Categories
eOppimiskeskus Muut pedagoginen tekninen

#ITK2012 -pintaraapaisu antiin

Kevään 2012 ITK-konferenssi on nyt nähty ja koettu. Pari päivää ei tahdo riittää kaiken tarjonnan koluamiseen, puhumattakaan sisäistämisestä. Näin ollen, pintaraapaisu nähdystä ja opitusta tässä.

Tilaisuuden avasi Opetusministeri Jukka Gustafsson kertoen hallitusohjelman päätavoitteista opetuksen ja tutkimuksen osalta. Sähköisten palveluiden saralla tavoitteena on oppijan palvelukokonaisuus, josta tulisi löytyä sähköiset palvelut esikouluun ilmoittautumisesta aikuiskoulutukseen sekä aikuiskoulutuksen saavutettavuutta palveleva sähköinen sivistyskeskus. Nämä pitäisi olla käytössä jo 2 vuoden sisällä, mitä rohkenen kyllä epäillä. Lisäksi on tulossa opetushallinnon kokonaisarkkitehtuuri, mikä sinällään on hyvä asia, mutta tässä jo niin monipuolistuneessa päätelaite-, apps- ja ohjelmistoviidakossa on melko haasteellinen tehtävä. Johdon rooli on toimia paikallisen muutoksen sytytystulppana, korosti opetusministeri. Januksenkasvoinen tekniikka

Erik Duval puhui learning analytics-teemasta. Siis mistä? Lyhyesti sanottuna tarkoittaa sitä, että opiskelijoiden jättämiä verkkojälkiä kerätään ja käytetään opiskelu-ja oppimisprosessien edistämiseen ja suuntaamaan opetusta ja oppimista kohti tavoitetta. Määrällistä dataa (käytetty aika, tuotetut tuotokset, sosiaaliset interaktiot jne.) on helppo kerätä ja sitä voidaan uskoakseni käyttää oppimisen ohjauksen suuntaamiseen ja varmasti tukea oppijoiden itsearviontia, mutta isompi kysymys on se, että kuinka tällä voisi mitata oppimista? Toisaalta learning analytics voi olla mielestäni keino seurata some-ympäristöihin “hajoavaa” oppimisprosessia.

Tykkäsin kovasti Ylen suunnittelupäällikkö Tuija Aallon käyttämästä nelikentästä, joka auttaa organisaatiota aktiivisen avoimuuden strategian luomisessa. Kannattaa tutustua Tuijan esitykseen.

Osallistujien fasilitointi facetoface on tuttua puuhaa useimmille, mutta miten homma tapahtuu netissä? Nettifasilitointi on avoimien ja ennaltamäärittämättömien osallistujajoukkojen ja verkostojen koordinointia kohti yhteistä tavoitetta. Nettifasilitointia voi käyttää julkisella sektorilla esim. Kaavoituksesta palveluiden kehittämiseen sekä visiointiin ja innovointiin. Jos aihe kiinnostaa enemmän, niin tutustumisen voi aloittaa vaikka tutustumalla aiheesta tehtyyn avoimeen oppimateriaaliin. Aihetta ITK:ssa esittelivät Kari Hintikka ja Anne Rongas.

Entä sitte ne täppärit? Jotakin tablet-laitteiden suosiosta kertoo se, että en mahtunut yhteenkään iPad opetuksessa –foorumiesitykseen. Itsekin olen vallan ihastunut kyseiseen laitteeseen ja on monella tapaa hyödyllinen laite tietotyöläiselle. Tästä kirjoitinkin jokin aika sitten. Tablet-laitteiden oppimis-appsit ja erilaiset helpot sisällöntuotanto –muokkausohjelmat soveltuvat hyvin perus- ja II asteelle, mutta korkeakouluopetukseen ja –opiskeluun en ole niistä juuri sovellusarvoa löytänyt. Oppijat ovat vielä innoissaan tablettien käytöstä koulussa, mutta sitä mietin, että jatkuuko innostus, kun laitteet arkipäiväistyvät ja niitä löytyy lähes joka kodista? Tablet-laitteiden lisäksi selkeästi myös pelillisyys ja pelien käyttö oppimisessa olivat enemmän esillä kuin ennen.

