Categories
Muut pedagoginen

Mikä mPedagogiikka?

Vaikka Anu jo kirjoittikin lukuvuoden viimeisen eVinkin, tässä vielä kerta kiellon päälle.

Mobiilikesäkoulu Mustialassa toukokuun loppupuolella. Osallistujat näyttävät kulkevan kartanon tiluksilla pää kenossa yksinään naputellen omia pieniä kännyköitään. Siitä huolimatta, että tantereella kulkijat vaikuttavat kesäisen ja yksinäisen hajamielisiltä, ovat yhteisöllisyys ja yhteisöllinen tiedon prosessointi avainsanoina, kun Mobiilikeitailla kuljetaan täyttämässä omaa mobiilireppua.

Mobiilia kesäkoulussa olivat ohjaus ja oppiminen, sisällön tuottaminen, teknologia ja sosiaalinen media. Mobiilia oli jaettu asiantuntijuus. Mobiililaitteet ovat jo osa meidän kognitiivista systeemiämme, sanoi mobiilipedagogiikka-keitaan vetäjä Pasi Silander. Mobiilipedagogiikka on erilaista kuin verkkopedagogiikka. Oppiminen muuttuu tilannesidonnaiseksi. Ei päntätäkään teoriaa ennakkoon ja sitten mennä soveltamaan sitä käytäntöön, vaan kun tiedonhakulaitteet ovat koko ajan mukana, oppiminen tapahtuu samantyylisesti kuin vaikkapa Excelillä työskenneltäessä: tietoa haetaan sitä mukaa, kuin sitä tarvitaan.

suunnitellaan
Mobiilikesäkoulun 2011 yksi keidas

Mobiili onkin itseasiassa opiskelija, eli hänhän se liikkuu, ja voi olla oppimassa aivan autenttisessa tilanteessa. Varsinaisesti itse laitteella ei ole väliä, mutta ohjaa se kuitenkin sitä, millaista sisältö voi olla. Tärkein kysymys on oppimisen tavoite. Mitä pitäisi oppia? Seuraavaksi vähän kärjistyksiä: Oppimisen tavoite on kuulemma suurimmalta osalta opiskelijoita hukassa, ja osalta opettajista myös. Jos opiskelijat tekevät yhdessä oman oppikirjansa vaikka verkkoon, sen arvostus on varmasti toista luokkaa kuin sen valmiin kirjakaupan kirjan, jota he eivät kuitenkaan osta. Oppimisen ohjaaminen on tärkeää.

Kesäkoulussa oli kasassa innokas mobiiliporukka, mutta milloin arjen opetus on valmis mobiiliin ja siihen, että kesäkouluun päässeet silmät kiiltäen tulevat julistamaan mobiilia ilosanomaa keskelle raskasta koulutyötä? Onko mPedagogiikka ja mLaitteet joustavia ja toimivia? Arveluja on ilmassa, että jo kahden-kolmen vuoden päästä opiskelijoilla on tabletit, ja niiden käytön arvellaan edelleen mullistavan mPedagogiikkaa. Ollaanko valmiita kokeilemaan, miten opetustyö ja varsinkin oppiminen hyötyisi mobiiliteknologiasta. Oletko sinä valmis kokeilemaan?

Categories
tekninen Urkund

Jaettu idea jalostuu, yhteistyössä on voimaa, kopiointi ei kannata ja muita hyviä sanontoja

Oletko kokeillut kirjoittaa yhdessä kollegan kanssa? Ei vierekkäin istuen ja jokaista lausetta yhdessä mutustellen vaan kumpikin omissa oloissaan, omalla ajallaan mutta yhteiseen dokumenttiin. Miltä on tuntunut? Oletko saanut uusia ideoita? Oletko hämmästellyt kollegasi ajatuksenjuoksua? Eikö olekin kuitenkin avartavaa touhua?

Verkossa on useita työkaluja yhteiseen työstämiseen ja hyvä niin. On esimerkiksi GoogleDocsin mahdollisuudet ja Etherpad, josta onkin jo tässä vinkattu. Samoin löytyy vaikka yhteisten aikojen sopimiseen helppoja työkaluja, kuten Doodle.

Kirjoituksia tehdään paljon myös muiden kirjoitusten pohjalta, joka sekin on tietenkin jalostamista. Muiden tekemien kirjoitusten jalostamisessa omissa nimissään on hyvä tapa (ja lainkin vaatimaa) mainita lähteet, joita on käyttänyt. Eri aloilla ja taloilla on omat tapansa merkitä lähteet mutta yleensä lähdemerkinnästä tulisi ilmetä ainakin tekijä, teoksen nimi, vuosi ja julkaisija. Creative Commons-lisenssointi yleistyy ja silloin muiden kirjoittamien tekstien (ja ottamien kuvien) hyödyntäminen ja jalostaminen on entistä helpompaa.

