Categories
eOppimispalvelut pedagoginen tekninen

Mitä kuuluu verkko-opintojen kehittämiselle vuonna 2016?

Lupasin jo ennen joulua kollegoille, että raapustan tänne pari riviä vuodelle 2016 asetetuista tavoitteista koskien verkko-opintojen kehittämisestä. Hieman viivähti tämä tänne kirjoittaminen, parempi kai kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan.

Lapin ammattikorkeakoululla on käynnissä mittava opetussuunnitelmatyö, OPS2017. Uusien opetussuunnitelmien lähtökohtana on osaamis- ja ongelmaperustainen oppiminen. Muita keskeisiä valintoja ovat yhteisopettajuus ja kehittävä arviointi. Arjen tasolla käytännössä OPSin toteuttamisen rungon muodostavat ”semesterikohtaiset” oppimisprojektit. Olemme siis ottamassa aikamoista tiikerin loikkaa pois sirpalemaisuudesta, opettajalähtöisyydestä ja yksin tekemisestä. Miten tämä sitten vaikuttaa verkko-opintojen kehittämiseen? Siten, että edellä kuvatut lähtökohdat ja toimintatavat on kyettävä toteuttamaan myös kokonaan verkossa. Me eOppimispalveluissa olemme mukana yhdessä osaamisalojen kanssa suunnittelemassa ja toteuttamassa mahdollisimman mielekkäitä tapoja toteuttaa semesteriprojekteja, oppijalähtöisiä menetelmiä ja kehittävää arviointia verkossa. Tässäpä haastetta meille kaikille!

Mitäpä muuta. Uuden OPSin toteuttaminen edellyttää henkilöstön osaamisen kehittämistä ja tarvelähtöisesti räätälöityjä opettajien koulutuksia toteutetaan eri koulutuksissa. Yhtenä uutena asiana on GoogleAppsforEducation (GAFE) –palvelun käyttöönotto ammattikorkeakoulussa. Tähän saakka palvelua on lähinnä pilotoitu YAMK-koulutuksissa. GAFE tuo tarpeellisia toiminnallisuuksia oppijalähtöisten menetelmien hyödyntämisen avuksi ja esimerkiksi käänteisen luokkahuoneopetuksen soveltamiseen.

Ei sovi myöskään unohtaa työtä, jota tullaan tekemään opintotoimistojen verkko-ohjausvalmiuksien ja opettajatuutoreiden verkko-ohjauskäytänteiden kehittämiseksi, labrojen virtualisoimiseksi ja opiskelijoiden käyttöön suunnatun mobiilisovelluksen loppuun saattamiseksi. Nämä ovat enemmän ja vähemmän vielä kaikki aluillaan.

Olipa kehittämiskohteita sitten 10 tai 20,  tekemistä ja haasteita riittää. Ollaanpa kuulolla näiden proggisten etenemisestä!

Categories
eOppimiskeskus pedagoginen tekninen

Katsaus keväällä tehtyyn kehittämistyöhön

Mitä tapahtuikaan kevään aikana Lapin ammattikorkeakoulussa verkko-opetuksen saralla? Meni hetki ennen kuin asiat alkoivat palautua mieleen. Perustukityön, siis opettajien ja opiskelijoiden tukemisen ja kouluttamisen lisäksi tehtiin ainakin seuraavaa kehittämistyötä.

  • Pilotoitiin GAFEa (Google Apps for Education) YAMK-opinnoissa. Palauteraporttia ja yhteenvetoa tästä on tulossa elokuussa.
  • Tuettiin opettajia flipped classroom –ajattelun soveltamisessa, käytännössä mm. tehtiin tallenteita HangOuts on Air –sovelluksella. Ensimmäiset tällä tavalla toteutetut opintojaksot ovat toteutuksessa kesäopintoina.
  • Striimattiin ensimmäisiä kertoja YouTubeen seminaareja.
  • Laitettiin Optima ”pakettiin”, käyttö loppuu 30.6.2015.
  • Tehtiin opintojaksoja ”non-stop-tarjontaan” ja tuettiin näiden tuottamista. Homma on hyvällä alulla.
  • Valmistauduttiin Moodlen päivitykseen versioon 2.7.+. Päivitys tehdään 1.7. Työn alla viellä mm. integraatio O365-palveluun
  • Saatettiin loppuun KIRLAPPI-hanke. Hankkeessa tuotiin alueelle kirjasto- ja tietopalvelualan AMK-tutkintokoulutusta.  Hankkeen tuloksista voi lukea mm. näistä parista julkaisusta.
  • Laadittiin varsin kattava henkilöstön TVT-koulutussuunnitelma syksylle.
  • Oltiin tekemässä MTI:n kanssa Turvallisuusnormisto-palvelua/sivua.
  • Pohdiskeltiin UAS-lehdessä Pilvenhattaroista mielekkääseen oppimisprosessiin.
  • Ideoitiin opiskelijan henkilökohtaisen oppimisympäristön toteutusmallia. Tämä voi olla onnistuessaan iso juttu :).

