Author: Marko Mehtälä

Sosiaalinen media tulee. Oletko valmis?

Moni meistä on kuullut viisaiden ennustuksia, kuinka tuo sosiaalinen media, SoMe, tulee ja valloittaa tiensä opetukseenkin. Usea meistä “viisaista” on julistanut sitä jo pitkään ja “jäyhemmätkin” jo jonkun aikaa. Tunnistan itseni tuohon jäyhempään porukkaan.

Totuus kuitenkin on, että some on kyllä tullut, monen opettajan ja opiskelijan elämään, yksityiseen käyttöön, mutta somen integrointi opetukseen on vielä ainakin jäänyt vähäiseksi. Tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että opetuksessamme pyrimme opiskelijan “julkiminän” rakentamisen tukemiseen erilaisten tehtävien ja portfolioiden muodossa. Some tarjoaisi tähän sähköiset välineet, ei nyt tietenkään ihan kaikkeen, mutta suurimpaan osaan kuitenkin. Silti “digitaalisen julkiminän” rakentaminen on vielä suuremmalta osin tuntematonta. Miksi näin on?

No johan meillä on Moodlet ja iLincit

Niin on. Ja hyvä että niitä hyödynnetään. Niistä on oikeasti apua niissä normaaleissa lähiopetusrutiineissakin. Ainakin Moodlesta. Etäopiskelijathan eivät ilman iLinciä pärjäisikään. Tässä jutussa ei nyt kuitenkaan ole kyse päällekkäisistä jutuista, kun puhutaan somesta ja esim. Moodlesta. Moodle on opintojakson “luuranko”. Sen päälle kasataan “liha” ja tuolla tarkoitan siis opintojaksoon kuuluvia tekemisiä ja niitä tukevia materiaaleja, linkkejä jne… Some voi olla aivan hyvin osa tuota “lihaa”, aivan yhtä hyvin kuin aiemmin wordillä palautettu raportti, työselostus tai opettajan antama tehtäväkuvaus tai tiettyyn asiaan kirjoitettu materiaali. (Tässä vaiheessa tiedän, että joku haluaisi oikaista minua… opintojaksonhan voi toteuttaa täysin somessa ilman Moodlea. Nin voikin, mutta ei minun mielestä 🙂 )

Mitä, missä, milloin?

Siinäpä se taito piileekin. Missä olisi hyvä hyödyntää näitä somevälineitä? Mitä välineitä olisi mahdollisuus käyttää, millaisiin eri tilanteisiin. Milloin käyttää mitäkin välinettä? Lapin korkeakoulukonsernin tukipalvelukeskusen etä- ja verkko-opintojen tukipalvelut auttavat sinua näissäkin asioissa. Emme mekään mitään profeettoja ole. Kokemus luo varmuutta, se pätee tässäkin asiassa ja haluamme auttaa sinua somen käyttöönotossa.

Kuten ehkä huomasit, en ole viitannut mihinkään sosiaalisen median työkaluun vielä. Ei ole tarvekaan. Sosialinen media on todella muutakin kuin Facebook (tulihan se ensimmäinen mainittua) ja välineiden käyttö on oikeasti helppoa. Suuri oppiminen on tapahtunut silloin, kun havaitsee, mihin eri tilanteisiin eri välineet olisivat hyvät (kts. kuva lopussa).

Itselläni somen hyväksyminen on kestänyt pitkään, enkä vieläkään todella ymmärrä kaikkien välineiden hyötyä. Se ei varmaankaan ole tarkoituskaan. Mutta ne välineet, jotka olen sisäistänyt, ovat palvelleet minua työssäni tosi hyvin. Olkaa rohkeita kokeilemaan. Pyytäkää apua, kyllä me autamme.

(Kirjoittaja innostui Youtubesta, siis vasta nyt? Oletko koskaan kokeillut tallentaa kuvaamaasi kännykkävideota Youtubeen. Etkö? Kokeileppa. Ja niin, se video ei ole julkinen, ellet niin halua)

Lapin korkeakoulukonsernin tukipalvelukeskus järjestää etä- ja verkko-opetuksen tietoiskuja keskiviikkoisin kello 15:00 – 15:30. Näiden tietoiskujen tarkoituksena on lyhyellä, tietoiskutyyppisellä infolla tuoda esiin uusia ja jo käytössä olevia välineitä ja menetelmiä etä- ja verkko-opetukseen. Useasti käsiteltävistä aihepiireistä hyötyvät myös muutkin etätoimijat , kuten esimerkiksi hanke-  ja hallintotyötä tekevät.

