Categories
Category: eOppimiskeskus
Moodlen Tuo toiminnalla on helppo tuoda materiaalia ja tehtäviä omilta kursseilta toisille kursseille.
- Mene siihen Moodle ympäristöön, johon haluat tuoda materiaalia tai tehtäviä
- Valitse Ylläpito-lohkossa Tuo
- Valitse Pitämäni kurssit pudotusvalikosta se kurssi, jonka sisältöjä haluat tuoda ja klikkaa käytä tätä kurssia
- Voit valita tuotko koko kurssin sisällön vai yksittäisiä materiaaleja tai aktiviteettejä. Jos haluat tuoda kaiken sisällön vanhalta kurssilta, valitse suoraan Jatka. Voit myös valita rastittamalla yksittäisiä aktiviteettejä ja aineistoja
- Klikkaa lopuksi Jatka niin kauan, että olet takaisin ympäristössä johon olit materiaalia tuomassa
Muista muokata tuotujen tehtävien ja ohjeiden päivämäärät ajantasalle!
Kuvallinen ohje löytyy tästä linkistä
Online Educa Berlin 2011, Euroopan suurin alan konferenssi, koettu. Tälläkin kertaa mukana reilut 2000 osallistujaa yli 100 maasta, Suomesta kolmanneksi eniten. Kahden päivän aikana ehtii riipaista pienen siivun vajaasta neljästäsadasta tarjolla olleesta esityksestä. 
Mitkä teemat olivat pinnalla ja puhututtivat? Useat esitykset, avauspuheenvuorotkin, käsittelivät opetuskulttuurin liian hidasta muutosta tai muuttumattomuutta, mikä on tuttu teema vuosien varrelta. Hyviä opetusteknologisia kokeiluja on, mutta miksi ne eivät ole levinneet laajasti käyttöön opetuksen ja opiskelun arjessa? Yhdessä esityksessä todettiinkin, että muutos ei tapahtu itsestään ja uusien asioiden opiskelu koskettaa jokaista! Mitä voisimme tehdä muutoksen edstämiseksi? Siis sen saavuttamiseksi, että tieto- ja viestintekniikkaa käytettäisiin pedagogisesti mielekkäällä tavalla hyväksi ja koulussa opittaisiin tulevaisuuden työelämän edellyttämiä taitoja. Oli ilahduttavaa huomata, että useissa puheenvuoroissa korostui se, että tvt:n opetuskäyttöosaamisen kehittymistä on tuettava oppilaitoksessa/korkeakoulussa. Oma esitykseni käsitteli myös tätä teemaa. Jäi mietityttämään se, että muutoksen aikaansaamista ja edistämistä pohtivat tvt:n opetuskäyttöosaamisen pioneerit (=asiasta innostuneet), mutta onko meillä riittävää ymmärrystä muutoksen ja muutosprosessien johtamisesta? Olisiko tässä tilausta poikkitieteelliselle lähestymistavalle ja yhteistyölle? Asiasta innostuneet ovat tärkeitä muutosagentteja, mutta yksinään heidän panoksensa ei ole riittävä laajamittaisen muutoksen ja vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Muutoksen aikaansaaminen edellyttää myös vahvaa tukea organisaation johdolta. Ruth Martinez summasi hyvin muutoksesta tekemisestä: “Be the change you want to see”.
Konferenssi- ja seminaarireissulla tulee mietittyä aiheita valitessa sitä, että millä olisi käyttöarvoa omalle organisaatiolle. Kävinkin seuraamassa sekä avoimeen oppimateriaaliin (open educational resources, OER) sekä pilvipalveluiden että organisaatioiden omien palveluiden yhdistämisratkaisuihin. Verkko-oppimateriaalien julkaiseminen avoimesti CC-lisenssillä on lisääntynyt Suomessakin, mutta siltikään ei voi sanoa, että se olisi yleinen käytäntö. Esityksissä oli esillä AHOTin (aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen) ja avoimen oppimateriaalien välinen suhde. Esimerkiksi yhdessä amerikkalaisessa yliopistossa oli avointa oppimateriaalia saatavilla ja sitä käytettiin nimenomaan aiemmin hankitun osaamisen näyttämisen tukena. Perusteluna oli mm. ajan ja rahan säästäminen sekä se, että sitä pidettiin hyvänä aikuisopiskelijan palvelukäytänteenä. Tätä näkökulmaa voisi pohtia suomalaisissa korkeakouluissakin. Avoimien oppimateriaalien ohella useassa esityksessä käsiteltiin erilaisia monimediaisia oppimateriaaleja ja heräsi kysymys, että elämmekö eräänlaista itseopiskelumateriaalien uudelleen tulemisen aikakautta? En oikein tiedä, mitä tästä pitäisi olla mieltä, sillä se vahvistaa tvt:n opetuskäyttöä materiaalin jakelukanavana ja itseopiskelumateriaalina, mitä se ei saisi missään nimessä pelkästään olla.
