Luet parhaillaan Lapin ammattikorkeakoulun Lumen-verkkolehden ensimmäistä numeroa. Lumen on latinaa ja tarkoittaa valoa. Se on myös SI-järjestelmän mukainen valovirran yksikkö. Tuokoon uusi Lumen valoa joskus niin ankeaan ja jopa ummehtuneeseen julkaisumaailmaan.

Ensimmäisen numeron teemaksi olemme valinneet arktisen alueen ja toimintakulttuurin mahdollisuudet. Suomi on arktinen maa ja Lappi on Suomen arktisin alue, jossa arktinen osaaminen on osa lappilaisten arkea kaikilla elämän osa-alueilla. Lappilaiset osaavat toiminnassaan sopeutua ympäröivään herkkään luontoon ja yhteistyö kolmen arktisen rajanaapurin kanssa sekä kansainvälinen matkailu, kulttuuri ja vientiteollisuus ovat osa arjen toimintaa.

Arktinen olosuhdeosaaminen on sitä, että ihmiset, koneet, laitteet, yritykset, infrastruktuuri ja koko yhteiskunta osaavat toimia yhdessä maailman haasteellisimmista toimintaympäristöistä. Ihmisten on pystyttävä toimimaan tehokkaasti ja turvallisesti. Koneiden, laitteiden, teollisuuslaitosten pitää toimia jopa 80 celsiusasteen lämpötilanvaihteluissa (-45 – +35), lumessa, sateissa ja tuulissa, suurissa kosteusvaihteluissa, sekä äärimmäisissä valon vaihteluissa (yötön yö – kaamos). Lisäksi pitkät etäisyydet ja harva asutus ovat tyypillisiä arktisissa olosuhteissa.

Lappi ja arktiset alueet ovat voimakkaan muutoksen keskipisteessä ilmastonmuutoksen ja globaalisti kiinnostavien vahvuuksiensa, erityisesti luonnon ja luonnonvarojensa, vuoksi. Arktisissa oloissa menestyminen ja hyvinvointi edellyttävät monialaista erityisosaamista sekä ratkaisukeskeistä ja avointa toimintakulttuuria. Yhteisöllinen ja avoin ilmapiiri, tehokkuus ja vieraanvaraisuus ovat paikallisia vahvuuksia. Lappilaiselle tietotaidolle, koulutukselle, tutkimukselle ja kehitykselle on kasvavaa kysyntää kun globaali mielenkiinto on kääntynyt kohti arktisia alueita.

Elinkeinoministeri Olli Rehn peilaa kolumnissaan arktisen alueen muutosta ja sitä millaisen panoksen korkeakoulutus antaa muutoksen ymmärtämiseen. Ministerin mukaan Suomi on aliarvioinut pohjoista osaamistaan jo pitkään. Kansainvälistyminen ja kansainväliset verkostot vahvistavat omalta osaltaan arktista osaamista.

Yliopettaja Esa Jauhola kuvaa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden näkemyksiä arktisuudesta ja millä tavalla Lapin ammattikorkeakoulu voi strategiansa mukaisesti vaikuttaa arktisuuteen ja arktisuuden hallintaan. Artikkelissa tuodaan esille opiskelijoiden tekemiä konkreettisia kehittämisesityksiä.

Yliopettaja Soili Mäkimurto-Koivumaa ja lehtori Juha Kaarela tarkastelevat artikkelissaan arktisen yrittäjyyden ekosysteemiä. Kirjoituksessaan he pohtivat, miten korkeakoulutuksessa voidaan entistä enemmän valmentaa opiskelijoita yrittäjämäiseen ajatteluun ja toimintaan. Ratkaisuksi he esittävät yrittäjämäistä oppimista tukevaa arktista yrittäjyyden ekosysteemiä.

Projektisuunnittelija Kalle Santala paneutuu tekstissään arktisen toimintaympäristön metsäosaamiselle asettaviin haasteisiin. Hän päätyy esittämään ratkaisuksi metsäoppimisen virtualisointia peliteknologian avulla. Lapin ammattikorkeakoulussa rakennetaan toimivaa virtuaalista oppimisympäristöä metsäopetuksen tarpeisiin.

Projektisuunnittelija Pasi Satokangas nostaa puolestaan lumen esille olennaisena osana Lappia ja arktisuutta. Puheenvuorossaan Satokangas kantaa aiheellista huolta ilmaston lämpenemisestä ja lämpenemisen vaikutuksista Lapin matkailulle.

Lehtori Juha Kaarela ja yliopettaja Outi Törmänen tarkastelevat alumnitoiminnan kehittämistä Lapin ammattikorkeakoulun ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (YAMK) johtavissa koulutuksissa. Heidän mukaan alumnitoiminta voi toimia linkkinä ammattikorkeakoulutuksen ja muun yhteiskunnan välillä. Lapin ammattikorkeakoulun ensimmäinen alumnitapahtuma YAMK-koulutuksesta valmistuneille sai hyvän ja kannustavan vastaanoton.

YAMK-opiskelijat Mervi Alatalo, Anne Kaakkuriniemi, Pia Korpivaara ja Lotta Lonka kuvaavat artikkelissaan työelämää ja sen sukupolvisuutta ja henkilöstön osaamisen tunnistamista kilpailutekijänä sekä piirtävät kuvan Lappiin sitoutuneesta työntekijästä. Artikkeli perustuu kirjoittajien opinnäytetöiden löydöksiin.

Lehtori Birgit Mylläri ja lehtori Tarja Lipponen esittelevät tämän julkaisun lopuksi hyvinvointialan naisyrittäjyyttä koskevan hankkeen. Hankkeessa Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat haastattelevat opinnäytetöinä hankkeeseen osallistuvien kuntien hyvinvointiyrittäjiä ja virkamiehiä.

Kiitän kirjoittajia ansiokkaista artikkeleista ja erityisesti tiedottaja Heli Lohea. Hän on tehnyt valtavan työn tämän julkaisun rakentamiseksi. Toivotan samalla tälle uudelle julkaisukanavalle vahvaa menestystä.

Martti Lampela