Koska tietoiskut ovat lyhyitä n. 30 min. mittaisia istuntoja, käsittelemme niissä vain yhden aiheen kerrallaan. Osallistua voit omalta tietokoneeltasi ilman kuulokkeitakin, kuunnellen tietoiskua kaiuttimistasi. Kysymyksesi voit esittää iLinc tilan Chat työkalulla.

Aiemmat tietoiskut, mitä milloinkin on pidetty löydät tästä Google Docs -työkirjasta. Sinne voit vapaisiin aiheisiin lisätä sinua kiinnostavia aiheita.

Mukaan tietoiskuun pääset alla olevan linkin kautta:

https://ilinc.tokem.fi/join/jzkff

Jos et ole aiemmin käyttänyt iLinc ohjelmaa, voit ajaa iLinc testin tietokoeessasi tästä (muista myös Start Part II): https://ilinc.tokem.fi/lms/systest.pl

Tietoiskut myös nauhoitetaan. Mikäli et päässyt mukaan tai haluat kerrata tietoiskun asioita, löydät niiden nauhoitteet täältä: http://www2.tokem.fi/learnlinc/body_tietoisku.asp

Monet muistavat TV:n tietoiskut. Niillä oli tarkoitus sivistää kansaa lyhyesti ja tehokkaasti. Näin vuosikymmenten jälkeen, monet aiheet ovat edelleen ajankohtaisia, toki viesteissä on havaittavissa tiettyä ajan patinaa…

Akateeminen vuosi ohitse, missä oikein mennään?

Akateeminen vuosi alkaa olla lopuillaan. On siis hyvä aika tutkia, minkä verran etäopetuksessa käyttämämme iLinc on ollut tuona aikana käytössä täällä Lapin oppilaitoksissa. Pakko myöntää, että jo vuoden varrella tehdyt seurannat ovat yllättäneet minut taas positiivisesti. Syksyllä 2010 arvailin tiettyjä käyttäjäorganisaatioita, joissakäytön kasvua tulisi olemaan, mutta olen havainnut, että iLinc on ollut yhä useammin käytössä myös erilaisissa kokouksissa.

iLincin käyttäjäkuntahan on melko laaja. Lapista löytyy perusasteen kouluja, joissa sitä käytetään kielten opetukseen kyläkouluille ja kuntien välillä. Kaikki ammattiopistot ja lukiot käyttävä sitä täysin etäopetukseensa. Molemmat ammattikorkeakoulut sekä yliopisto ovat vakiinnuttaneet sen välineekseen.

Alla oleva kuva kuvaa tätä artikkelia. Se on Lapin iLinc palvelimen sydänkäyrää, eli kirjautujien määrää 1.9.2010-30.4.2011 väliseltä ajalta.

Kuvasta on helppo havaita, että arkipäivinä käyttäjämäärät ovat n. 800 – 1000 käyttäjää.

Käyttömäärän kasvu jaksaa silti hämmästyttää. Käyttömäärät ovat olleet noina kuukausina yli 1 000 000 minuuttia kuukaudessa, joka esimerkiksi 45 minuuttisiksi oppitunneiksi muutettuna tarkoittaa yli 22 000 henkilöoppituntia kuukaudessa. Se on huikeaa!!! Huikeaa on myös käyttömäärän kasvu, joka on ollut yli 90% viimeisen 2 vuoden aikana.

Mistä näitä iLinc käyttäjiä oikein tulee?

Mistä vaan. Karttakuvasta voimme havaita, että Suomi-neito näyttää tuhkarokkoiselta ja sillä on lisäksi vyöruusu :). Vaikka iLinc sykkiikin Lappilaisen sydämen voimalla, on käyttäjiä kuitenkin kattavasti ympäri maata. Voisi sanoa, että joka niemessä ja notkossa.