Verkko-opetus aikuiskoulutuksen saralla on ilmeisesti arkipäiväistynyt, kun siihen liittyviä esityksiä ei juuri ollut ohjelmassa. Painopiste oli selkeästi tvt:n käytössä lähiopetuksen rinnalla. Mieltäni lämmitti kuitenkin, että esillä ole toimintamalleja toteuttaa opettajien tvt:n opetuskäytön täydennyskoulutusta ja tukea, sillä niillä on keskeinen merkitys toimintakulttuurin muutoksen tukijana. Näissä malleissa keskeistä oli se, että tuki on tarvelähtöistä ja lähellä.

Juuri ennen kotiin lähtöä ehdin kuunnella hetkisen Teemu Arinaa, jonka mukaan tehokas työ ja oppiminen ovat digitaalisesti verkottuneita. Teemun mukaan nykyisin kokouksesta on tullut lääke kaikkiin vaivoihin. Juuri näin, hyödyntämällä digitaalisia välineitä ennen ja jälkeen kokousten tapahtuvaan toimintaan, voisimme tehostaa toimintaamme huomattavasti. Tässä on mielestäni ihan sama problematiikka kuin verkko-opetuksessa, huomiota kiinnitetään reaaliaikaisen työskentelyn suunnitteluun unohtaen, että itse asiassa opintojaksosta valtaosa on eriaikaista työskentelyä, joka erityisesti pitäisi huomioida ja suunnitella.

Esitysten lisäksi luonnollisesti hyvää oli niin uusien kuin vanhojen tuttujen tapaaminen :).  Kiitos teille! Esitykset ovat saatavilla vapun jälkeen tapahtuman sivuilta ja aiheesta käyty keskustelu Twitterissä löytyy hastagillä #itk2012. Ja allekirjoittanut Twitterissä @apruikkonen.

Categories
eOppimiskeskus pedagoginen tekninen

Tuottaako etäopetus hyviä oppimistuloksia ja millaista on hyvä etäopetus?

Tämä on hieman poikkeuksellinen Viikon e-vinkki, sillä se ei käsittele mitään yksittäistä opetus-/oppimismenetelmää tai tapaa käyttää jotakin sovellusta mielekkäästi osana opetusta. No, mistä on sitten kyse.

Viime viikolla julkaistiin katsaus etäopetukseen kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Katsauksen tekijöinä ovat professori Erno Lehtinen ja erikoistutkija Minna Nummenmaa Turun yliopistosta. Vaikkakin tavoitteena oli löytää erityisesti perusopetukseen ja yleissivistävään opetukseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta, käytännössä osoittautui, että eniten kirjallisuutta oli etäopetuksen soveltamisesta aikuiskoulutuksessa, työelämän sisäisessä henkilöstökoulutuksessa sekä korkeakouluopetuksessa.

Edelleenkin kuulee säännöllisesti kysymyksen siitä, että eroavatko oppimistulokset lähi- ja etäopetuksessa? Ja aika usein etäopetukseen suhtaudutaan varauksella ja sen arvellaan johtavan heikompiin oppimistuloksiin. Korkeakoulutasoa koskevissa tutkimuksissa ei ole pystytty osoittamaan etäopetuksen ja lähiopetuksen välillä eroja oppimistuloksissa. Selvityksen mukaan ei olekaan keskeistä se, että kumpi on tehokkaampaan etäopetus vai lähiopetus, sillä molemmat ovat niin moninaisia, että tähän kysymykseen ei ole mahdollista saada yksiselitteistä vastausta. Tärkeämpää on se, että kuinka opetus toteutetaan.

Tutkimusten pohjalta voidaan nostaa esiin joitakin opetuksellisia ratkaisuja, joiden on todettu vaikuttavan laatuun. Näistä tärkein on vuorovaikutus. Korkeakouluasteelta saadut tulokset viittaavat siihen, että erityisesti hyvin järjestetyllä opiskelijoiden keskinäisellä vuorovaikutuksella sekä opiskelijoiden ja opetettavan sisällön vuorovaikutuksella on suuri merkitys oppimistuloksiin. Tulokset viittaavat myös siihen, että sellaiset etäopetuksen toteutustavat, joissa opettaja on aktiivisessa vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa, tuottavat parempia oppimistuloksia kuin pelkästään materiaalin välittämiseen perustuvat toteutusmuodot.

