi) tarkoittaa alkaa pikku hiljaa hahmottua, ainakin itselleni. Aiheesta puhui Simon Buckingham Shum otsikolla Learning analytics, future assessment. Jos lyhyesti yrittää sanoa, niin learning analytics on sitä, että kerätään, hyödynnetään ja visualisoidaan sähköisten järjestelmien, esimerkiksi opiskelijoiden käyttämien verkkovälineiden, tuottamaa dataa eri tarkoituksiin. Tällä tavoin voi esimerkiksi kurssilla ennustaa ne opiskelijat aika tarkasti, jotka tarvitsevat erityistä tukea, visualisoida opiskelijoiden etemistä ja osallistumista jne. kertoi Buckingham esimerkkeinä. Mutta, kertovatko nämä mitään oppimisesta, kysyi (myös) luennoitsija.

On olemassa jo työkaluja siihen, että voidaan automaattisesti analysoida online-luennon aikana käydyn chättikeskustelun sisältö sisällön analyysimenetelmillä, jolloin siinä on laadullinen näkökulma mukana. On myös jo kokeiluja ja tuloksia siitä, että koneen tekemä analyysi ja kokeneen asiantuntija tekemä analyysi vastaavat hyvin lähelle toisiaan. Näiden tekniikoiden yleistyessä voidaan varmasti puhua jo oppimisen analysoinnista. Sovelluskohteita löytyy runsaasti verkko-opetuksen saralla ja hienoa on se, että tällä tavoin voidaan tuottaa nimenomaan tietoa prosessinaikaisesta tekemisestä ja oppimisesta arvioinnin pohjaksi.

Muutama twiitti grasshoppereihin liittyen.

Mobiilien käyttö opetuksessa ja oppimisessa oli arvatenkin myös yksi esillä ollut teema. Jos haluatte nähdä esimerkin siitä, kuinka mobiileja voi käyttää äärimmäisen monipuolisesti hyödyksi kansainvälisessä tiimityöskentelyssä/-opettajuudessa ja opiskelussa, niin katsokaa tämä kooste käytetyistä työkaluista ja toteutuksesta, (joka on myös esimerkki siitä, että Evernotea voi käyttää myös tiedon koostamiseen ja jakamiseen). Keissin esitteli Thomas Chochrane Uudesta Seelannista.

Kotimaisena keynote-puhujana oli akatemiaprofessori Erno Lehtinen, joka puhui diginatiiveista, joiden joukossa on grasshoppereita. Negatiivisen tulkinnan mukaan Grasshopperit hyppivät netissä pintapuolisesti lähteestä toiseen, positiivisen tulkinnan mukaan on olemassa myös ihmisiä, jotka kykenevät ilman laajaa aikaisempaa tietoa hyppäämään asiasta tai ilmiöstä toiseen. Pääpointtina tässä kai se, että pinnallinen google-hakujen varassa oleva tiedon käsittely ei riitä. Pohdinnan arvoinen asia, kun ohjaamme opiskelijoita verkko-opinnoissa ja muutenkin etsimään ja käsittelemään tietoa. Twiittasin aiheesta myös. Ja olihan mukana myös kotimaista design ja oppimisen tutkimuksen osaamista Aalto yliopistosta. Alla oikealla olevassa kuvassa Aallon tutkimusryhmän kehittelemä yhteisöllisen työskentelyn mahdollistava ohjelmisto. Pakkohan näitä oli käydä näpelöimässä, kun esille laittamisessa oli hyvä design.

Lopuksi voisi sanoa, että MOOC siellä ja MOOC täällä. Yksi selkeästi kuumimmista aiheista olivat siis MOOCit eli avoimet, massoille suunnatut verkkokurssit. Vaikea sanoa niistä mitään lyhyesti. Esitykset käsittelivät niiden tekemisestä saatuja kokemuksia ja olipa mukana tutkimuksia pedagogisista lähestymistavoista myös. Yhdessä tutkimuksessa oli vertailtu 17 erilaista MOOC-kurssia (mm. Courseran ja Udacityn tarjoamia) pedagogisella arviointikriteeristöllä. Alustavien tutkimustulosten mukaan toteutustavoista löytyi kaksi pedagogista päälinjaa, acquisition ja participation. Näistä ensimmäinen viittaa oppimiseen tiedon hankkimisena oppijan ulkopuolelta ja toinen toinen yhteisölliseen tiedonrakentamiseen. Ilmiö on vielä nuori ja lisää tutkimustietoa tulee koko ajan lisää.

MOOCit ovat osa isompaa kehityskulkua ja murrosta, tässä ajassa muuttuvat useat asiat samanaikaisesti. Sen lisäksi että oppiminen tapahtuu yhä useammin netissä, Curtis J. Bonkin mukaan:

Learning is more video-based, from wikipedia to videopedia

Learning is more collaborative

learning is more social

learning is more personal

learning is more modifiable

learning is more instantaneous

learning is more global

learning is more massive

jne.

Kyseisen herran hengästyttävä esitys löytyy kokonaisuudessaan täältä. Ja juuri julkaistun kirjan Tec variety, jossa käsitellään mm. motivaation ylläpitämistä online-opetusessa, voit ladata täältä.

Löytyipä maailmana ”kollegoita” meille eOppimispalveluiden väellekin valtameren takaa. Täältä esimerkiksi vasta perustettu online-opetuksen tukiyksikkö ja heidän tekemistää lisää tästä blogista.

Niin, ja olihan allekirjoittaneellakin esitys konferenssissa.