Kuten huomaamme käyntejä on tullut yhteensä 141 kaupungista (Pakko sanoa, etten tiedä, onko kaupunki statuksella Suomessa edes noin monta kuntaa… olisikohan siinä myös kuntia mukana :))

Jokunen on saattanut eksyä myös ulkomaille, itse asiassa yli 5000 käyntiä tuli ulkomailta, yhteensä 39 eri maasta. Tämä tietenkin selittyy kv-ryhmissä opiskelevista ulkosuomalaisista ja ulkomaalaisista sekä hankkeessa toimivista jäsenistä.

Kaiken kaikkiaan vuosi on ollut kasvun vuosi. Lappilaiset tukipalvelut ovat pitäneet huolen siitä, että tämä syke on saanut sykkiä mahdollisimman huoletta.

Ennennäkemätöntä asiantuntijuutta täällä Lapissa, näissä eHommissa..,. 🙂

Mukavaa alkanutta kesäkautta!

-Marko

iLincin ryhmätyötiloilla tarkoitetaan opiskelijoille luotuja, ryhmäkohtaisia virtuaalitiloja, joissa opiskelijat voivat keskenään työskennellä heille sopivana ajankohtana ilman opettajaa. Ryhmätyötiloja luodaan yleensä kaksi per ryhmä. Alla olevasssa tekstissä ryhmätyöskentelyllä tarkoitetaan samaan aikaan tapahtuvaa työskentelyä (iLincissä tapahtuvaa).

Ajatus opiskelijoiden itsenäiseen ryhmätyöskentelyyn syntyi jo useita vuosia sitten. Tarve tiloihin syntyi etäopiskelun luonnollisesta tarpeesta; millä muulla tavalla opiskelijat olisivat voineet työstää ryhmätyötään yhdessä? Vuosien saatossa ryhmätyötilojen käyttö on monipuolistunut. Nykyisin tilojen tarve voi syntyä esimerkiksi yhdessä opiskelemisen halusta. Joillekin opiskelijoille asioiden pohtiminen pareittain tai suuremmissa ryhmissä on ollut tehokas tapa opittavien asioiden omaksumiseen.

Opintoihin liittyvistä sisällöistä ja niihin käytettävistä menetelmistä kannattaa käydä keskustelua vaikkapa ryhmän

Useimmille iLincin käyttäjille kirjautuminen omin tunnuksin on ollut se ainoa tapa iLincin käyttöön. Liikkeellä on ollut tietämättömyydestä johtuen myös urbaanilegenda, jonka mukaan ilman varsinaisia tunnuksia iLinciä ei voisi käyttää. Tämä on koettu kankeaksi toimintatavaksi, joka tietyissä tilanteissa onkin aivan ymmärrettävää. Tarkennukseksi vielä, että edellämainitussa urbaanilegendassa ei ole mitään perää.

Tässä muutama esimerkki eri käyttömenetelmistä käytännöllisine perusteluineen.

1. Käyttäjillä on omat henkilökohtaiset käyttäjätunnukset

Tämä on ehdottomasti käytetyin tapa. Kaikille käyttäjille luodaan etukäteen henkilökohtaiset käyttäjätunnukset. Tällöin kirjautuminen tapahtuu iLinc virtuaalikampukseen, jonka kautta henkilölle avautuu se “kampusmaailma”, joka on hänelle tarkoitettu.

Toiminta, mikä on toistuvaa, on yleensä syy henkilökohtaisten tunnusten käyttöön. Tällöin voidaan varmistua siitä, että käyttäjinä ovat olleet “oikeat henkilöt”. Autentikoinnin vaade koskettaa yleensä opintoja, joista annetaan arviointi, sekä esimerkiksi tilanteissa, joissa iLinc raportointi toimii vaikapa EU -rahoitteisen toiminnan todisteena. Näitä tilanteita voi olla muitakin, jote mieti tarkkaan lyhyissäkin toimenpiteissä tarvitaanko autentikointia (kts. myös kohta 3)

2. Avoin kutsu ja liittyminen

iLincissä on mahdollista toteuttaa avoin liittyminen eli nk. vierailijana liittyminen. Tällöin osallistuville henkilöille lähetetään sähköpostilla linkki haluttuun iLinc tilaan. Kyseisen linkin voi myös laittaa esimerkiksi jonkin tapahtuman esim. verkkoseminaarin WWW -sivulle, jollin liittyminen onnistuu keneltä tahansa. Oman iLinc tilasi vierailijalinkin löydät virtuaalikampuksesta iLinc tilasi Join -painikkeen alapuolelta.