Ja luultavasti tehtiin paljon muutakin, mitä en nyt vain muista. Tiimiläiset voivat kommentoiden lisätä tähän asioita. Elokuussa sitten lisää näistä ja syksyn muista jutuista.

Hyvää kesää ja lomaa!
Päivystävän tukihenkilön tiedot löydät osoitteesta eoppimispalvelut.fi

omenapuun_kukka

Categories
eOppimispalvelut pedagoginen

Myytinmurtajat

Varsin mielenkiintoinen lukukokemus tämä oppimisen ja koulutuksen urbaaneja myyttejä käsittelevä teos. Myyttien murtaminen tehdään sen valossa, että mitä tutkimustulokset kertovat käsitellyistä teemoista. Mukana on varsin ajankohtaisia teemoja, joista  muutama sellainen tässä, joihin törmää aika usein arjessa.

Käytettävä teknologia ei määrittele oppimisen tehokkuutta, vaan se, miten välinettä käytetään ja kuinka laadukasta sillä toteutettava opetus on. Hyvät menetelmät ja ohjaus toimivat tuottavat yhtä hyvän tuloksen niin luokassa kuin verkossakin. Eli oppimisprosessin pedagoginen/didaktinen suunnittelu ja tvt:n  käytön suunnittelu osana tätä on tärkeää.

Diginatiiveja, jotka oppisivat eri tavoilla kuin muut sukupolvet, ei ole olemassa. Ei nimittäin ole olemassa näyttöä siitä, että diginatiivit edellyttäisivät muunlaista opetusta ja oppimisen menetelmiä kuin muut sukupolvet. Nyt voi siis lopettaa puheet siitä muuttuneesta opiskelijamateriaalista.

Kirja sisältää myös jonkin verran käytännön vinkkejä/asioita, joita kannattaa huomioida. Nyt kun videot/videoiden käyttö on aivan selkeästi lisääntynyt/lisääntymässä opetuksessa, esimerkiksi käänteisen luokkahuoneopetuksen myötä, kannattaa tutustua osioon, jossa on tähän liittyviä vinkkejä. Tutkimusten mukaan oppimisen näkökulmasta esimerkiksi 20 minuutin videoklippi kannattaa pätkiä neljäksi viiden minuutin pätkäksi ja oppijalla ei pidä olla mahdollisuutta pysäyttää/keskeyttää klipUrban Myths about Learning and Educationpiä tai pätkimisestä saatu hyöty menetetään.

Kirjan muita teemoja ovat mm. oppimistyylit – oppimistyylien huomioon ottamisella opetuksessa ei ole havaittu olevan merkitystä . Ja tiesitkö, että herra Maslow ei koskaan piirtänyt tarvehierarkia-kuviota, joka on laajasti levinnyt maailmalla hänen tekemänään? Toki hän kuvasi kirjallisesti asian, mutta kuviota, sellaisena kuin sen meistä lähes jokainen tietää, hän ei tehnyt.

Jos kiinnostuit, niin tässäpä kirjan tiedot.

De Bruyckere Pedro, Kirschner Paul A. & Hulshof Casper D.

Urban Myths about Learning and Education. 2015. Elsevier Inc.