Tutkimusten mukaan etäopiskelijalta edellytetään erityisesti uskoa oman toiminnan vaikuttavuuteen (minäpystyvyys), vastuunottoa omasta oppimisesta sekä itsesäätelytaitoja. Myös tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitojen on todettu olevan yhteydessä etäkurssilla menestymiseen. Pohdittaessa etäopetuksen ratkaisuja, olisi kiinnitettävä huomiota siihen, millaiset lähtökohdat opiskelijoilla on em. asioihin.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että etäopetusratkaisut, joissa yhdistellään monia eri vuorovaikutuksen muotoja toimivat parhaiten. Sekä asynkronisia että synkronisia vuorovaikutuksen muotoja sekä sisällön tuottamista (tekstiä, kuvaa, ääntä), joiden avulla opettaja ja opiskelijat voivat olla yhteydessä toisiinsa sekä opetettavaan sisältöön mahdollisimman monipuolisella tavalla.

Kaiken kaikkiaan kirjallisuuskatsaus antaa tukea sille, että on järkevää ottaa käyttöön etäopetuksen tarjoamat mahdollisuudet suomalaista kouluopetusta kehitettäessä. Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna etäopetus voi olla erinomainen ratkaisu. 

Koko Etäopetuksen lumo -katsaus on luettavissa täältä, tekstiosaa on vain reilut 10 sivua eli tiivis paketti, johon on helppo tutustua. Selvitys on tehty osana Etäopetuksen koordinointihanketta.

Categories
eOppimiskeskus pedagoginen tekninen

Täppärit vai/ja läppärit?

Tablet-laitteet, tutummin täppärit,  ovat yleistyneet vauhdilla ja tällä hetkellä koulutussektorilla tunnutaan elävän jopa jonkinlaisessa ”täppärihuumassa”, kun seuraa aiheesta käytävää keskustelua verkossa. Minulla on ollut nyt iPad työkäytössä kolmisen kuukautta. Korvaako täppäri läppärin? Ei mielestäni, kerron käyttökokemuksien ja -mahdollisuuksien kautta miksi mielestäni näin.

Täppäri on oiva väline sisällön kuluttamiseen, esimerkiksi ekirjojen, ja emateriaalien lukemiseen sekä nettisurffailuun. Huomattavasti mieluummin surffaan netissä ja kulutan verkkosisältöjä täppärillä kuin läppärillä. Erityisen maininnan ansaitsee GoodReader –appsi, jolla on kätevä lukea esimerkiksi pdf-dokumentteja ja tehdä niihin merkintöjä. Oiva väline tietotyöläiselle, jolla on viikossa luettavana useita raportteja, suunnitelmia jne.

Kokouksissa muistiinpanot tulee nykyisin tehtyä iPadin Evernote-appsilla, joka on myös tietokoneellani. Muistiot ovat siten myöhemmin suoraan saatavilla ja muokattavissa koneellakin. Tosiasia on kuitenkin se, että ei täppärin kosketusnäytöllä viitsi kirjoittaa kuin lyhyitä muistioita, pidemmät tekstit työstän edelleen läppärillä.  Harkitsin tämän postauksen kirjoittamista täppärin WordPress-appsillä, mutta se jäi seuraavaan kertaan. Toki täppäriin on saatavilla ilmaiseksi erilaisia mindmap-ohjelmistoja ja yksinkertaisia piirto-ohjelmia, joilla voi tehdä visuaalisia muistiinpanoja.

Täppärillä tuotetut sisällöt jakaa kätevästi nettiin tai tallentaa pilveen. Itselläni DropBox on ahkerassa käytössä, kuvien ja videoiden jakopalvelut, esim. Flickr ja Bambuser ovat toistaiseksi vielä olleet vähäisessä käytössä. Verkkopuhelut onnistuvat Skypellä vallan mainiosti ja pian myös esimerkiksi iLinc-verkkokokousjärjestelmästä saadaan täppärillä toimiva versio.

Tunnustan, että en ole ehtinyt perehtyä varsinaisiin opetus-/koulutussektorille suunnattuihin appseihin (Apps for Education), joilla on varmasti käyttöarvoa opetuksessa ja oppimisessa peruskouluissa ja II asteen koulutuksessa.