On selvää, että opetuksessa ja opiskelussa käytetään entistä enemmän tarvelähtöisesti hyödyksi myös pilvipalveluita. Tulevaisuudessa verkko-opiskelussa hyödynnettävät välineet ovat tapauskohtainen ja tarvelähtöinen yhdistelmä organisaation tarjoamia oppimispalveluja ja pilvipalveluja. Näiden integroimisesta oli esillä ainakin yksi esimerkki, jossa organisaation verkkotunnuksella pääsi kirjautumaan myös pilvipalveluihin. Lisäksi opiskelija kykeni luomaan oman henkilökohtaisen oppimisympäristön yhdistelemällä pilvipalveluita ja organisaation tarjoamia palveluita. Tämän tyyppiset henkilökohtaiset oppimisympäristöt ja mashupit ovat lähitulevaisuutta. Tämä kehityssuunta asettaa uusia haasteita IT-palveluille, opettajille ja verkko-opintojen tukipalveluille.
Mitäpä muuta. Sosiaalinen media ja mobiilioppiminen olivat esillä jonkin verran, tosin mielestäni yllättävän vähän. Useat mobiiliApps-esitykset kohdentuivat perusasteelle. Mobiilioppimisen osalta oli esillä mielenkiintoinen keissi Suomestakin, Mervi Jansson ja Esko Lius esittelivät Omniassa käynnissä olevaa ammatillisen koulutuksen mobiiliprojektia. Slidet löytyvät täältä.
Laajaan näyttelyosastoon en ehtinyt tutustua ollenkaan, maininnan arvoisia ovat kuitenkin Lähi-idän maiden näyttävät osastot, jotka erottuivat kyllä omaperäisyydellään massasta. 
Konferenssin Plenary-puheenvuorot ovat saatavilla tallenteena konferenssin kotisivulta. Twitterissä liveraportointia löytyy hashtagillä #oeb11. Twiittien joukossa loistavat suomalaisen @saurau:n visuaaliset muistiinpanot, joista esimerkki tässä.
At Kemi-Tornio University of Applied Sciences all study programmes contain a certain degree of online work for students and teachers, from a mere support environment for classroom courses to full-time eLearning. Pretty much all students and teachers (96%) are thus affected by this learning paradigm. Some are trained specifically for the purpose of online studying and other merely suffer it as they go along, but few ever wonder WHY we employ eLearning in all degree programmes, even for our fulltime day students.
So, why do we offer online education in one form or another to all our students? Why does the Finnish government encourage eLearning in all secondary and tertiary education?
Naturally, our adult students are best placed to provide answers to those questions. Most students in fully online study programmes cannot afford to study in traditional face to face settings due to time constrictions, or other obstacles such as remote location, full-time employment, physical handicaps, or the care of infants or elderly family members. However, while indicative, this is not the whole answer. It does not explain why we have our daytime students study in Moodle and Mahara in addition to their contact classes. Hence, we have to take a broad perspective to see the relevance of eLearning to all students.
We have to consider that within one lifetime the world we live in has moved from hand-written letters to email and SMS, from rotary dial telephones to smart phones and VOIP, from movable type printing presses to faxes and laser printers, from mechanic typewriters to word processors and spell checkers, from card catalogues to electronic databases and cloud computing, from plain old copper cables to fibreglass and wireless networks, the list goes on and on. The electronic revolution has affected our society profoundly, especially in the way we handle information. Developments in economy and technology have consequently sped up, leading to the need for and development of such concepts as information society and lifelong learning.