Urkund on hyvä apuväline, kun halutaan tarkistaa, onko opiskelija lainannut ja jalostanut toisten kirjoituksia liian suoraan. Urkundia voi käyttää suoraan Moodlessa yhtenä tehtävänpalautustyyppinä, josta on kirjoitettu aiemmin, mutta sitä voi käyttää suoraan myös sähköpostilla. Omat tunnuksesi Urkundin käyttämiseen saat Kaisa Vesamäeltä. Urkund-sähköpostiosoite muodostuu käyttäjän mukaan seuraavasti: Etunimi.Sukunimi.tokem@analyysi.urkund.fi

Osoitteeseen lähetetään VAIN yksi tiedosto liitteenä tarkistettavaksi/sähköpostiviesti. Ja viestejä siis niin monta kuin tarkastettavia tiedostoja. Hyväksyttyjä tiedostomuotoja ovat: .doc, .docx, .sxw, .pdf, .txt, .rtf, .html, .htm, .wps, ja .odt. Urkund lähettää takaisin ensin vahvistusviestin (Confirmation of receipt) ja viimeistään vuorokauden sisällä linkin analyysiraporttiin.

Opiskelijoita on hyvä informoida siitä että Urkund on nyt käytössä. Sitä helpompaa on kaikkien työ ja yhteistyö opiskelussakin mitä paremmin kaikenlaisia yhteisiä ohjeita, sääntöjä ja lakeja noudatetaan :).

Yksityiskohta Urkund-raportista
Yksityiskohta Urkund-raportista
Categories
Muut

Iloista pääsiäistä! Happy Easter!

Toivotamme kaikille hyviä Pääsiäislomia!
– eOppimiskeskuksen väki –

Pääsiäistervehdys

Categories
iLinc pedagoginen tekninen

Tiimiopettajuus etäopetuksessa

Tiimiopettajuus on mainio tapa ottaa oppia ja saada tukea opettajaltakollegalta. Syksyllä 2010 aloittaneessa digitaalisen markkinointiviestinnän aikuisryhmässä etäopiskelu iLinc-virtuaaliluokassa on pääosissa. Työparina virtuaaliopetus antaa kunnon vuorovaikutuksen mahdollisuuksia. Virtuaalivälineiden pelisäännöistä kannattaa myös sopia opintojen alussa.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kaupan ja kulttuurialan opettajat Pia-Maria Lausas ja Jaana Koivuranta pohtivat tiimiopettajuutta alla olevassa videossa.
(Pahoittelut äänen pienestä suhinasta)
Videon kesto 4 min.

Pohdintoja tiimiopettajuudesta etäopetuksessa from Sirpa Kokkonen on Vimeo.

Categories
iLinc Moodle pedagoginen

Teacher’s comments on teaching online/ Opettajan kommentit verkko-opetuksesta

eVinkit kirjoitetaan usein kehittäjän näkökulmasta, ohjeiksi opettajille ja muille käyttäjille. Tällä kertaa päästimme ääneen itse opettajan; ja hänen näkökulmastaan kuullaan hyviä ja huonoja puolia verkossa opettamisesta. Paul Nijbakker on eOppimiskeskuksen suunnittelija, joka myös opettaa verkossa.

eVinkki blogs are usually written from the point of view of development, as an advice for the teachers and other users. This time we hear the teacher himself, and his opinion of online-teaching. Paul Nijbakker works as a developer at the eLearnlinc Centre and also teaches online.

Please, check the video (7 min) below 🙂 Katso (7 min) video 🙂

Paul Nijbakker – from Sirpa Kokkonen on Vimeo.

Categories
eOppimiskeskus

Moodleympäristö hukassa? iLincissä äänet hukassa?

Hyvät opettajat ja muut Moodlessa pyörivät henkilöt! Onko kurssisi hukassa? Moodleen on nyt perustettu Lost & Found/ Löytötavarakategoria, joka kannattaa käydä tutkimassa mahdollisten omien kadoksissa olevien kurssien vuoksi. Kategoriaan viedään kursseja, joilla ei ole käyttäjiä, eli esimerkiksi opettajaa laisinkaan. Jos opettajaa kurssille ei löydy, ne viedään kierrätykseen ja käytetään ekologisesti uudelleen 😉

Lost and Found Moodlessa
Lost and Found kategoria Moodlessa

Muistutamme vielä, että Moodlen Aktiviteettityökaluista Muistio on poistuva työkalu, niin että ÄLÄ KÄYTÄ SITÄ . Se jo kerran poistettiin näkyvistä mutta koska sillä on vielä muutamia tarvitsijoita, se on vielä jonkin aikaa käytössä. Seuraavassa Moodle-päivityksessä sitä ei enää ole. Samantyyppisenä työkaluna voit käyttää vaikkapa Verkkotekstiä 🙂

Muistathan iLincissä tehdä aina Audio Wizardin (löytyy Controls-valikosta) ja valita Speaker-sivulla Select a different speaker (kuulokkeet/kaiuttimet) –linkistä sekä Microhone-sivulla Select a different microphone-linkistä  ne äänilaitteet, jotka sinulla on käytössä. Audio Wizard kannattaa tehdä myös pienryhmätyöskentelyyn siirryttäessä. Että tämmöisiä muistutuksia tällä erää 🙂

AudioWizard
Controls-valikosta löytyvä Audio Wizard
Categories
iLinc pedagoginen tekninen