Täppäreiden opetus-/oppimiskäyttö korkeakouluissa mietityttää. Toki se soveltuu tiedonhankintaan ja jakamiseen, verkostoitumiseen, kommentointiin ja sisältöjen (esim. mediasisällöt) jakamiseen, mutta kirjoittamisen välineeksi siitä ei ole ja kuitenkin korkeakouluopiskelussa kirjoittamisella on suuri rooli.  Eli täppärillä on omat käyttötarkoituksensa ja läppärillä omansa. Toki täppäriin saa ulkoisen näppäimistön, mutta lisälaitteissa on oma vaivansa ja mielestäni täppärillä ei ole tarkoitus korvata läppäriä.

Kokonaisuudessaan täppäri on kuitenkin oiva peli ja sille on  niin tietotyössä kuin koulutuksessakin oma paikkansa. Käytettävät välineet ja ohjelmistothan tulee ratkaista pedagogisilla perusteilla. Jos olet kiinnostunut täppäreiden opetuskäytöstä, niin suosittelen seuraaman Tablet-laitteet opetuksessa Facebook-ryhmää, jossa käydään vilkasta keskustelua aiheesta.

Ja lopuksi on myönnettävä, että kyllä mie Angry Birds -peliäkin täppärillä toisinaan vapaa-ajalla pelaan ;).

 

Categories
eOppimiskeskus pedagoginen Verkko-oppimateriaalit

The WHY of eLearning

At Kemi-Tornio University of Applied Sciences all study programmes contain a certain degree of online work for students and teachers, from a mere support environment for classroom courses to full-time eLearning. Pretty much all students and teachers (96%) are thus affected by this learning paradigm. Some are trained specifically for the purpose of online studying and other merely suffer it as they go along, but few ever wonder WHY we employ eLearning in all degree programmes, even for our fulltime day students.

So, why do we offer online education in one form or another to all our students? Why does the Finnish government encourage eLearning in all secondary and tertiary education?

Naturally, our adult students are best placed to provide answers to those questions. Most students in fully online study programmes cannot afford to study in traditional face to face settings due to time constrictions, or other obstacles such as remote location, full-time employment, physical handicaps, or the care of infants or elderly family members. However, while indicative, this is not the whole answer. It does not explain why we have our daytime students study in Moodle and Mahara in addition to their contact classes. Hence, we have to take a broad perspective to see the relevance of eLearning to all students.

We have to consider that within one lifetime the world we live in has moved from hand-written letters to email and SMS, from rotary dial telephones to smart phones and VOIP, from movable type printing presses to faxes and laser printers, from mechanic typewriters to word processors and spell checkers, from card catalogues to electronic databases and cloud computing, from plain old copper cables to fibreglass and wireless networks, the list goes on and on. The electronic revolution has affected our society profoundly, especially in the way we handle information. Developments in economy and technology have consequently sped up, leading to the need for and development of such concepts as information society and lifelong learning.

Now consider that Finland is a small country with a high standard of living. To compete with the world at large, a country like Finland needs to remain ahead of its competitors in terms of hi-tech and the ability of its work force to deal with technology, to adapt to constant change, to educate themselves further even before the need arises and, furthermore, to do so while remaining active participants in working life. Such a country needs an education system that not only provides this continuing education, but that also enables its students to partake of it.

A good school prepares its students for working life. In a modern, globalised, information society that means that the students have to be taught the skills to navigate the digital information ocean, to retrieve, evaluate and process data, to communicate these data via electronic channels and, moreover, to do so while holding down a full-time job in any location in the world. This is where the eLearning effort at Kemi-Tornio University of Applied Sciences comes in. This is why teachers and students engage with virtual learning environments, social media and virtual classrooms as part and parcel of their studies. This is what the eLearning Centre of Kemi-Tornio UAS supports and develops and it is an area in which we lead the way for many other schools in Finland and abroad.

Categories
iLinc Lappia Blog Mahara Moodle Muut pedagoginen

Kesän kynnyksellä – mennyttä ja tulevaa

Minun vuorolle osui näköjään kuluneen lukuvuoden viimeisen e-vinkin kirjoittaminen. Tämä on muuten tälle akateemiselle vuodelle 51. postaus tässä blogissa. Mistä näitä aiheita evinkiksi oikein tulee? Lyhyt vastaus on, että verkko-opetuksen ja –opiskelun arjesta ja aiheita ei ole ollut tarvinnut keksiä :).