Now consider that Finland is a small country with a high standard of living. To compete with the world at large, a country like Finland needs to remain ahead of its competitors in terms of hi-tech and the ability of its work force to deal with technology, to adapt to constant change, to educate themselves further even before the need arises and, furthermore, to do so while remaining active participants in working life. Such a country needs an education system that not only provides this continuing education, but that also enables its students to partake of it.
A good school prepares its students for working life. In a modern, globalised, information society that means that the students have to be taught the skills to navigate the digital information ocean, to retrieve, evaluate and process data, to communicate these data via electronic channels and, moreover, to do so while holding down a full-time job in any location in the world. This is where the eLearning effort at Kemi-Tornio University of Applied Sciences comes in. This is why teachers and students engage with virtual learning environments, social media and virtual classrooms as part and parcel of their studies. This is what the eLearning Centre of Kemi-Tornio UAS supports and develops and it is an area in which we lead the way for many other schools in Finland and abroad.
Minua pyydettiin pitämään puheenvuoro Lapin Opin ovi –hankkeesta Opinpaikka-seminaarissa. Puheenvuoro tuli pitää Pecha Kucha – tutummalta nimeltä Pekka Kukka -esitysformaatin mukaan. Hieman epäröin, kun aikaisempaa kokemusta formaatista ei ollut, mutta otin haasteen vastaan.
Mikä Pecha Kucha sitten on? Pecha Kucha –esitysformaatti pitää esityksen lyhyenä, sillä diat ajastetaan vaihtumaan 20 sekunnin välein ja kaiken kaikkiaan dioja on 20, esitys kestää siis 6 minuuttia 40 sekuntia. Tavoitteena on siis myös se, että lyhyet esitykset pitävät yleisön kiinnostustason korkealla ja tilaisuuden aikana mahdollisimman monet voivat esiintyä.
No, kohdallani mukaan tuli vielä toinen haaste uuden esitysformaatin lisäksi. En nimittäin päässyt paikalle seminaariin, joten tein esityksen tallenteena. Teknisesti ei onnistutkaan ensin ajastaa PowerPoint –esitys ja sitten nauhoittaa ääni päälle, vaan oli yhtäaikaisesti puhuttava ja vaihdettava dioja 20 sekunnin välein. Apuna tässä minulla oli sekuntaattori kuten alla olevassa kuvassa näkyy :). Helpompi vaihtoehto olisi ehkä ollut tallentaa ääni erikseen ja lisätä se sitten dioihin, mutta meni homma purkkiin näinkin. 
Mihin käyttötarkoitukseen Pecha Kucha sitten voisi sopia, livenä tai tallenteena? Esimerkiksi ideoiden nopeaan esittelemiseen tai vaikkapa projektin esittelemiseen. Formaatti pakottaa sanoman kirkastamiseen ja tiivistämiseen sekä myös panostamaan esityksen ulkoasuun, sillä täynnä tekstiä olevat kalvot eivät toimi tässä formaatissa. Virkistävä kokemus perinteisiin kalvosulkeisiin verrattuna, sekä tekijän että kuulijan näkökulmasta. Toisaalta ei formaatti kaikkeen sovi ja menettää nopeasti viehätyksensä paljon käytettynä.
Tekemäni esitys Lapin maakunnallisen TNO-strategian toimeenpanemisesta löytyy täältä.
Lapin korkeakoulukonsernin tukipalvelukeskus järjestää etä- ja verkko-opetuksen tietoiskuja keskiviikkoisin kello 15:00 – 15:30. Näiden tietoiskujen tarkoituksena on lyhyellä, tietoiskutyyppisellä infolla tuoda esiin uusia ja jo käytössä olevia välineitä ja menetelmiä etä- ja verkko-opetukseen. Useasti käsiteltävistä aihepiireistä hyötyvät myös muutkin etätoimijat , kuten esimerkiksi hanke- ja hallintotyötä tekevät.
Koska tietoiskut ovat lyhyitä n. 30 min. mittaisia istuntoja, käsittelemme niissä vain yhden aiheen kerrallaan. Osallistua voit omalta tietokoneeltasi ilman kuulokkeitakin, kuunnellen tietoiskua kaiuttimistasi. Kysymyksesi voit esittää iLinc tilan Chat työkalulla.
Aiemmat tietoiskut, mitä milloinkin on pidetty löydät tästä Google Docs -työkirjasta. Sinne voit vapaisiin aiheisiin lisätä sinua kiinnostavia aiheita.