Älä pelkää iLinciä

iLinc on mainio keino antaa ja saada opetusta paikasta riippumatta.  iLinc kuulostaa kuitenkin aiheuttavan pieniä pelonväristyksiä uusissa opettajissa ja opiskelijoissa. Sitä ei kannata pelätä! Rohkeasti kaivelemalla huomaat iLincissä ominaisuuksia, jotka helpottavat ohjelman käyttöä ja luennon toimivuutta. Oletko tutkinut vaikkapa iLincin yläosasta löytyvää Controls-valikkoa?  Yleensäkin iLinc-luokkaan saavuttaessa kannattaa heti tehdä Audio Wizard, ja varsinkin, jos opiskelijoilla on esityksiä muulle ryhmälle esitettävänään. Pienryhmätyöskentelyyn siirryttäessä kannattaa myös tehdä Audio Wizard, jos ääniin ilmestyy ongelmia.

Äänensäätöä varten löytyy samasta Controls-valikosta myös helppoja työkaluja: Volume Controls tekee juuri sitä miltä kuulostaakin, “kontrolloi volyymia”, eli säätää ääniä. Jos opettajan ääni särisee ja “särkyy”, voi olla että open mikki on liian isolla. Sama pätee myös opiskelijoiden äänen “särkymiseen”, joka saattaa vaikka pienryhmissä opiskeltaessa olla häiritsevä. Lääkkeenä on joko vetää mikkiä huomattavasti kauemmaksi suusta tai sitten sivistyneesti tarttua säätimiin, eli tässä tapauksessa Microphone Output Leveliin: se ylempi säädin Adjust Volume -ikkunassa  on oikea paikka, ja reilusti vetää liukusäädintä vasemmalle, niin lähtevän äänen taso pienenee. Ja jos yksi opiskelija puhuu ISOLLA äänellä ja toinen pienellä, eikä omissa kuulokkeissa ole säädintä piuhassa, voi vaikka joka puhujaa erikseen säätää kuulokkeita säätämällä: se alempi liukukytkin apuun, eli  Speaker Volume Level. Vasemmalle kiskoen tuleva ääni pienenee ja oikealle suurenee… Niin helppoa se on 🙂

Ja AINA voit kysyä suunnittelijoilta, jotka mielellään auttavat: eOppimiskeskuksen henkilökunta.

Volume Controls
Säädä ääniä
Categories
eOppimiskeskus pedagoginen tekninen Verkko-oppimateriaalit

Missä se tarkempi tieto luuraa?

Google on hyvä hakuväline – mutta se ei aina riitä. Tiedonhakutaitojaan voi harjoittaa kuten muitakin taitoja. Kirjastot ja oppimiskeskukset sekä niiden www-sivut antavat hyviä ohjeita ja välineitä entistä edistyneempään tiedonhakuun. Tiedonhaun oppaita on koottu mm. Kemi-Tornion kirjasto- ja tietopalvelun sivuille.
Jos tarvitset tietoa vaikka olemassa olevista sähköisistä oppimateriaaleista, mistäpä silloin etsit? Nelli-portaalista löytyy mm. vapaasti verkossa käytettäviä e-kirjoja, e-lehtiä, sanakirjoja ja tietosanakirjoja. Verkosta löytyy myös tietosanakirjoja vaikkapa yksittäisten termien tarkistamiseen, kuten Fakta -tietosanakirjapalvelu, jossa on myös englannin ja ruotsin sanakirjat sekä mm. kuvagalleria ja tietopelejä (eli nettioppimisen ei tarvitse olla myöskään tylsää). Kannattaa myös käyttää hiukan aikaa lähdekritiikin pohtimiseen tietoja etsiessään.

Lisää vinkkejä tehokkaaseen etsimiseen ja verkkoresurssien käyttöön Lappian Wikissä sekä Tietokoneet kaikille-projektin blogissa.

Categories
Lappia Wiki pedagoginen tekninen Verkko-oppimateriaalit

Pyörä on jo keksitty!

Osa opettajista ja kouluttajista on tottunut hiellä ja tuskalla vääntämään omat opetusmateriaalinsa mm. sopivan kirjallisuuden puuttuessa. Verkon käyttö valmiin opetusmateriaalin löytämisessä ja käyttämisessä helpottaa urakkaa. Esimerkiksi opetushallitus käyttää paljon Eu-rahaa materiaalien teettämiseen ja niitä saa käyttää opetuksessa vapaasti.

Categories
Moodle tekninen

Varmana Uuteen vuoteen!

Tiesitkö, että myös Moodlekursseistasi voi (ja ehdottomasti kannattaa!) ottaa varmuuskopiot? Varmuuskopion ottaminen on mutkaton toimenpide, joka parantaa huomattavasti opiskelijan oikeusturvaa ja helpottaa opettajan työtä.

Ylläpito-lohkossa on Varmuuskopiointitoiminto, jossa voit valita otatko kopion pelkästään kurssin tiedoista vai sisällytätkö varmistukseen myös opiskelijoiden (=käyttäjien) tiedot.