Kulunut lukuvuosi alkoi aiemmista poiketen siinä, että kaikilla Ammattiopisto Lappian ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijoilla oli käytössään oppilaitoksen hankkima läppäri. Kaikki opiskelijat koulutettiin läppäreiden ja verkko-opiskeluympäristöjen käyttöön eOppimiskeskuksen toimesta. Myös opettajille oli tarjolla sekä tvt:n opetuskäytön peruskoulutusta että erilaisia kohdennettuja työvälinekoulutuksia. Näistä kokemuksista voi lukea tarkemmin Tietokoneet kaikille –blogissa, joten ei aiheesta enempää tässä.

Alkutalvesta käynnistimme Maharan pilotoinnin ja otamme Maharan tuotanto-käyttöön heti syyslukukauden 2011 alussa. Maharan mahdollisuudet ovat monet, mutta tärkeimpänä nostaisin esille sen, että Mahara tuo Moodleen opiskelijalähtöisiä toiminnallisuuksia. iLincin käyttö on jatkanut lisääntymistään ja tarkempia lukuja käsiteltiin parin viikon takaisessa postauksessa. Otamme syksyllä käyttöön iLincin version 11 ja uusissa ominaisuuksissa on oppimista meille kaikille. Normaalin opetus- ja kokouskäytön lisäksi uusi versio pääsee hetimiten myös webinaarikäyttöön, kun MyMobileMyLife –webinaari järjestetään 5. Lokakuuta 2011.

Olisin mielelläni nostanut tässä esille jonkin verkko-opetuksen hyvän käytännön. Näitä käsitellään työn alla olevassa artikkelissa, joka ilmestyy LATU-hankkeen toimesta kesän aikana ja niitä ei voi vielä julkaista :). Mutta jos teit uusia pedagogisia kokeiluja tai havaitsit hyviä käytäntöjä, niin vinkkaathan niistä vaikka kommenttina! Kommentoinnista puheen ollen, tähän blogiin on tullut suoraan aika vähän kommentteja. Kommentteja on kuitenkin tullut eOppimiskeskuksen Facebook-sivulle, jossa linkit vinkkeihin jaetaan. eVinkkiä luetaan eniten julkaisupäivänä eli maanantaisin, jolloin vinkki kerää keskimäärin viitisenkymmentä lukijaa.

Meille on muuten syntymässä ilmeisesti jonkinlainen kesälukukausi, nimittäin verkkokursseja pyörii ensimmäistä kertaa koko kesän, mikä pitää tukipalvelut työn touhussa myös kesällä. Työn alla on myös tämän Lappia blogin etusivun uusi layout. Kuntayhtymän johto on asettanut työryhmän laatimaan sosiaalisen median käyttöpolitiikan, josta kuulunee piakkoin väliaikatietoja.

Kesän loppupuolella, 18.2011, aloittaa Lapin korkeakoulukonsernin tukipalvelukeskus, jonka osana nämä etä- ja verkko-opintojen tukipalvelutkin tuotetaan. Meitä on siis syksyllä entistä isompi ja tiiviimpi tiimi tukemassa opettajia ja opiskelijoita etä- ja verkko-opetuksen alati kehittyvällä polulla! Mutta sitä ennen,

Kiitos yhteistyöstä ja aurinkoista kesää ja lomaa!

Categories
iLinc pedagoginen tekninen

Tiimiopettajuus etäopetuksessa

Tiimiopettajuus on mainio tapa ottaa oppia ja saada tukea opettajaltakollegalta. Syksyllä 2010 aloittaneessa digitaalisen markkinointiviestinnän aikuisryhmässä etäopiskelu iLinc-virtuaaliluokassa on pääosissa. Työparina virtuaaliopetus antaa kunnon vuorovaikutuksen mahdollisuuksia. Virtuaalivälineiden pelisäännöistä kannattaa myös sopia opintojen alussa.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kaupan ja kulttuurialan opettajat Pia-Maria Lausas ja Jaana Koivuranta pohtivat tiimiopettajuutta alla olevassa videossa.
(Pahoittelut äänen pienestä suhinasta)
Videon kesto 4 min.

Pohdintoja tiimiopettajuudesta etäopetuksessa from Sirpa Kokkonen on Vimeo.