Categories
eOppimiskeskus eOppimispalvelut iLinc pedagoginen

Lappilaista pedagogiikkaa verkossa – nyt ja tulevaisuudessa

Toteutimme syksyllä 2014 selvityksen verkkopedagogisen osaamisen tasosta Lapissa. Kohderyhmänä olivat aikuiskoulutuksen parissa toimivat opettajat korkea-asteella, ammatillisella toisella asteella ja vapaassa sivistystyössä. Saimme kyselyyn lähes 200 vastausta, joista pääosa oli ammattikorkeakoulusta.

Nostan tässä esiin muutamia keskeisiä asioita ja kehittämishaasteita.

Keskeisenä haasteena on lisätä oppijoiden roolia aktiivisina sisällöntuottajina. Erilaisia kirjallisia ja suullisia oppimistehtäviä hyödynnetään, mutta monimediaisen materiaalin (kuva, video, ääni) tuottaminen on varsin vähäistä. Miksi lähes lähes jokaisen taskussa olevaa älylaitetta ei hyödynnetä tässä? Aineiston mukaan vain alle kolmasosa hyödyntää mobiililaitteita opetuksessa ja ohjauksessa. Kaiken kaikkiaan kyseessä on myös se, että opettajat eivät delegoi riittävästi delegoi oppisisältöjen tuottamista opiskelijoille. Opettajalta tämä edellyttää muuttumista sisällöntuottajasta ja –jakajasta oppimisen ohjaajaksi.

Prosessinaikaisen palautteen ja ohjauksen vähyys oli yksi keskeisistä havainnoista. Palautetta annettiin vähän ja se keskittyi lopputulokseen, vaikka ammatillisen koulutuksen osaamisperustaisten opetussuunnitelmien toteuttaminen edellyttää prosessinaikaista arviointia ja ohjausta.

Verkko-opetusvälineiden monipuolisempi käyttö vaatii edelleen kehittämistä. Aineistossa esiintyi hyvin vähän innovatiivisia tapoja hyödyntää esimerkiksi virtuaaliluokan ominaisuuksia. Ratkaisut olivat pitkälti hyvin perinteisiä. Verkkovälineiden monipuoliseen käyttöön kuuluu mielestäni myös sosiaalisen median opetuskäyttö, mikä ole lisääntynyt samassa suhteessa kuin ko. palveluiden käyttö vapaa-ajalla. Voisikin kysyä, että miksi?

On nostettava esille myös se, että aineiston pohjalta erottautui ryhmä edelläkävijöitä, jotka hyödyntävät verkon mahdollisuuksia pedagogisesti mielekkäästi ja monipuolisesti. Tämän ryhmän osaaminen tulisi valjastaa lappilaisen verkko-opetuksen kehittämiseen.

Selvitysraportti on luettavissa täällä.

 

Categories
eOppimispalvelut pedagoginen

Sosiaalinen media opetuksessa -koulutus starttasi tänään Lapin yliopistolla

Tänään olen kollegani Marko Mehtälän kanssa kouluttamassa Lapin yliopistolla opettajia sosiaalisen median käyttöön.

Kuvakaappaus FB-statuksesta

Kohderyhmässä on mukana henkilöitä kaikilta kouluasteilta, esiopetuksesta yliopistoon. Tämä haastaa meidät tarkastelemaan aihetta monipuolisesti, onhan somen käyttö pienten lasten kanssa aivan eri asia kuin korkeakouluopiskelijoiden kanssa.
Päivän pääteemoina olivat:

  • Sosiaalinen media opetuksessa – mitä, miten ja miksiKuvakaappaus kurssiympäristöstä
  • Blogit opetuksessa ja blogin käyttöönotto
  • Creative Commons –lisenssit ja avoimet oppimateriaalit
  • Käyttöoikeudet ja tietoturva

Paljon on tänään keskusteltu ja eniten on puhututtanut mm. erilaiset sosiaalisen median palveluiden ikärajat, milla tavoin voimme koulussa kasvattaa ja opettaa oppilaille some-palveluiden hyötykäyttöä, mitä se nuorten Whatsappailu on jne.

Jatkamme työskentelyä verkkojaksolla Moodlessa ja hyödyntäen mm. blogia. Kurssin ”kotiympäristön” rakensimme Moodleen ”tähtimallin” mukaan. Eli Moodleen on koottu koko oppimisprosessi, vaikka paljon työskennelläänkin muissa palveluissa. Oikealla kuvakaappaus, jossa näkyy kurssilla tänään käsiteltäviä teemoja.