Mukaan tietoiskuun pääset alla olevan linkin kautta:
https://ilinc.tokem.fi/join/jzkff
Jos et ole aiemmin käyttänyt iLinc ohjelmaa, voit ajaa iLinc testin tietokoeessasi tästä (muista myös Start Part II): https://ilinc.tokem.fi/lms/systest.pl
Tietoiskut myös nauhoitetaan. Mikäli et päässyt mukaan tai haluat kerrata tietoiskun asioita, löydät niiden nauhoitteet täältä: http://www2.tokem.fi/learnlinc/body_tietoisku.asp
Monet muistavat TV:n tietoiskut. Niillä oli tarkoitus sivistää kansaa lyhyesti ja tehokkaasti. Näin vuosikymmenten jälkeen, monet aiheet ovat edelleen ajankohtaisia, toki viesteissä on havaittavissa tiettyä ajan patinaa…
Categories
Moodle ja Mahara päivitetty
Huomasitko, että viikonlopun aikana Moodle ja Mahara päivitettiin uudempiin versioihin? Päivitys ei aiheuta muutoksia välineiden toimintoihin. Nyt voisi kuitenkin olla hyvä hetki tarkistaa, että kaikki toimii normaalisti ja kurssit ovat tallella 🙂 Jos huomaat jotain hämminkiä Moodlessa tai Maharassa, muistathan raportoida eOppimiskeskuksen väelle osoitteeseen: eoppimiskeskus(at)tokem.fi
Muistattehan myös, että järjestämme opettajille henkilökohtaista iLinc-sparrausta. Jos haluat varata henkilökohtaisen sparrausajan, mene varaamaan se osoitteesta: http://www.doodle.com/uvv8gvvxkw3tz58q
Lisäksi Lapin korkeakoulukonsernin tukipalvelukeskus tarjoaa etäopetukseen liittyvää tietoiskutyyppistä pikakoulutusta. Näiden koulutusten tarkoituksena on julkaista etä- ja verkko-opetuksen käyttöön liittyviä vinkkejä tyyliin: Yksi kerta – yksi teema. Tietoiskut järjestetään iLincissä joka keskiviikko klo 15-15.30. Voit tulla mukaan alla olevan linkin kautta:
Keväällä 2011 haastattelimme yhdessä Kristiina Anttilan kanssa 11 etä- ja verkko-opetuksen konkaria, jotka työskentelevät lappilaisissa korkeakouluissa. Tavoitteenamme oli selvittää ja kuvata etä- ja verkko-opetuksen pedagogiset laatutekijät ja hyvät käytännöt nimenomaan konkareiden kertomana. Jokaisen etänä/verkossa opettavan on ihan hyvä välillä arvioida omaa opintojaksototeutustaan, vaikka alla olevassa kuviossa esitettyjen laadukkaan etä- ja verkko-opetuksen elementtien valossa. Vai oletko samaa mieltä esitetyistä elementeistä? Tai olisiko sinulla hyvä käytäntö jaettavaksi?
Koko artikkeli (s. 51-60) ja julkaisu löytyy täältä.
Categories
eTukipalvelut.fi on uudistunut
Vanha tuttu ja turvallinen eTukipalvelut.fi -sivusto on saanut uuden ulkoasun, sekä uuden ja selkeämmän tavan esittää asiaa. Työvälineet (moodle, ilinc, Optima, jne.) löytyvät edelleen samalta tutulta paikalta, josta pääset siirtymään opiskelussa tarvittaviin välineisiin nopeasti.
Häiriötiedotteet ei niinikään ole majapaikkaansa vaihtanut vaan se edelleen löytyy sivuston oikeasta reunasta. Häiriötiedotteista kannattaa käydä tykkäämässä, jolloin saat ilmoituksen toimintahäiriöistä heti omalle Facebook seinällesi.
Uutena palveluna yläriville on ilmestynyt Uutispalsta, josta voit pongata tärkeän tiedon. Tieto voi olla tulevaa koulutusta, hyviä vinkkejä, kyselyitä tai mitä tahansa mikä täyttää uutiskynnyksen.
Viikon eVinkki antaa edelleen hyviä vinkkejä etäopetuksen maailmassa.