Categories
iLinc Moodle pedagoginen

Teacher’s comments on teaching online/ Opettajan kommentit verkko-opetuksesta

eVinkit kirjoitetaan usein kehittäjän näkökulmasta, ohjeiksi opettajille ja muille käyttäjille. Tällä kertaa päästimme ääneen itse opettajan; ja hänen näkökulmastaan kuullaan hyviä ja huonoja puolia verkossa opettamisesta. Paul Nijbakker on eOppimiskeskuksen suunnittelija, joka myös opettaa verkossa.

eVinkki blogs are usually written from the point of view of development, as an advice for the teachers and other users. This time we hear the teacher himself, and his opinion of online-teaching. Paul Nijbakker works as a developer at the eLearnlinc Centre and also teaches online.

Please, check the video (7 min) below 🙂 Katso (7 min) video 🙂

Paul Nijbakker – from Sirpa Kokkonen on Vimeo.

Categories
eOppimiskeskus Lappia Blog Lappia Wiki Moodle pedagoginen Verkko-oppimateriaalit

Miten saan Moodleen RSS-syötteet?

Ammattitaitoiset opettajat haluavat luonnollisesti pysyä ajan tasalla oman alansa uutisista esimerkiksi lukemalla ammattilehtiä sekä osallistumalla seminaareihin. Nykyään myös sosiaalisessa mediassa oman alan tapahtumien seuraaminen on helppoa; vain muutama minuutti päivässä tai viikossa riittää. Enää ei tarvitse käydä joka sivustolla erikseen etsimässä säännöllisesti uusinta tietoa, sillä RSS-syötteen (Really Simple Syndication) avulla esimerkiksi usean blogin uusimmat merkinnät voidaan vaivattomasti  koota yhteen paikaan.

RSS on siis tiedon ohjailun menetelmä, jonka avulla voidaan tilata omalle tietokoneelle materiaalia sellaisilta sivuilta, joka tarjoaa RSS-syötteen. RSS-syötteitä voi tilata joko suoraan selaimeen tai RSS-lukijaan (RSS Reader), jolla voi käsitellä kerralla useiden sivustojen lähettämiä syötteitä. Yleisimpien selaimien (esim. Internet Explorer, Firefox, Safari) ajantasaisten versioiden perusominaisuuksiin kuuluu syötteen yksinkertainen tilaaminen RSS-painiketta tai -linkkiä klikkaamalla. RSS-syötteen tilauspainike (joko valko-oranssi ikoni tai samanvärinen suorakulmio, jossa kirjaimet RSS) löytyy joko sivun sisällöstä tai selaimen osoitepalkin oikeasta reunasta. Joskus syöte on liitetty tekstilinkkiin, mutta tällöinkin tilaaminen tapahtuu samalla periaatteella kuten tilausikonia ”klikattaessa”. Esimerkkinä RSS-syötteen lukijasta voit puolestaan vilkaista GoogleReaderia tästä.

Opettajien näkökulmasta katsottuna syötteitä voidaan käyttää kätevästi oppimateriaalina. Moodlessa on Ulkoiset RSS-syötteet –lohko, joka lukee RSS-syötteitä ja näyttää niiden sisältävien merkintöjen ja uutisten lohkot. RSS-lohkon asetusikkunassa voit lisätä syötteitä Omien syötteiden hallinta –välilehdeltä. Lisää uutislähteen osoite –kenttään määritellään lisättävän RSS-syötteen osoite, jonka saat klikkaamalla haluamasi sivun RSS-ikonia ja josta voit sen kopioida Uutislähteen osoite –kenttään. Paina lopuksi Lisää –painiketta sivuna alhaalta tallentaaksesi syötteen Moodleen.

Määritä lohkon asetukset –välilehdeltä voit vielä esimerkiksi valita jokaisesta linkistä kuvauksen näkyviin sekä kuinka monta uutista per lohkoa kohden haluat näytettävän. Huomiothan, että kaikki hakemasi RSS-syötteet tallentuvat Moodleen, josta voit klikkaamalla valita ne syötteet, jotka juuri tähän lohkoon/kurssiympäristöön haluat näkyviin.