 

Categories
eOppimiskeskus eOppimispalvelut pedagoginen

Katsaus virtuaalikampukseen

Lapin ammattikorkeakoulun etä- ja verkko-opetuksen kehittämistyö on koottu Virtuaalikampus-sateenvarjon alle.

Keväällä käytiin kaikkien osaamisalojen ja tukipalveluiden kanssa lävitse verkko-opetuksen nykytila SWOTin kautta ja nimettiin keskeisiä kehittämiskohteita. Tälle kierrokselle osallistui reilut 60 ihmistä. Opiskelijoiden näkökulman kuuleminen tapahtuu nyt syksyllä. Kevään kierroksen pohjalta nousi esille selkeitä kehittämiskohteita, joista muutamista lyhyesti.

Verkko-opintotarjonnan kehittämisessä akuuteimmaksi asiaksi nousi nk. non-stop verkkokurssitarjonnan luominen. Tarjontaan luodaan opintojaksoja, joita opiskelija voi suorittaa milloin vain. Tällä halutaan tarjota joustavuutta opintopolkuihin. Jatkossakin verkko-opintojen pääpaino tulee olemaan toteutuksissa, joissa on vuorovaikutusta opettajan ja opiskelijoiden välillä. Lisäksi pohditaan mahdollisuutta toteuttaa MOOC eli avoin massakurssi verkossa.

Verkko-opetustarjonnan kehittämisen tiimoilta nousivat esille myös yhteisopettajuus ja yhteistä oppimateriaalituotantoa tukevat ratkaisut. Tämä kulkee työnimellä ”opettajatiimikohtainen materiaalisalkku”. Yksi askel ajattelussa eteenpäin onkin sitten Open Educational Resources ja kyllä sellaisia tämän kokoisessa organisaatiossa pitäisi syntyä.

Yhtenä isona kokonaisuutena on oppimisprosessia tukevien (ryhmätuutorit, opot ja opintotoimistot) ohjauspalveluiden kehittäminen. Toimimme kolmella kampuksella ja esimeriksi opintotoimistojen tarjoamiin tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin tullaan hakemaan aivan uuden tyyppisiä toimintatapoja ja välineitä. Tähän kokonaisuuteen liittyvät myös uudet ratkaisut organisaation ”pukata” ja opiskelijalla tilata opiskeluihin liittyvää informaatiota kännyköihin. Näiden mobiilisovellusten tarvemäärittely on työn alla.

Tarve edelleen kehittää aikuiskoulutuksen koulutuskohtaisia toteutusmalleja ja henkilöstön osaamista on jatkuva. Keskeisin haaste on ehkä lisätä monipuolisuutta menetelmiin ja opiskelijoita aktivoivien työtapojen käyttöä. Henkilöstön osaamisen kehittymisen tueksi tarjotaan koulutusta sekä tarvelähtöisenä ”vieritukena” että perinteisempänä koulutuksena. Koulutussuunnitelmien laatiminen on juuri työn alla.

Tämä oli vain pintaraapaisu kaikesta meneillään olevasta, myöhemmin lisää kuulumisia.

Categories
eOppimiskeskus eOppimispalvelut pedagoginen tekninen

Online-tuulia -EdMedia 2014

Parin viime päivän ajan olen saanut jakaa kokemuksia ja oppia uusia asioita verkko-opetuksesta kansainvälisessä seurassa. Tampereella järjestetyssä EdMedia-konferenssissa oli osallistujia yli 60 maasta. Kaikesta kuullusta, nähdystä ja opitusta muutamia poimintoja tässä. 

Learning analytics on ollut pinnalla muutamia vuosia ja mitä kaikkea se (voi) tarkoittaa alkaa pikku hiljaa hahmottua, ainakin itselleni.  Aiheesta puhui Simon Buckingham Shum otsikolla Learning analytics, future assessment. Jos lyhyesti yrittää sanoa, niin learning analytics on sitä, että kerätään, hyödynnetään ja visualisoidaan sähköisten järjestelmien, esimerkiksi opiskelijoiden käyttämien verkkovälineiden, tuottamaa dataa eri tarkoituksiin. Tällä tavoin voi esimerkiksi kurssilla ennustaa ne opiskelijat aika tarkasti, jotka tarvitsevat erityistä tukea, visualisoida opiskelijoiden etemistä ja osallistumista jne. kertoi Buckingham esimerkkeinä. Mutta, kertovatko nämä mitään oppimisesta, kysyi (myös) luennoitsija.

