Kalle Santala, metsätalousinsinööri (AMK), projektisuunnittelija, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu
Kiertotalouden luomilla mahdollisuuksilla Suomen elinkeinotoiminnassa tarkoitetaan raaka-ainevirtojen ohjailua ja käyttöä lisäarvon maksimoimiseksi. Materiaalin arvo nousee tuotteeseen lisättävien palveluiden ja älykkyyden myötä. Suomen metsä- ja puutuoteteollisuuden lopputuotteista valtaosa päätyy vientiin. Raaka-aineen poistuessa maasta valmiina tuotteena se ei todennäköisesti enää palaa Suomen sisäiseen kiertotalouteen, vaan siitä saatava arvoketju päättyy Suomen osalta. Tämän vuoksi Suomen metsätalouden tulee tähdätä mahdollisimman korkean jalostusasteen tuotteisiin ja osata hyödyntää tuotteiden sivuvirrat raaka-aineen käytöstä saatavan hyödyn maksimoimiseksi.
Suomen hallitusohjelman biotaloutta koskevissa tavoitteissa puun käyttöön halutaan 15 miljoonan kuutiometrin lisäys ja lopputuotteiden jalostusarvoa tavoitellaan korkeammaksi. Metsät halutaan säilyttää kasvukykyisinä ja yrittäjämäistä metsätaloutta lisätä. Nämä suunnitelmat asettavat kovat vaatimukset koko metsäsektorin toimintakentälle ja etenkin koulutukselle, jonka tulee vastata muuttuvaan tarpeeseen tuottamalla huippuluokan osaamista tuotannon eri vaiheisiin.
Kun puun käyttöä halutaan merkittävästi lisätä, ovat metsätalousinsinöörit metsäsuunnittelutyönsä äärellä tärkeässä roolissa. Metsätaloudessa ei voida nykypäivänä toimia pelkästään puuntuotannon ehdoilla, vaan metsänomistajien ja muiden metsiä käyttävien ryhmien tavoitteet täytyy ottaa huomioon käyttöä suunniteltaessa. Erityistä ammattitaitoa metsäsuunnittelijalta kysytään silloin, kun täytyy osata nähdä tulevaisuuteen; miltä metsä näyttää heti hoitotoimenpiteen jälkeen ja esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua. Lapin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusohjelma on ajan hermolla. Se kehittää TKI-tiiminsä kautta uudenlaista virtuaalista metsäoppimisympäristöä opetuksen tueksi, vastaamaan nykyaikaisen metsänhoidon osaamistarpeisiin.
Virtuaalimetsä on Rovaniemen Hirvaalla sijaitsevasta opetusmetsästä mallinnettava virtuaalinen metsäympäristö, joka valmistuttuaan palvelee metsä- ja tiesuunnittelun eri osa-alueita. Virtuaalimetsä vastaa todellisuutta metsävara-, kasvupaikka, ja maaperätietojensa lisäksi topografian osalta. Virtuaalinen metsäympäristö mahdollistaa metsänhoitotoimenpiteiden ajallisen tarkastelun pitkälle tulevaisuuteen, sillä metsää voidaan kasvattaa Virtuaalimetsään liitetyn MeLa (metsälaskenta) -työkalun avulla. Käyttäjä voi esimerkiksi vertailla erilaisten toimenpidemallien vaikuttavuutta puuston kehitykseen, lähi- ja kaukomaisemaan ja taloudellisiin näkökulmiin.
Peliteknologiaa hyödyntävä Virtuaalimetsä mahdollistaa metsällisen opetuksen myös maastokauden ulkopuolella. Pitkä, kylmä, pimeä ja paksuluminen talvikausi on metsätalouden opetuksen kannalta ongelmallinen, koska liikkuminen lumisessa metsässä on hankalaa ja tehollinen valoisan ajan työaika kaamoksessa jää lyhyeksi. Virtuaalimetsän avulla tapahtuva opiskelu on hedelmällisintä etenkin opiskelujen alkutaipaleella, kun opiskelija on vasta luomassa käsitystään metsätalouden toimintaympäristöstä ja tarvitsee opetusta perusasioiden osalta. Verrattuna pelkästään numeeriseen tietoon, on Virtuaalimetsän tarjoama visuaalinen esitys ymmärtämistä helpottava tekijä.
Lapin ammattikorkeakoulusta valmistuva metsätalousinsinööri kohtaa työelämässä tilanteita, jolloin hänen on kyettävä tuottamaan metsänomistajalle vaihtoehtoisia toimintamalleja metsän käsittelyyn. Toimenpide-ehdotuksia täytyy osata esittää erilaiset tavoitteet huomioiden ja tällaisten taitojen opetteluun 3D mallinnus antaa erinomaiset puitteet.
Hyvä metsäsuunnittelu tuottaa lisäarvoa myös metsäteollisuuden lopputuotteille. Kun metsistä saatava raaka-aine on laadukasta, se on tuotettu PEFC-metsäsertifiointijärjestelmän mukaisesti ja toimitusketju metsästä tehtaalle on tuottanut lisäarvoa kaikille toimintaan osallistuneille, on metsäsuunnittelu onnistunut. Laadukas ja mukautumiskykyinen alkutuotanto antaa hyvät lähtökohdat uusien tuotteiden kehittämiselle ja tuotannossa syntyvien sivuvirtojen hallinnalle. Metsätalousinsinöörien osaaminen on siten avainasemassa metsäsektorin kiertotaloutta kehitettäessä ja Virtuaalimetsä oppimisympäristönä toimii hyvänä alustana osaamisen kehittämiselle.
Luonnonvarojen älykäs käyttö vaatii älykkäitä järjestelmiä, joilla voidaan simuloida toimintamalleja ja auttaa päätöksentekijää valitsemaan paras vaihtoehto. Tulevaisuudessa Virtuaalimetsää voitaneen kehittää vastaamaan myös ammattikäytön tarpeita, jolloin virtuaalimallinnuksen kautta voitaisiin havainnollistaa metsänhoitotoimenpiteiden vaikutuksia maanomistajien omiin metsiin. Metsäsuunnittelun työvälineet eri metsäorganisaatioissa ovat rakennettu paikkatietoaineistojen hyödyntämisen sovelluksiksi. On mahdollista että Virtuaalimetsän kaltainen sovellus otetaan käyttöön osaksi metsäorganisaatioissa tapahtuvaa suunnittelutyötä ja asiakaspalvelutilanteita. Tällä hetkellä Virtuaalimetsää ollaan kuitenkin kehittämässä vain opetuskäyttöön.
Kuva 1: Virtuaalimetsä avaa metsätalousinsinööriopiskelijalle näkökulman metsänhoitotöiden maisemavaikutuksiin nyt ja tulevaisuudessa.
Asiasanat: metsätalous, virtuaalisuus, pelillistäminen, kiertotalous, biotalous