Tags EdMedia, learning analytics, MOOC, pedagoginen, tekninen

eOppimiskeskus

EdMedia-konferenssi starttaa

Post author By Anu Pruikkonen
Post date June 23, 2014

Tämä viikon evinkki ilmestyy poikkeuksellisesti vasta perjantaina, koska allekirjoittaneella on silloin toivottavasti paljon kerrottavaa verkko-opetuksen tulevista tuulista ja maailman meiningistä. Tällä viikolla on nimittäin ensimmäistä kertaa Suomessa, Tampereella, EdMedia 2014 – World Conference on Educational Media and Technology -konferenssi. Satoja esityksiä, tutkimus- ja kokemustietoa, kollegoja eri puolilta maailmaa. Onpa mukana allekirjoittaneenkin esitys, joka käsittelee Lapin ammattikorkeakoulussa tehtyä verkko-opetuksen kehittämistyötä. Mutta, lisää kuulumisia loppuviikosta!

eOppimispalvelut pedagoginen

Lisää verkkoa nuorten koulutukseen?

Post author By Anu Pruikkonen
Post date March 31, 2014

Olemme toteuttaneet koulutusala-/koulutusohjelmakierroksen LapinAMKin virtuaalikampuksen kehittämistyön pohjaksi. Kierroksella on analysoitu verkko-opetuksen nykytilaa ja nimetty kehittämiskohteita. Lapin ammattikorkeakoulussa aikuiskoulutuksessa on lähes jokaisella alalla systemaattinen verkko-opetuksen malli, mikä on iso vahvuus. Toki näissäkin löytyy kehitettävää. Mutta, miten on tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja opiskelukäyttö nuorten koulutuksessa? Vaihtelevaa. Osassa koulutusohjelmia hyödynnetään suhteellisen laajasti verkon mahdollisuuksia, osassa ei juuri ollenkaan. Pitäisikö sitten hyödyntää? Kyllä pitäisi, monestakin syystä.

Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyötykäyttö on kansalaistaito. Ja tässä on oppilaitoksilla selkeä tehtävä, kouluttaa nuoria entistä paremmiksi TVT:n hyödyntäjiksi, niin opiskelussa kuin myös ammattialallaan. Vuonna 2030 koulutus on modulaarista ja oppimisympäristöt yhä monimuotoisempia (ks. esim. Yleissivistys ja osaaminen työelämässä 2030). Aika todennäköinen skenaario on, että tuolloin opiskelija valitsee opintomodulinsa verkon välityksellä mistä vain, omalta kotisohvalta tai bussin penkiltä. Eikö meidän pitäisi valmistautua tähän ja tehdä uusia avauksia myös nuorten koulutuksessa verkko-opintojen tarjoamiseen? Osa koulutusohjelmista onkin tuonut tämän suuntaisia kehittämisituja esille.

Tässä kohden korvissani kaikuu argumentit siitä, että opiskelukaverit ja oma opiskeluryhmä ovat nuorille tärkeä sosiaalinen viiteryhmä, jonka kanssa halutaan olla kasvokkain tekemissä. Näin varmasti onkin, mutta eihän tilanne ole joko –tai vaan sekä-että. Tälläkin hetkellä esimerkiksi lapset, jotka opiskelevat aika perinteisellä tavalla peruskoulun alaluokilla ovat vapaa-ajallaan tekemisissä niin kasvokkain kuin verkon välityksellä.

Kerronpa esimerkin parin viikon takaa. 10-vuotias tyttäreni oli sairaana ja ruotsin koe oli tulossa. Koulussa oli jaettu ohjeet kokeeseen lukemiseksi, jotka tietysti odottivat tytärtäni pulpetissa. Läksyistä olimme saaneet tiedon Wilman kautta. Harmittelimme lauantaina yhdessä, että hän saa ohjeet pulpetista vasta maanantaina ja koe on jo tiistaina. Vaan eipä mitään. Tyttäreni lähti omaan huoneeseensa ja tuli takaisin muutaman minuutin kuluttua kännykkä kädessä näyttäen kännykkäänsä ja sanoen, että tässä ne ohjeet nyt ovat. Minä en ihmetykseltäni ehtinyt sanoa mitään, kun hän jo selitti, että oli lähettänyt koulukaverille WhatsApp:ssa viestin ja pyytänyt ohjeita. Kaveri oli sitten lähettänyt ne kuvina WhatsAppilla. Oivaltavaa! Ei olisi tullut itselläni hetimiten mieleen. Teknologia on jo kiinteä osa alakoululaisten arkea. Tosin valitettavan harvoin tätä potentiaalia hyödynnetään oppimisen välineenä.

Mitä tapahtuu, kun tämä sukupolvi saapuu opiskelemaan vajaan 10 vuoden päästä ja jo aiemmin? Emme kykene opettamaan heitä nykyisillä välineillä ja menetelmillä. Tällä hetkellä käytössä olevat sovellukset ovat tuolloin jo historiaa ja käytössä on laitteita, sovelluksia ja menetelmiä, joista emme kykene nyt edes uneksimaan. Uudistuminen ja askelten ottaminen TVT:n monipuolisempaan opetuskäyttöön on kuitenkin otettava nyt, myös ammattikorkeakoulujen nuorille suunnatuissa koulutusohjelmissa.

Kuvassa meidän juniori 1vee isosiskon iPodin kanssa. Voi sitä riemua, kun joskus sattuu saamaan käsiinsä tämän aarteen :). Taitaa vain tämä(kin) teknologia olla jo vanhentunutta hänen aloittaessa koulutiensä.

Juniori iPodin kanssa