On olemassa jo työkaluja siihen, että voidaan automaattisesti analysoida online-luennon aikana käydyn chättikeskustelun sisältö sisällön analyysimenetelmillä, jolloin siinä on laadullinen näkökulma mukana. On myös jo kokeiluja ja tuloksia siitä, että koneen tekemä analyysi ja kokeneen asiantuntija tekemä analyysi vastaavat hyvin lähelle toisiaan. Näiden tekniikoiden yleistyessä voidaan varmasti puhua jo oppimisen analysoinnista. Sovelluskohteita löytyy runsaasti verkko-opetuksen saralla ja hienoa on se, että tällä tavoin voidaan tuottaa nimenomaan tietoa prosessinaikaisesta tekemisestä ja oppimisesta arvioinnin pohjaksi.

Muutama twiitti grasshoppereihin liittyen.
Muutama twiitti grasshoppereihin liittyen.
Mobiilien käyttö opetuksessa ja oppimisessa oli arvatenkin myös yksi esillä ollut teema. Jos haluatte nähdä esimerkin siitä, kuinka mobiileja voi käyttää äärimmäisen monipuolisesti hyödyksi kansainvälisessä tiimityöskentelyssä/-opettajuudessa ja opiskelussa, niin katsokaa tämä kooste käytetyistä työkaluista ja toteutuksesta,  (joka on myös esimerkki siitä, että Evernotea voi käyttää myös tiedon koostamiseen ja jakamiseen). Keissin esitteli Thomas Chochrane Uudesta Seelannista.

Kotimaisena keynote-puhujana oli akatemiaprofessori Erno Lehtinen, joka puhui diginatiiveista, joiden joukossa on grasshoppereita. Negatiivisen tulkinnan mukaan Grasshopperit hyppivät netissä pintapuolisesti lähteestä toiseen, positiivisen  tulkinnan mukaan on olemassa myös ihmisiä, jotka kykenevät ilman laajaa aikaisempaa tietoa hyppäämään asiasta tai ilmiöstä toiseen. Pääpointtina tässä kai se, että pinnallinen google-hakujen varassa oleva tiedon käsittely ei riitä. Pohdinnan arvoinen asia, kun ohjaamme opiskelijoita verkko-opinnoissa ja muutenkin etsimään ja käsittelemään tietoa. Twiittasin aiheesta myös. Ja olihan mukana myös kotimaista design ja oppimisen tutkimuksen osaamista Aalto yliopistosta. Alla oikealla olevassa kuvassa Aallon tutkimusryhmän kehittelemä yhteisöllisen työskentelyn mahdollistava ohjelmisto. Pakkohan näitä oli käydä näpelöimässä, kun esille laittamisessa oli hyvä design.

Lopuksi voisi sanoa, että MOOC siellä ja MOOC täällä. Yksi selkeästi kuumimmista aiheista olivat siis MOOCit eli avoimet, massoille suunnatut verkkokurssit. Vaikea sanoa niistä mitään lyhyesti. Esitykset käsittelivät niiden tekemisestä saatuja kokemuksia ja olipa mukana tutkimuksia pedagogisista lähestymistavoista myös. Yhdessä tutkimuksessa oli vertailtu 17 erilaista MOOC-kurssia (mm. Courseran ja  Udacityn tarjoamia) pedagogisella arviointikriteeristöllä. Alustavien tutkimustulosten mukaan toteutustavoista löytyi kaksi pedagogista päälinjaa, acquisition ja participation. Näistä ensimmäinen viittaa oppimiseen tiedon hankkimisena oppijan ulkopuolelta ja toinen toinen yhteisölliseen tiedonrakentamiseen. Ilmiö on vielä nuori ja lisää tutkimustietoa tulee koko ajan lisää.