Sivuston keskiosa näyttää kaikkien neljän koulun tiedot yhtäaikaa omissa palstoissaan
Näistä palstoista pääset sähköpostiin ja löydät ohjeet salasanan resetointiiin. Lisäksi toki pääset nopeasti lukujärjestykseen ja suositetuille sivustoille. Eikä tässä toki vielä kaikki vaan löydät myös tukipalvelun sähköposti -osoitteenkin ilman etsintää.
Näistä palstoista löydät myös Päivystävän tukihenkilön yhteystiedon yhdellä vilkaisulla ja nopealla hiiren klikkaisulla.
Sokerina pohjalle jätimme koulujen yhteisen eTukipalveluiden palautelaatikon, jonne voit lähettää palautetta ja kehittämisideoita siitä, kuinka voisimme palvella paremmin asiakkaitamme. Palautteen toki voi kirjoittaa myös silloin kun haluaa antaa risuja tai ruusuja.
Tervetuloa tutustumaan uudistettuun sivustoomme!
Categories
iLinc sydän sykkii Lapista
Akateeminen vuosi ohitse, missä oikein mennään?
Akateeminen vuosi alkaa olla lopuillaan. On siis hyvä aika tutkia, minkä verran etäopetuksessa käyttämämme iLinc on ollut tuona aikana käytössä täällä Lapin oppilaitoksissa. Pakko myöntää, että jo vuoden varrella tehdyt seurannat ovat yllättäneet minut taas positiivisesti. Syksyllä 2010 arvailin tiettyjä käyttäjäorganisaatioita, joissakäytön kasvua tulisi olemaan, mutta olen havainnut, että iLinc on ollut yhä useammin käytössä myös erilaisissa kokouksissa.
iLincin käyttäjäkuntahan on melko laaja. Lapista löytyy perusasteen kouluja, joissa sitä käytetään kielten opetukseen kyläkouluille ja kuntien välillä. Kaikki ammattiopistot ja lukiot käyttävä sitä täysin etäopetukseensa. Molemmat ammattikorkeakoulut sekä yliopisto ovat vakiinnuttaneet sen välineekseen.
Alla oleva kuva kuvaa tätä artikkelia. Se on Lapin iLinc palvelimen sydänkäyrää, eli kirjautujien määrää 1.9.2010-30.4.2011 väliseltä ajalta.
Kuvasta on helppo havaita, että arkipäivinä käyttäjämäärät ovat n. 800 – 1000 käyttäjää.
Käyttömäärän kasvu jaksaa silti hämmästyttää. Käyttömäärät ovat olleet noina kuukausina yli 1 000 000 minuuttia kuukaudessa, joka esimerkiksi 45 minuuttisiksi oppitunneiksi muutettuna tarkoittaa yli 22 000 henkilöoppituntia kuukaudessa. Se on huikeaa!!! Huikeaa on myös käyttömäärän kasvu, joka on ollut yli 90% viimeisen 2 vuoden aikana.
Mistä näitä iLinc käyttäjiä oikein tulee?
Mistä vaan. Karttakuvasta voimme havaita, että Suomi-neito näyttää tuhkarokkoiselta ja sillä on lisäksi vyöruusu :). Vaikka iLinc sykkiikin Lappilaisen sydämen voimalla, on käyttäjiä kuitenkin kattavasti ympäri maata. Voisi sanoa, että joka niemessä ja notkossa.
Kuten huomaamme käyntejä on tullut yhteensä 141 kaupungista (Pakko sanoa, etten tiedä, onko kaupunki statuksella Suomessa edes noin monta kuntaa… olisikohan siinä myös kuntia mukana :))
Jokunen on saattanut eksyä myös ulkomaille, itse asiassa yli 5000 käyntiä tuli ulkomailta, yhteensä 39 eri maasta. Tämä tietenkin selittyy kv-ryhmissä opiskelevista ulkosuomalaisista ja ulkomaalaisista sekä hankkeessa toimivista jäsenistä.
Kaiken kaikkiaan vuosi on ollut kasvun vuosi. Lappilaiset tukipalvelut ovat pitäneet huolen siitä, että tämä syke on saanut sykkiä mahdollisimman huoletta.
Ennennäkemätöntä asiantuntijuutta täällä Lapissa, näissä eHommissa..,. 🙂
Mukavaa alkanutta kesäkautta!
-Marko