Käy tästä vielä katsomassa hieno videoklippi, jossa havainnollistetaan, kuinka RSS-syötteet helpottavat meitä uuden tiedon hakemisessa! Lisätietoa RSS-syötteistä löydät myös Sukellus sosisaaliseen mediaan -koulutuksen Lappia wikistä.

Categories
pedagoginen tekninen

Yhteisöllistä työskentelyä Etherpadilla – moniin käyttötarkoituksiin

Sain maanantaina ilokseni osallistua tunnin mittaiseen etätyöpajaan, jossa käytettiin osallistavaa ryhmätyömenetelmää, online-kokoustyökalua ja yhteisöllisen kirjoittamisen mahdollistavaa ohjelmistoa hyväksi varsin onnistuneesti.

Työskentelyä johti kokeneella otteella Anne Rongas ja työpajan tarkoituksena oli kerätä kehittelyn alla olevan vinkki podcastin sisältöjä, toimintatapoja jne. Työskentelyprosessi eteni pääpiirteissään näin. Ohjeistus työskentelylle ja tehtäväksianto annettiin online-kokoushuoneessa. Työstettävänä oli 5 teemaa ja jokainen osallistuja työstäisi kaikkia teemoja. Teemat oli kirjoitettu ”pöytiin” ja tässä tapauksessa pöytänä toimi Etherpad-ohjelmisto. Meille annettiin aikaa 20 minuuttia aikaa käydä kirjoittamassa omat näkemyksemme kysymysmuodossa pöytiin. Vaelsimme siis hetkisen virtuaalisesti pöydästä toiseen kirjoittamassa. Etherpadissa on mahdollista usean kirjoittaa samaan dokumenttiin yhtä aikaa ja eri henkilöiden kirjoitukset saavat kukin oman värinsä. Tämän jälkeen saimme hetkisen aikaa lukea kaikkien pöytien sisällöt, jonka jälkeen jokainen sai antaa 5 ääntä(+-merkkiä)/pöytä niille asioille, joita kannatti jatkotyöstettäviksi näkökulmiksi. Priorisoitujen asioiden jatkotyöstäminen jatkuu wikissä eriaikaisesti.

Tunnissa saimme aikaan hämmästyttävän paljon! Kurkkaa vaikka sisällöt ja kohderyhmä –pöydän sisältöä täällä. Ja Etherpad toimi tässä käyttötarkoituksessa kerrassaan loistavasti, samoin Annen suunnittelema työskentelytapa!

Tieke tarjoaa Etherpadin vapaaseen käyttöön ja se löytyy täältä. Jokaiselle online-opetusta tai –kokouksia/-työpajoja pitävälle, muutoin verkon ylitse tapahtuvaa yhteisöllistä työskentelyä ”harrastavalle” Etherpad on oiva väline. Ei muuta kuin kokeilemaan!

Categories
iLinc Moodle pedagoginen tekninen

Aktiivista opiskelua

Opintojaksoissa tuntuu olevan joskus enemmän asiaa kuin etäopetuksen kontaktitunneilla ehditään ”käydä läpi”. Silti olisi oppimistulosten ja opiskelijoiden jaksamisen kannalta tärkeää opiskella myös muuten kuin kuuntelemalla luentoa. Oppiminenhan tapahtuu vuorovaikutuksessa. Syksyllä KTAMK:ssa olleessa Mussutuskampanjassa tuli opiskelijoilta selkeää palautetta: ”ei kiitos pelkkää luentoa”. Sekä iLincissä että Moodlessa on paljon opiskelijaa aktivoivia työkaluja, ryhmätyötilat (iLinc) ja ryhmät (Moodle) ehkä useimmin käytettyinä.

iLincissä myös Chatti ja Palaute (Feedback) ovat nopeita aktivointi- ja herättelykeinoja. Hyvähän se on välillä varmistaa että kuulijat ovat hereillä. Feedbackillä voi kysellä muutakin kuin äänen kuuluvuutta eli vaikkapa ollaanko samaa mieltä, missä ollaan tehtävän teossa menossa, onko väite oikea vai väärä. Ohjeita iLincciin löytyy täältä.

Moodlesta aktivointityökaluja löytyy myös useita, kun napsauttaa muokkaustilan päälle ja klikkaa lohkon Aktiviteetti-alasvetovalikon auki. Moodlen ohjeita löytyy täältä.

Tai miten olisi välillä vaikka aivoriihi tai roolipeli?