MOOCit ovat osa isompaa kehityskulkua ja murrosta, tässä ajassa muuttuvat useat asiat samanaikaisesti. Sen lisäksi että oppiminen tapahtuu yhä useammin netissä, Curtis J. Bonkin mukaan:
Learning is more video-based,  from wikipedia to videopedia
Learning is more collaborative
learning is more social
learning is more personal
learning is more modifiable
learning is more instantaneous
learning is more global
learning is more massive
jne.

Kyseisen herran hengästyttävä esitys löytyy kokonaisuudessaan täältä. Ja juuri julkaistun kirjan Tec variety, jossa käsitellään mm. motivaation ylläpitämistä online-opetusessa, voit ladata täältä.

Löytyipä maailmana ”kollegoita” meille eOppimispalveluiden väellekin valtameren takaa. Täältä esimerkiksi vasta perustettu online-opetuksen tukiyksikkö ja heidän tekemistää lisää tästä blogista.

Niin, ja olihan allekirjoittaneellakin esitys konferenssissa.

Edmedia_badge

 

Categories
pedagoginen

Uusi vuosi – käänteisesti opettaen ja oppien?

Uusi vuosi ja uusi organisaatio, alkanut vuosi tuo mukanaan paljon uutta.  Meillä on sorvattavana lukuisa joukko käytäntöjä, prosesseja ja järjestelmiä yhteisiksi, mutta ottaisiko jokainen meistä vielä yhden haasteen vastaan?  Nimittäin haasteen toteuttaa ainakin yksi verkko-opintojakso soveltaen käänteistä opetusta/oppimista eli flipped classroom –periaatetta.

Käytännössähän tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opettaja jakaa luentonsa etukäteen opiskelijoille Youtuben, Moodlen tai vastaavan kautta. Tällöin jää enemmän aikaa varsinaisella oppitunnilla vuorovaikutukseen oppijoiden kanssa. Ei siis kauheasti mitään uutta, mutta tämähän sopii mainiosti verkko-opintojaksolle, eikö vain?

Tässähän voi hyödyntää jo olemassa olevasta luentotallenteesta pätkää tai tehdä tätä tarkoitusta varten  videonpätkän etukäteen jaeltavaksi ja käyttää arvokas yhteinen aika virtuaaliluokassa  ongelmien ratkaisemiseen, yhteiseen tiedonrakenteluun ja prosessointiin, palautteeseen, ohjaukseen jne. Vuorovaikutuksella on nimittäin iso merkitys. Tutkimusten pohjalta vuorovaikutus on yksi keskeinen opetuksellinen ratkaisu, joka vaikuttaa etäopetuksen opetuksen laatuun ja oppimistuloksiin (ks. lisää täältä).

Käänteisestä opetuksesta voit lukea lisää esimerkiksi täältä. Ja eikun kokeilemaan!

Categories
Moodle pedagoginen tekninen

Moodle vaiheittain käyttöön Lapin ammattikorkeakoulussa

Tammikuussa 2014 toimintansa aloittava Lapin ammattikorkeakoulu tulee käyttämään oppimisalustanaan Moodlea. Tämä tarkoittaa Rovaniemen kampuksella vaiheittaista siirtymistä Optimasta Moodleen. Siirtymäaikataulu on seuraava:

  • Kevät 2014 Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala
  • Syksy 2014 Matkailupalveluiden, Kaupan ja kulttuurin osaamisala
  • Kevät 2015 Hyvinvointipalveluiden osaamisala

Nopeammassa aikataulussa siirtyvät yhteiset täydennyskoulutuskokonaisuudet, kesäopinnot ja valinnaiset opinnot.

Muutos koskee samanaikaisesti sekä uusia että vanhoja opiskelijoita. Osaamisalojen välillä on siirtymässä liukumaa siten, että aloittavien opiskelijoiden ei tarvitse opiskella vanhaa järjestelmää puolen vuoden käyttöajan vuoksi, vaan he ottavat käyttöön suoraan uuden järjestelmän.  Näistä informoidaan opiskelijaryhmiä tapauskohtaisesti. Opiskelijat saavat perehdytyksen Moodleen.

Opettajat koulutukset käynnistyvät ensimmäisenä. Lisäksi osaamisaloilla on siirtymävaiheessa tarjolla tehostettu etä- ja verkko-opintojen tukipalvelu (vierituki), joka auttaa opettajia verkko-oppimateriaalien ja –oppimisprosessin suunnittelussa ja toteuttamisessa uuteen ympäristöön. Otetaan tämä mahdollisuutena uudistaa omia verkko-opintojaksoja ja oppia uutta :).

Luonnollisesti myös Moodlen ulkoasu muuttuu, Moodle Lapin kampuksen suunnittelu on jo täydessä vauhdissa. Käyttäjillä on mahdollista antaa palautetta ja kertoa toiveita Moodlen käytettävyydestä täällä.

 

 

 

 

Categories
pedagoginen tekninen

Asentajakillan kokemuksia tablet-laitteiden opetus- ja opiskelukäytöstä

Tänään saimme kuulla webinaarina Kiltakouluista Pirkanmaan Asentajakillan kokemuksia tablet-laitteiden käytöstä ammatillisessa koulutuksessa.

Lähtökohtana kehittämistyölle oli käyttää liikkuvaa kuvaa hyödyksi opetuksessa ja oppimisessa. Ensin hankittiin tavallisia videokameroita, mutta ne osoittautuivat liian vaikeiksi käyttää ja videoiden editointiprosessi jäi useimmiten kesken. Koska fokus ei saa olla välineissä, pyrittiin löytämään riittävän helppokäyttöinen väline ja tällaiseksi osoittautui iPad.

Tabletit soveltuvat kokemusten mukaan hienosti esimerkiksi autosähkötekniikan opiskelemiseen tai auton rakenteiden opiskelemiseen. Opiskelijat käyttävät laitteita yleensä pareittain tai pienryhmissä. Yleensä homma etenee siten, että opiskelijat suunnittelevat kuvaustilanteen, kuvaavat, tarvittaessa editoivat, julkaisevat ja lopuksi videot katsellaan vielä yhdessä, jolloin opettaja vielä antaa palautetta työprosessin virheistä ja onnistumisista. Tästähän syntyy samalla kertaa oivaa oppimateriaalia myöhemmin käytettäväksi.

Opiskelijat pitävät videopäiväkirjaa ja kirjoittavat blogia. Blogin kirjoittaminen tehdään koneella, sillä tablet-laite soveltuu huonosti pitkien tekstien kirjoittamiseen. Tästä muodostuu kolmen opiskeluvuoden aikana heidän opinnäytetyönsä. Suomen kielen ja viestinnän opettaja on prosessissa mukana arvioimassa ja antamassa palautetta sisällöstä ja kielestä.  Luonnollisesti opiskelijat käyttävät tableteja paljon myös alakohtaiseen tiedonhankintaan, esimerkiksi hakevat tietoa ammattialan nettitietovarannoista. Tablet-laite on riittävän pieni otettavaksi mukaan työkohteen äärelle, jolloin tieto on saatavissa ihan käden ulottuvilla.

Opiskelijat kokevat laitteiden käytön mielekkääksi ja ennen heidän tylsiksi kokemistaan aineista on tullut jopa hauskoja. Opiskelijat joutuvat miettimään oppimisen kohteen osalta oleelliset asiat suunnitellessaan kuvaamista, joutuvat prosessoimaan asiaa uudelleen kuvatessaan ja vielä palaamaan asiaan videoiden yhteisen katselun ja arvioinnin tiimoilta. Näin väistämättä tapahtuu itsereflektiota ja todennäköisesti myös oppimista.

Lisäksi opettajat käyttävät ryhmänohjauksessa suljettua Facebook-ryhmää, mikä on toiminut hyvin. Nuoret tavoittaa parhaiten sieltä, missä he muutenkin ovat.  Lisäksi Killalla on julkinen Asentajakilta Original Facebook-ryhmä, jossa on mukana  myös työelämän edustajia ja oppilaitoksesta jo valmistuneita. Nuorelle opiskelijalle ammattilaisen tekemällä peukutuksella voi olla todella suuri merkitys.

Olipa kerrassaan hienoa päästä kuulemaan näistä kokemuksista! Emmeköhän etene samaan suuntaan täällä pohjoisessa näiden esimerkkien siivittämänä.

Ja kiitos vielä kerran projektipäällikkö Anu Konkarikoskelle ja Asentajakillan Tapio Hanhilammille, että saimme kuulla kokemuksistanne!